Kyntäminen, opettelu ja opettaminen

[Matsikka]

https://www.dropbox.com/s/zt5o0bcnt6r78 ... 0.jpg?dl=0

Ei osaa kuvaa saaha tähä mutta tasasta tuli ja sit tökkäs tuohon.
Olivat kaivaneet salaojakaivon tuohon tms..

Tämä niitä asioita joita on häjy opettaa etukäteen.

[Jammu]

Dropboxista linkität korvaa dl=0 rimpsulla raw=1 ja koko kakkendaali img tagien sisään

[Talumees]

https://www.dropbox.com/s/zt5o0bcnt6r78 ... 0.jpg?dl=0

Ei osaa kuvaa saaha tähä mutta tasasta tuli ja sit tökkäs tuohon.
Olivat kaivaneet salaojakaivon tuohon tms..

Renkaat vois olla isommat tuon kokoisessa koneessa niin ei molskahtaisi niin helposti...

[-SS-]

Noin semmoisena että Fordin hallintalaitteisiin ylettyi, laitettiin tyhjälle pellolle kyntämään, siihen asti olin jättänyt lopetukset vanhanisännän tehtäväksi. Kun vähän kyselin siinä, miten se lopetus, sanoi vaan et lopetus siihen kun pelto loppuu. Ja tein työtä käskettyä, lopetusvaon matalavakomenetelmästä en tiennyt hölkäisen pöläystä, ja tulikin melkoinen valtaoja. Kiilan lopetusvakoon tein kavennuksen kumpaakin sivua ja tuli "siksak" . Kyllä kun kylän amfiteatterissa häpeissään katseli niitä kuvatuksia koko talven ja kevään, niin sitten sisuuntuneena meninkin mikä sen nyt oli Paavo Tuomisen kyntökouluun jokin maamiesseuran järjestämä päivä se oli.

Ja siitä lähtien olen koittanut hiukan katsella miten siellä perässä se vältti tulee.

Eräs jo edesmennyt naapuri ei näistä kynnön hieromisista oikein perustanut, totesi vain , että "kyllä äes korjaa" Ja pitäähän se paikkansa jonkin verran.

-SS-

[ihmehitsari]

Ne ei nuo kivettömien maiden kyntäjät tiedä, mitä on kyntö moreenimailla. Saa tulla kyntöjäljillä hifistelemään...
Miten kuten opittu. Pääasia ettei vehkeitä pahasti säretä ja suurin osa nurin saatu.
Edistyksellinen ukki poikineen hommasi 50- luvun alussa harmaan verkun ja ihan urakkakyntöä äestystä pitkin pitäjää tekivät. Hyvä että kotitila tuli jollain tapaa kynnetyki. Niiltä juurilta ne suurimmat synnit kivimaiden kyntöön opittu

[Yrjö]

V. 1970 tai 1971 tuli aloitettua kyntö hommat Fordson super majurilla ja Fiskarssin 2 siipisellä. Systeemi oli ajaa 2 sarkaa kerrallaan niin että aloituksia ja lopetuksia tuli vähän. Jo niittosilppurin takia oli rumpuja laitettu niin että 2 saran kiertäminen onnistui.
Ikää oli 9 - 10 vuotta. Karjatilalla kynnettiin 4-5 hehtaaria vuosittain.
Isä ei sairastelun takia ollut silloin kovin työkuntoinen. Ja minä olin ainoa kotona asuva poikapuolinen.
Sitten 1972 tuli International 454. Silloin oli kyntäminen jo juhlaa.

[-SS-]

Ne ei nuo kivettömien maiden kyntäjät tiedä, mitä on kyntö moreenimailla. Saa tulla kyntöjäljillä hifistelemään...
Miten kuten opittu. Pääasia ettei vehkeitä pahasti säretä ja suurin osa nurin saatu

Joo olen 45 vuoden aikana ehkä kaksi kertaa nähnyt laukaisulaitteen toimivan. Se toinenkin kerta oli salaojakaivon kansi.

-SS-

[ihmehitsari]

Ne ei nuo kivettömien maiden kyntäjät tiedä, mitä on kyntö moreenimailla. Saa tulla kyntöjäljillä hifistelemään...
Miten kuten opittu. Pääasia ettei vehkeitä pahasti säretä ja suurin osa nurin saatu

Joo olen 45 vuoden aikana ehkä kaksi kertaa nähnyt laukaisulaitteen toimivan. Se toinenkin kerta oli salaojakaivon kansi.

-SS-

Tuli tuossa viikko sitten pyörähdettyä päiväseltään merimaissa. Siellä näkyi kynnöksiä joita katsellessa tulin miettineeksi jotta mikäs noita viiluja olisi vedellessä. Urku auki ja ratio soimaan. Lystiähän se olisi.
Täällä on nämä pienviljelysten kivipläntit jo suurimmaksi osaksi metsittyneet. Luonto ottaa omansa. Ja hyvä niin. Ei näillä tekoa nykyajan vaatimuksissa.

[poweri]

Alakouluikäisenä noin -79 aloitin kynnön muutamalla kierroksella. Myöhemmin isä teki aloituksen haluamaansa kohtaan ja minä ajoin lopetukseen saakka. Ajokkina Ford 4000 ja 3 siipiset Fiskarssit. Kyllä ajettiin naama leveenä...ei ole aika korjannut. Säädöistä en oikein perillä kunhan maa kääntyi ja näytti kohtuu hyvältä...paineita oli pitää vako edes vähän suorana. Vasta myöhemmin aloin säätöjä katsoa, isä opetti että rajoittajat ja työntövarsi löysään pitkään reikään ja menoksi. Nostovarren veivillä tasattiin viilut sopivaksi. -81 oli märkä vaikea syksy ja kyntökin kankalaa, vedin puimuria ja jurttikonettakin vaijerilla. Taarupilla naatit lehmille ja sitten Huhkilla jurttia ylös äijällä ikää 10v...
Nyt kyntelen 4 siipisillä kääntöauroilla vanhat Agroluxit. Edessä TeeWee Ford, oikein mukava ajella super Q hytissä lämmintä ja joku ratio kuuluu.
Kyntö on ollut aina kohtuu rentoa hommaa kun pienet sateet ja tuulet ei haittaa. En osaa enkä oikein viitsi yrittääkään mitään huippusäätöjä koska ei juuri maksa vaivaa kun pellonpinnanmuodot maalajit ym vaikuttaa jälkeen. Nykyisillä saan tyydyttävää 7-8 vanhan koulunasteikolla jälkeä. Hyvää tasaista jälkeä tulee vain joskus lähinnä savinen vähän kosteempi maa. Nytkin kynsin yhden lohkon niin kuiva hietahiesumaa tuppasi tarttumaan siipeen, kun lohko muuttui savisemmaksi jälki kohtuu hyvää. Kynnän 8-9 kmh, aura säädetty niin ettei se kampea juurikaan eli rattia ei tarvii väännellä pyörät lähes suorassa voi ajella näin aura tuollainen vanha FK siipikin tulee herkästi kevyesti perässä. Rajoittajat irti, työntövarsi löysänä pitkässä reiässä, nostovarret yhtäpitkät. Tuntuu että tuo menis 5 jopa 6 siipeäkin mutta antaa olla eläkkeellä pääsee nostolaitekin helpommalla.
Mukavaa hommaa kun ei liikaa pakosta joudu kyntää, 20-30ha on mukava ajella, päisteet vähän ikäviä mulla selvät mukavat lohkot niin ei haittaa. Eikä tuossa polttistakaan paljoo mene aikaa lähinnä mutta sitähän meillä on.

[Sirkkeli ja 8 sormea]

Kuinka ootte kyntäjät oppinehet työtapanne?
..........

Ketään en oo joutunu/päässy opettamahan kun omia likkoja ei homma kiinnosta.

No,eikös oo vävyjä sitten,ketä kiinnostais........

Joo,omat kyntöhommat alkoi sällinä,valmet 361:llä ja valmiiksi säädetyillä auroilla,jossain vaiheessa kotopaikkaan ilmestyi,vanhempien velimiesten toimesta,massey-ferguson 175 ja sen perässä putkirunkoiset 16"kvärnelandit,hyvissä olosuhteissa erin omainen yhdistelmä mutta,haastavissa olosuhteissa,kertakaikkiaan mitään tekemätön....
Osa syy asiaan varmaan oli sen,16,9/30 good year ristikudos renkaat......
Kun aikaa kului,niin jossain vaiheessa tuli Zetor chrystal ja siihen neljäsiipiset överumit ja taas alkoi kyntäminen luonnistaa.......
Varsinaisesti en ole kyntämisen laatuun,niin paljoa panostanut,kunhan kynnöksestä ei löydä vakopyörän jälkeä,eikä vesivako ole syvempi,kuin piirioja........

[Aloittelija]

Täällä on nämä pienviljelysten kivipläntit jo suurimmaksi osaksi metsittyneet. Luonto ottaa omansa. Ja hyvä niin. Ei näillä tekoa nykyajan vaatimuksissa.

Harrastelussa ei nykyajan vaatimukset paina. Eikä se mettäkään kyntöä haittaa, edellisviikolla kynsin suht tiheän männikön maan sisään. Männyt olivat tosin sormen paksuisia. Ei se kannattavuus, vaan se motivaatio.

[DexMasZet]

Dextalla ja jäykillä fiskarsseilla se vähä, mitä ikinä oon oppinukkaan, on opeteltu ja homma aloiteltu. Kyntöhommassa auransäätöjen kuvioitten ja lopetuksiin miettiminen on vaen hettona kun näillä kivikoilla kyntää, pääasiassa musta jäläki on jääny, jos ei sitten kalliota ihan pinnassa oo, tae niin iso maakivi satu olemaan. Tympeätä hommoa niin kuin piäsääntöisesti kaikki peltotyöt.

[2xford4000]

ford 4000 ja 3 siipiset fiskarssit. ensin niin että isä sääti ja sihtas aloituksen ja minä koulun jälkeen innoissani kyntämään. sitten kun ikää tuli ja koneiden huoltokin siirtyi pääasiassa minulle alkoi se säätökin kiinnostaa, no nykyään kun ei joka vuosi edes tarvi kyntää, niin on kivaa kun pääsee säätämään ja kyntämään ja aina ne jostain muistin syövereistä muistiin palaa että kuinka mikäkin säädetään. suoraanhan sen kynnön huonouden näkee keväällä viimeistään oraista. joinakin vuosina selvemmin. välillä näkee kyllä niin hirveää jälkeä että pahaa tekee..

[MF265]

Pienenä olin iskän mukana kyntämässä, mutta lähemmäks oikeeoppisen alotuksen ja lopetuksen taisin opetella lukemalla isän vanhoja koulukirjoja "Maanviljelysoppi 1 ja 2" ja sitten jossain 80-luvun Käytännön maamiehessä oli kyntöohjeita. Läheskään tarkasti ohjeitten mukasesti ei tule kyllä kynnettyä. Kyntämisen alotin joskus 90-2000-luvun vaihteessa.

[satunnainen]

Isän säädöillä aikoinaan 3 siipisellä kvernelandilla reunoilta sisäänpäin aloitin, säädöt on samat vieläkin mutta vähän tullut uloskinpäin kyntämistä kokeiltua, vähän sinnepäin periaatteella. Nykyään samat kvernet 4 siipisenä.
Enimmäkseen kivetöntä peltoa mutta pari paikkaa mistä aina nousee kiveä, toisesta nousee välillä traktorin eturenkaan kokoisia...

[ihmehitsari]

Tympeätä hommoa niin kuin piäsääntöisesti kaikki peltotyöt.

Elä hiijessä, peltohommatha on liki parasta mitä voi rakkorilla tehä. Vielä kun saisi kerran enne kuolemoa usuttoa kopitonta vehettä päen jäestä sontatunkunkijota kevätahavan helliessä noamoa ja ravan lentäessä takarattaesta lyyssille... oesi se...hommoa se..

Ei nämä nykyset konehommat oo ku lasetella, ilohan se olisi. Tiijjä liion töitä tehneesäkään.

Ostin tuossa lähimenneisyydessä ympäripyörivän kaivinkoneen. Lähtöö ne alakivet nyt kynnön haitolta..

[Matsikka]

Isä osti 50-aluus uuden Mörkö-Majurin ja siihen sopivat fältit. Niillä tietysti opetteli kyntämähän.

Mörkö vaihtui 9vuoden jälkeen DB 950:een ja 3x13” Hydreiniin. Siinähän oli jo toimiva vetovastussäätö mutta isä ei ollu ruudinkeksiä konehommissa vaan otti 3.siiven pois ja ajoo tukipyärällä käsi nostolaitevivulla.

DB vaihtui taas 9 vuoden jälkeen, nyt vieläkin meillä olevahan MF 165:een. 3.siipi laitettihin paikalleen, mutta sama meno jatkui. Tässä meni mainio Ferguson System hukkaan. Sillä ei oo koskaan kynnettäessä käytetty vetovastussäätöä, en minäkään niinä muutamana kertana kun sillä valmiiksi säädettynä ajoin.

Itse aloitin kunnolla kyntämisen IH 475:lla ja enon 2x16” Fiskars Agrostalla ekat 3 vuotta, välillä meirän Hytreinit perässä. Ja heti otettihin IH:n mainio vetovastussäätö käyttöön.
Syksyllä 80 tuli 3x16” Kvernelandit puoliautomaattina taloon, kyllä alkas tapahtumaan.

Valmet kausi, 903 ja 705-4 kesti runsas 13 vuotta ja Kvernet piteni pykälällä. Tällä välillä kehittyi muutama käytännön hommaa helpottava jippo.

1996 kyntöjä en enää Valluilla halunnut tehhdä, 399 tuli taloon.
Vuotta myöhemmin perään vaihtui käytetyt 5-siipiset kummipallukka Överumit. Jossain vaiheessa hermostuin 5. Siiven kehnoon työjälkeen, otin ja myöhemmin myin sen pois. Homma jatkui kunnes siivet kului puhki. Uudet siivet tuli muovista.....olipahan vuosisadan ensimmäinen parannus. Kyntöjälki parani kun rapa ei enää tarttunut siipiin.

Muutama vuosi sitten kyllästyin pähkäilyyn ja ostin antiikkiset kääntö-Överumit. Niillä mennään toistaiseksi.

Isän aikana maatalouskoneala koki hirveen muutoksen, koneet vaihtui tuhkatiheään vaikka ihan viimestä huutoa ei edes hankittu.
Isä panosti peltoon, salaojitti kaikki maat 50-luvulla ja sen jälkeen kalkitti kaikki pellot reippaasti vihreälle. Lapsilisätkin sijoitettiin peltoon, kun jotain oli aika hankkia.

Meillä on nyt vanhimmat koneet mitä koskaan on ollut, mutta periaatteessa ihan hyvät.....ei olisi onnistunut 60-70-luvulla.

[8400]

Rapamaa ja kova villiheinä ei ollut se mukavin tapa aloittaa kyntäjän uraa Niin ja toki vielä rautasiivet pitkän aikaa vielä, jälki oli kauheaa. Hinattavat ja muovisiivet niin johan rupes jälkeä tulemaan, 20 tuumaan leveys niin ei mene nussaroimiseksi koko touhu. Tasapainoinen valtra veturina ja ne hinattavat niin ei tarvi leikkiä mitään maantiivistäjää.

[imppu]

Tympeätä hommoa niin kuin piäsääntöisesti kaikki peltotyöt.

Elä hiijessä, peltohommatha on liki parasta mitä voi rakkorilla tehä. Vielä kun saisi kerran enne kuolemoa usuttoa kopitonta vehettä päen jäestä sontatunkunkijota kevätahavan helliessä noamoa ja ravan lentäessä takarattaesta lyyssille... oesi se...hommoa se..

Ei nämä nykyset konehommat oo ku lasetella, ilohan se olisi. Tiijjä liion töitä tehneesäkään.

Ostin tuossa lähimenneisyydessä ympäripyörivän kaivinkoneen. Lähtöö ne alakivet nyt kynnön haitolta..

Jummilaari.

Hulluhan se hitsooihmeestäki löyty.

[jip59]

Meikä aloitteli -70 luvun puolenvälin tienoissa koulupoikana DT14 ja 2 siipisellä fiskarssilla.Pienintäkään tietoa tai kokemusta ei ollut säätämisen kanssa mutta ainoa oli vanhempien miesten kertomana että sitten kun kun ei jäljestä pysty kertomaan että monikosiipisellä no kynnetty niin säädöt on kohdallaan. Vielä vuosikymmenien jälkeen ja nykyisin Valmet 705-4 ja 3-siipiset fiskarssin kääntöaurat niin edelleen mennään samalla säätötiedolla. Monta kertaa olen säätöjä muuttanut ja nyt olen tyytyväinen.

En sitten osaa sanoa että onko nuo säädöt koulujakäyneiden mielestä oikeita mutta omasta mielestä jälki ja kyntämisen helppous tuntuu olevan kohdallaan.