Kyntäminen, opettelu ja opettaminen

[roopenpoika]

Teettekö aloituksen niin kuin kilpakynnössä tehdään vai jotenkin yksinkertaisemmin, samoin lopetus?

[Matsikka]

No entäs mikä aloituksessa/lopetuksessa voi mennä pieleen ja miksi aloitus pitää mitata kun täällä jotku puhui alotuksen mittaamisesta harpilla tai mittanauhalla?

Jos aloituksen teköö väärään kohtaan, lopetusvaon viereen tai ulkopuolelle....pellon pinta ei pysy tasaisena.
Aloituksessa ja lopetuksessa on oma tekniikkansa säätää aurat niin että tulisi mahdollisimman hyvä ja joka kohdasta kynnetty. Lopetusvako pitäis olla kapea, matala ja vielä mahdollisimman suorakin....että seuraavana vuonna aloitus olis helppo tehdä siihen kohtaan.

Sänkipellolla aloituskohdan (edellisvuoden vesivaon) löytyminen ei oo aina helppoa. Joku mittaa, jollain on pysyvät merkit ojassa tai muuta innovaatiota.

Näistä asioista tingitään, minä itse ja varmaan moni muukin. Tarkempia ohjeita varmaan löytyy netistä.

Paluuauroilla aloitus-ja lopetusvakoja ei tarvi tehdä, niillä kun kynnetään vakoa edestakaisin reunasta toiselle. Onhan siinäkin omat tekniikat ja ongelmat, erilaiset.

[henr1]

Kiitoksia Matsikalle asiantuntemuksesta.

[Matsikka]

Teettekö aloituksen niin kuin kilpakynnössä tehdään vai jotenkin yksinkertaisemmin, samoin lopetus?

Sarka-auroilla kyntelin ensin matalaan ja sitten takaisin niin että toinen siipi menöö erellisen vaos, yksinkertaistettu jostain lehrestä luettu. Oikein ongelmatilanteessa kynnin vaan vaon normaaliin syvyyteen ja sitten takaisin kääntäen kiivun niin ettei kyntämätööntä näjy, eli vähän jäi käntämätööntä keskelle kiivujen alle.

Lopetukses käytin hytraulista tukipyörää jolla oli heleppo säätää viimeenen siipi matalalle. Ilman tukipyörän sylinteriä ja hytraulista työntövartta en lähtis sarka-auroilla kyntämähän. Hytraulinen kallistuskin on plussaa muttei välttämätöön.

[Osmo_]

Teettekö aloituksen niin kuin kilpakynnössä tehdään vai jotenkin yksinkertaisemmin, samoin lopetus?

Kolmisiipisillä alkuun takimmaisella siivellä noin puoleen syvyyteen. Sitten oikeen puolen pyörät syntyneeseen vakoon ja kynnetään keskimmäisellä ja taaimmaisella. Sitten aurat vaateriin ja oikeeseen syvyyteen.
Lopetuksessa matala vako kaikilla siivillä ja takaspäin kaikilla kolmella. Ei jää kyntämätöntä yleensä. Jos oikeen soukka sarka on niin pamautan päisteessä, mutta yleensä se on sen yhden viilun liian leveä puoliautomaattien taimmaisen siiven vapaaksi.
Kyllä, sinne avausviilun alle jää soukka kyntämätön kohta, mutta eipähän haittaa. Ja lopetusvako ei oo ikinä ittellä siisti. Tähän mennessä sen on saanut perälevyllä täyteen.

Multa kysymys. Täytättekö vesivaot ja päistevaot syksyllä vai keväällä?

[8400]

Mä en oo noihin aloituksiin ja lopetuksiin niin perehtynyt, äkeen etulatalla niitä saa keväällä tasailtua. Aika hyvin on pellot muodossa, muutamalla lohkolla näkyy keskellä syvempi kohta. Joka toinen vuosi ulospäin ja joka toinen sisään. Kyllä ne kääntöauratkin olis hyvät, kai.

[Matsikka]

[quote="Osmo[/quote]]kö aloituksen niin kuin kilpakynnössä tehdään vai jotenkin yksinkertaisemmin, samoin lopetus?[/quote]

Multa kysymys. Täytättekö vesivaot ja päistevaot syksyllä vai keväällä?[/quote]

Yleensä keväällä, olis kuitenkin kannattanut viimmesyksynä.

Nyt meinaan syksyllä niin kevääl on valmista.

[-SS-]

Teettekö aloituksen niin kuin kilpakynnössä tehdään vai jotenkin yksinkertaisemmin, samoin lopetus?

Ei sänkimaalla varsinkaan jos maassa ei ole kunnon "ryhtiä" , niin sellainen samasta kohtaa monta kertaa kyntäminen tuottaa vaan sekaista pahnamöykkyä, jossa on enemmän pinnalla rikkasiementä kuin vain yksinkertaisesti vastakkain kyntämällä. Eli vastakkain aloitus tulee tehdyksi siten, että vanhaan vakoon oikea pyörä, käännetään noin 2/3 syvyyteen etuvannas, takavannas normaaliin, takaisin tullessa ajetaan sen ensimmäisen viilun päälle etupyörä ja lasketaan aura pois syvyydensäädön kannatukselta, takatukipyörän varaan, niin työntövarren väljyydet antavat etuvantaan painua riittävän syvälle, jotta se ottaa semmoisen puolikassyvyisen viilun siihen pyörän tallaaman päälle.

Kun on vain kuutamolla mahdollisuus kiireviljellä, ei tule hierottua useita kierroksia pelkästään sen sisäänpäin aloituksen kanssa, tai lopetusta mittailla mittanauhalla, eikä taatusti kampia vemputella.

Lopetuskin tulee nelisiipisellä tehdyksi siten, että jääntisiivu ei olekaan 4 + 3 vaan ehkä 5 viilun leveyttä; matala vako ajetaan asentosäädöllä kahdella tai kolmella takavantaalla, kannatellen auraa, että tulee matala vako, jonka pohjalla nelossiipi tekee multaviilun takaisin tullessa. Takaisinajo normiasetuksella vetovastussäädöllä, takapyörä painaa tukipyörälle sopivasti tasaisen pinnan, joten aura kulkee normisyvyyteen, ja lopetusvako näyttää samanlaiselta kuin saran reunaan syntyvä vako, riittävän kapea ja matala, jotta sille ei tarvitse alkaa mitään maansiirtotöitä tekemään.

Tietenkin hydraulinen nostotanko ja työntövarsi on hieno kyntövarustus, mutta tähän mennessä on pärjätty ilman, märälläkin kelillä. Sentään takavetoinen vain 2.7 tonnin Foordi, ja samaa tahtia nelisiipisellä pyörin maata mustaksi kuin naapuri 150 hv kuusisylinterisellä ja 4 + 4 ilmajäähdytteisellä.

Ja lopuksi taas: "kyllä äes korjaa"

-SS-

[roopenpoika]

Silloin kun vielä kyntelin (ennen eu;ta) aloituksessa en tehnyt avausta vaan lähdin suoraan
kyntämään edellistä vesivakoa täyttäen, ja lopetus meni vähän samaan tyyliin
Nostolaitteet joissa ei ole hydraulista työntövartta ja kallistus-sylinteriä on aika työläs säätää, siitä johtuen
tein helpoimman kautta.

[Matsikka]

Hytraulisella kallistuksella ja työntövarrella on heleppo kääntää aurat vesivaontukkimisasentohon.
Kun vako on valmis, oikian puolen pyörät vakohon. Kun kallistaa fältin vinohon ja viimeenen siipi lähes ilimas ajaen vauhrilla toisehen päähän niin vako on siististi tukos ja pelto siitä kohtaa tasaanen. On tullu jonkinverran käytettyä, varsinkin kaukana olevilla pellolla niin ei turhia tarvitte ajella perälevyn kans erestakaasi.

[Osmo_]

Silloin kun vielä kyntelin (ennen eu;ta) aloituksessa en tehnyt avausta vaan lähdin suoraan
kyntämään edellistä vesivakoa täyttäen, ja lopetus meni vähän samaan tyyliin
Nostolaitteet joissa ei ole hydraulista työntövartta ja kallistus-sylinteriä on aika työläs säätää, siitä johtuen
tein helpoimman kautta.

Näin teen sarkaojapelloilla Kaikista helpoin ja ennenpitkää pelto on kuin Skotlannin nummet jos kyntää joka vuosi saran sisään. Saran uloskyntö on täysin järjetöntä.

Matsikalla mielenkiintoinen neuvo. Voisi koittaa ens syksynä

[Talumees]

Jokamies malli:
http://www.upix.fi/sites/koneoppi/koneo ... n_joka.htm

[henr1]

Silloin kun vielä kyntelin (ennen eu;ta) aloituksessa en tehnyt avausta vaan lähdin suoraan
kyntämään edellistä vesivakoa täyttäen, ja lopetus meni vähän samaan tyyliin
Nostolaitteet joissa ei ole hydraulista työntövartta ja kallistus-sylinteriä on aika työläs säätää, siitä johtuen
tein helpoimman kautta.

No näin minäkin olen aina tehnyt ja hyvä on tullut, siksi ihmettelinki nuita alotus ja lopetus hifistelyitä

[Rokressi]

Periaatteella pinta mustaksi ja mahdollisimman tasaiseksi. Vähän silmällä mittaillut ajolinjoja ja siitä vaan maata nurin sen ihmeemmin aloituksia ja lopetuksia miettimättä.

[roopenpoika]

Vanha sanontahan on että parampi syksyllä sian tonkima kuin keväällä miehen kyntämä.

[Ferkku]

Mitään aloituksen avauksia en oo koskaan harrastanu. Ei mitään merkitystä moisella. Fältit vain maahan normisyvyyteen ja menoksi. Lopetukset oon pyrkinyt tekemään loiviksi ja mataliksi. Yleensä jätän yhden-kahden siiven levyisen kyntämättömän soiron viimeiseen vetoon jolloin viimeinen siipi vetää ohuesti kynnetystä. Vielä kun saa edellisen vedon vaon matalaksi, niin aina parempi. Työntövarsi säädettynä lyhyeksi.

[sata10]

https://www.youtube.com/watch?v=FlguE9xVGrU alotusta,lopetusta ja siltä väliltä.

[Ferkku]

https://www.youtube.com/watch?v=FlguE9xVGrU alotusta,lopetusta ja siltä väliltä.

Tuo kilpakyntö pitääs tehdä vakioauroilla, niin olis mielenkiintoisempaa. Tuohan on niin kaukana käytännöstä kuin olla voi. Vaihdetaan vantaita kesken kynnön ja joka paikkaa säädetään koko ajan...

[sata10]

https://www.youtube.com/watch?v=FlguE9xVGrU alotusta,lopetusta ja siltä väliltä.

Tuo kilpakyntö pitääs tehdä vakioauroilla, niin olis mielenkiintoisempaa. Tuohan on niin kaukana käytännöstä kuin olla voi. Vaihdetaan vantaita kesken kynnön ja joka paikkaa säädetään koko ajan...

samaa mieltä.tuos vaan näkee tuota alotus ja lopetus systeemiä.

[-SS-]

Huomattakoon, että video on 20 kertaisella nopeudella ? 3 minuuttia aloituksen tekoon nopeutettuna. Jep jep.

Takavantaan irrotti ja vaihtoi korkeammaksi, paluumatkalla vaihtoi takaisin, jotta sai vain takavantaalla sen ensimmäisen viilun, lisäksi kiinnitti ja irrotti kiekkoleikkurin jonkun kerran siinä. Muutti auran siipien kulmaa, kun alkoi viimeistä aloituksen viilua kääntää. Siivenjatkeita siirteli koko ajan.

Nurmi jos olisi ollut semmoista 5 v vanhaa sitkasta juolaa, ja rutikuivan kovaa maata, olisi saattanut joutua vielä enempi veivailemaan.

-SS-