Vanhan pellon raivaus viljelykäyttöön vai puuntaimien istutus?

[Machist]

Järvenrannassa olisi vähän päälle hehtaari vanhaa peltoa, joka on vanhaa järvenpohjaa.
Kasvaa pajukkoa ja harvakseltaan isoa koivua ja metänlaidassa lepikkoa.

Tarkoitus on pistää lepikko / koivut polttopuuksi ja pajukko polttaa tms..

Ideoita miten jatkojalostetaan? Laitetaanko koivuntaimet vai otetaanko viljelykseen?
Viimekesänä raivasin toisen laidan riistapelloksi ja siihen nousi ihan luonnostaan komea heinikko (timotei) tänä kesänä.
Ei ole kiviä, mutta vaatisi kyllä uudet ojat ja kannot pitäisi ottaa pois.

[Superdextaaja]

Onko tilatukioikeuksia, muuten eu-tukikelpoista viljelyalaa, ilmansuunta, jyrkkyys veteen, sijainti muihin viljelijöihin nähden, liikenneyhteydet, rakennusoikeusmahdollisuudet (voiko tilan jäljelläolevasta rakennusoikeudesta siirtää tälle järvenrantapalstalle oikeutta, voiko sadon myydä helposti lähistölle esim. heinät hevostenpitäjille tai tarvitseeko itselle sadon.. Monta seikkaa ratkaisee. Vanhat järvenpohjapellot yleensä aika tuottavia ja hehtaari on jo ihan reilu ala, että siinä mielessä voisi viljely olla sopiva ratkaisu.. ellei saa rakennusoikeudelliseksi, mutta kuten edellä sanottu, monta seikkaa jne.

[sja]

Ilmeisesti siis ei mitään virallista (=tukioikeudellista) peltoa? IMHO jos vaan intoa riittää ja resursseja olemassa niin pitäisin maiseman siltikin avoimena, varsinkin kun lohko kerran näkyvillä järven rannassa. Pusikot pois ja vesitalous sen verran kuntoon että kerran kesässä pystyy niittämään heinikon. Tarviiko kaikkia kantoja repiä heti pois, voiko vaan jättää lahoamaan? Rantaan jättää muutaman maisemapuun? Oikein kun alkaa hifistelemään niin kyntää & kylvää jonkun keto/niittykukkakasvuston, ois kyllä komea

Noita puoliksi umpeenkasvaneita, hylättyjä maisemia on tässä maassa jo ihan riittämiin.

[Osmo_]

Kaataa puut, ajaa x määrän sikulinpaskaa lohkolle ja jyrsii sen. Keväällä sama tinki ja kylvää nurmen suojaviljaan. Nimenomaan kuivapaskaa ja 3v päästä kyntö. Sit kannot on lahonnu sen verta et voi kyntää. Jossei oo rekisterisä niin piirtää sen. Hankkii tukioikeuksia sen verta et saa perus-viherryttämistuen. Ymppikelpoisuutta pitää hakee ja toivoo et käy tuuri. Jos pelto on lähellä tilaa niin ei oo väliä vaikkei saisikkaan kun perustuen. Mulla itelläni on just vastaavanlaisia peltoja ja nurmenviljelysä hyviä. Perustuki kattaa just kulut nurmen korjuusta ja sadon myynnillä saa katteen paukkuihin.

Omaa ajatusmaailmaa vastaan sotii pellon metsittäminen kun sieltä ei saa kunnollista puuta, ja jos rajat menee kiinni niin se on aina plussaa elintarviketurvan puolesta. Ja kapinaa EU:ta vastaan

[Machist]

Noniim.. heti alkoi ideoita tulla

Peltoa heinätetty viimeksi joskus 1985? sen jälkeen ollut koskematta, eli ei ole tukikelposta.

Eli laitetaas kuvaa niin se kertoo enemmän ku sanat:

Tässä osittain raivattua kyntökelpoista reunaa, missä kasvaa luonnon heinikko nyt:



Pellon rena, missä sakea lepikko:



Sakeeta on.. rannasta päin kuvattu


Vasemmalla meidän pusikko ja oikealla naapurin peltoa:


Ilmakuva ja alan mittaus noin arviolta


Tuossa myös näkyy mihin meidän pihatie (kuvan alalaidassa) tulee, joten ei ole kaukana ja "tie" menee pellolle asti.

[8400]

Puuta saa hetken odottaa. Kuusi nyt istutettuna vanhalla pellolla kasvaa. Hyvää peltoa joku vois ostaakkin vaikkei tukioikeuksia olekkaan, eikö niitäkin saa sukupolvenvaihdoksella? Muuten ei tuosta kyllä tuottoa saa muutamaan kymmeneen vuoteen.

[Superdextaaja]

Tukikelpoista peltoahan saa laajentaa raivaamalla vierestä uutta oliko se 10 prosenttia pinta-alasta (vai oliko se 10 aaria? En muista tarkalleen enää..) saa tulla uutta vuodessa. Naapurin tukikelpoisen pellonomistajan kanssa diili?

[viisanen]

Missä päin Suomea sijaitsee?

[nuc-64]

Näyttää sen verran rehevältä pellolta, että sen saaminen ppita kasvamaankin vaatii melkoisesti työtä. Itse ajattelen mieluummin niin, että jos vain jotain järkevää viljelykäyttöä keksii, niin mieluummin sitä, kuin puille istutus. Joskus on nähty iso vaiva, kun tuo on pelloksi tehty. Jos kuitenkin puille lähdetään laittamaan, niin vaatii raivauksen jälkeen ruiskutuksen glyfosaatilla, hyvän kääntömätästyksen oikea-aikaisen istutuksen kuuselle tai koivulle ja usean vuoden heinäyksen, tai kemiallisen perkauksen. Sitten tuleekin eteen raivaussahatyöt, niitäkin on riittämiin noin rehevällä maalla, jos vähänkään tuottoisasti haluaa metsää hoitaa, niin kerta tai kaksi ei riitä. Ennen ensiharvenjusta voi joutua raivaamaan neljäkin kertaa. Kannattaa miettiä mihin haluaa sitoutua, metsätöihin, pellon hoitoon, vai antaako alan olla tuollaisenaan?

[Superdextaaja]

Kun istuttaa tarpeeksi isot koivuntaimet, ei tarvitse tehdä kyllä mitään muuta vaikka on heinikkoa. Voi kyntää kynnettävän alan ja sitten siihen istuttaa. ei kerkeä näin heinä pariin vuoteen kiusaamaan. Rehevällä maalla istutuskoivu lähtee vahvasti ja nopeasti kasvuun huonoissakin paikoissa. Kuusi taas ei, koska hukkuu heinikkoon mutta sitä tulee koivujen väliin sitten joskus ihan luonnostaan. Koska tukikelpoista peltoa on kuitenkin ihan vieressä tulisi tuo aika hyvän muotoinen ja kokoinen samanlainen peltoala liittää jotenkin siihen viereiseen tukipeltoon mielestäni vaikka myymällä tai sitten koivua vaan tuikkimaan.

[Vääräkoski]

Monessa viestissä puhutaan tukioikeuksista. Mitä tukea ja mistä tuollaiseen plänttiin saa, ja ennen kaikkea miksi?

[simppa]

Istuttaa porkkanoita niin ei lopu työt ja mainetta tulee mutta ehkä kunnia kärsii.........

[Matsikka]

Jos omistaja ei ole viljelijä, ei niitä tukioikeuksia hehtaarin pläntille noinvain saa.

[Osmo_]

Monessa viestissä puhutaan tukioikeuksista. Mitä tukea ja mistä tuollaiseen plänttiin saa, ja ennen kaikkea miksi?

Tukioikeus meinaa että jos on oikeuksia hehtaarin verran, olet oikeutttu saamaan perus- ja viherryttämistuen hehtaarin pinta-alalta. LHK ja ympäristötuen korvausstatus pitää hakea, mutta ne eivät vaadi muita oikeuksia. Nuoren viljelijän tuen saa jos ehdot täyttyy. Peltokasvipalkkio oli myös muistaakseni saatavilla ilman ymppistatusta.
Se on päivän paperihommat kun perustat tilan. En muista lomakkeiden numeroita, mutta kasa lappuja ja maaseututoimeen. Sitten hankit Y-tunnuksen verotoimistosta.
Ja kyllä niitä tukioikeuksia liikkuu yllättävän paljon. AB-alueella huomommin mutta liikkuu silti. Useimmiten saa vuodeksi kerrallaan jos toisen pinta-alat heittelevät vuosittain.

[Talumees]

Tukikelpoista peltoahan saa laajentaa raivaamalla vierestä uutta oliko se 10 prosenttia pinta-alasta (vai oliko se 10 aaria? En muista tarkalleen enää..) saa tulla uutta vuodessa. Naapurin tukikelpoisen pellonomistajan kanssa diili?

Ei onnistu enää...

[Hervast]

Jos tuon haluis pitää avoimena, ja on hyvää peltua, niin viereistä peltoa viljelevän kanssa vois harkita yhteistyökuvioita. Jos hänellä on tarvetta heinälle, niin tuo on hyvän muotoinen ala korjata samalla kun hän ottaa satoa omilta pelloiltaan. Kerran kesässä kun korjais tai edes niittäis kasvuston, niin pajut pysyis kurissa.

Tuosta sais ehdan luomupellon jos ei ole yli 30 vuoteen apulannoitettu tai myrkytetty. Sais esim puhdasta nokkosta tuotettua. Mut ei taida ilman tukia kannattaa.

[Machist]

Pohjois-Karjalassa on sijainti.

Puut lähtee syksyn/talven aikana jokatapauksessa polttopuuksi.
Pajukot voisi laittaa vaikka hakkeeksi jos joku ne huolii..

Olen tuota pusikkoa inhonnu niin kauan ku muistan ja nyt se tuli maakauppojen yhteydessä omaan omistukseen.

Olis se ihan mukava että järven saisi näkyviin.
Tarkoitus olisi oman ja naapurin pellon rajalle tehdä jonkunlainen tie, että pääsee helpommin veneelle.

Ei tässä mitään muuta ongelmaa ole kuin, että itellä ei ole kaivuria ja vieraalla teettäminen maksaa aika paljon.
Kyllä tuo on niin kivetöntä ja mukavaa maastoa, joten ehkä se kannattaa pelloksi taas muuttaa, mutta kun sais ne kannot pois ja ojat auki.

Tänään kävin kokeilemassa takareunalla (rannassa) ja ei Massikka uponnut sinne, vähän on se rantakaistale kostean puoleista kun ojatkin tukossa.

Viereinen kaistale kasvaa sakeaa koivikkoa joka on ihan luonnostaan siihen pellolle noussut. Metsikön sisällä on kuitenkin erittäin märkä notko, joka ei kasva mitään. Saisko siihen jotain tukia jos sinne kaivaisi kosteikkoa tms?
Metsä siis jää pystyyn tälle kaistaleelle, mutta täytyy harventaa.. (näkyy tuossa ilmakuvassa tuo metsä oikealla puolella ja keskikohdalla aukea alue on luhtaa.)

Peltotukia on varmaan turha edes miettiä, kun ei muuta viljelystä ole?

Missä yleensä kulkee se raja että kannattaako tilalle hommata y-tunnus? Metsää on nyt joku 7-8ha mukaanluettuna tuo "pelto".

[OIU]

Suurimmat kannot lähtee kun kaataa puun juurineen, vaikka etukuormaajalla kauha ylhäällä työntämällä.

Pienempien kanssa pärjää ehkä 1x20" kyntöauralla, hidasta on mutta jos homma sujuu, niin mikäs siinä. Keväällä saa äkeellä vedettyä ryjät reunaan ja heitellä pois. Saattaa olla sen paksuinen kuntta, että useampisiipinen vältti menee tukkoon.

Rahamiehet jotain jyrsijäurakoitsijoita voi ehdotella.

[Osmo_]

No jossei ton enempää oo niin ei kannata. Tulee vaan verottajalta sanomista ku menoja on mut tuloja ei
Jyrsintä on niin ja näin, mutta kaaputinkoneellakin pärjää suht pitkälle.

[Superdextaaja]

Jos aluetta ei voi liittää jonkinlaiseen ammattiviljelyyn tai laittaa itselle esim. hevosen laitumeksi tai heinäpelloksi niin enpä lähtisi noin isosta alueesta huvikseen enää peltoa tekemään. Kyllä tuollainen pajukko vaatii melkoisen raivauksen ja jokavuotiset hoitamiset, jos meinaa saada myös pysymään peltona. Jos oma olisi, ajelisin raivaussahalla ohuimmat risut nurin ja jättäisin paksumpaa leppää, haapaa ja pihlajaa koivujen kanssa sopivaan harvuuteen kasvamaan ja täydennysistuttaisin isoilla koivun taimilla.