Ostin vuosi takaperin käytetyn itsetehdyn metsäkärryn ja se alkaa nyt ratkeilla niin pahasti että tekohengityskään ei enää auta. Kärry on koottu palasista hitsaamalla (säästetty väärässä paikassa!) ja nyt pistän siihen kunnon täyspitkät palkit ja hydraulisen aisaohjauksen jos vaan keksisin miten se olisi paras tehdä.
Sanokaapa ensin kannattaako laittaa aisalle ohjaus?
Toiseksi paljonko hydraulisylinterissä pitäisi olla liikkeen pituus tai paremminkin paljonko aisalle kannattaa laittaa kääntöä sylinterillä?
Kuormaajana on patun 650 ja se on aisan päällä.
Kaikenlaiset vinkit ovat tervetulleita kun tämä puuttuu
Olli kirjoitti:Ostin vuosi takaperin käytetyn itsetehdyn metsäkärryn ja se alkaa nyt ratkeilla niin pahasti että tekohengityskään ei enää auta. Kärry on koottu palasista hitsaamalla (säästetty väärässä paikassa!) ja nyt pistän siihen kunnon täyspitkät palkit ja hydraulisen aisaohjauksen jos vaan keksisin miten se olisi paras tehdä.
Sanokaapa ensin kannattaako laittaa aisalle ohjaus?
Toiseksi paljonko hydraulisylinterissä pitäisi olla liikkeen pituus tai paremminkin paljonko aisalle kannattaa laittaa kääntöä sylinterillä?
Kuormaajana on patun 650 ja se on aisan päällä.
Kaikenlaiset vinkit ovat tervetulleita kun tämä puuttuu
Ilimanmuuta hydraulinen aisanohjaus. Vaatii kaiketikki aika jäykän rungon. Taitaa olla jokku kuarma-autorungot siihen tarkootuksehen liian veteliä.
Joo ehottomasti aisaohjaus. Iskunpituudeksi riittää hienosti esim. 50 cm. Voi tehdä yhdellä 2-toimisella tai kahdella 1-toimisella kuten omassa Patruunassa on tehty. Ei taida siinä olla etes tuota 50cm:ä iskunpituus, mutta kyllä siitä iso apu on.
Se nivel on melko suoraan kuormaajan alla, silloinhan saa eniten lisäulottuvuutta kuormaajaan. Omassa saa vielä tapilla lukituksi nivelen, on hyvä jos siirtelee Traktorilla jossa ei ole tarpeeksi hydrauliikkaa.
Ainakin keskipalkkirunkoinen kärry on sitten herkkä kaatumaan tyhjänä jos käyttää aisaohjausta.
Tämä kuuluu sarjaan "sitten jos metsäkärryn teen": onkos kellään masinistilla ohjaavaa akselia metsäkärryssä?
Sillä ei tosin saa nivelaisan tapaan kuormaajaa kurkistamaan koneen sivulta etumaastoon, mutta olisi kyllä näppärä kääntymään. Akselista ohjaava kärry olisi yhdellä tai kahdella erillisellä akselilla, kun teliakselin ohjaavuus on vähän hankalampi toteuttaa.
Mä tekisin kyllä aisa ohjauksen mutta tuumin mäki tos linja autos eilen kun tukin koulusta tota "akseli ohjausta" mä toteuttaisub sen niin täätä tekisin telin joka kääntyy siä kärrin alla koko teli.
Aisaohjaus on helppo toteuttaa. Teli on melkoisen välttämätön, eikä sen vaihtoehtoa, isoja kärrynpyöriäkään ole helppo saada kääntymään.
Jos aisanohjauksen lisäksi jotain tekisi, niin hydraulinen telin siirto kärryn pituussuunnassa ja mahdollisesti pyörien jarrut voisivat olla kova sana monessa häjyssä paikassa. Jos tiukka paikka tulisi, niin voisi telinsiirrolla ja jarruilla keplotella itsensä eteenpäin.
Hassua kun mainitsitte tuon pyörällä ohjauksen sillä itsekkin hakiessani kaikkia vaihtoehtoja tuuumin sitäkin mahdollisuutta. Telillä kääntö ei onnistu koska renkaat osuisivat kuormapuihin kääntyessään vaan onkohan kukaan suunnittelija koskaaan edes tosissaan ajatellut metsäkärryyn pyörien hydraulista ohjausta?
50 senttiä hydraulisylinterin liikevaraksi on siis riittävä?
Aisalukitus on myös käynyt mielessä ja kun Savaloja tuossa ylempänä siitä erikseen mainitsi niin täytyy kait sekin siihen suunnitella.
Tosta kylältä löytyy yks akselinen vetävä ja kääntyvä akselinen mettäkärri on melko ketterä peli vaikka ei paljon käännykkän toi akseli.Ganappi kuormain aisalla .On ollu noin 20 vuotta toi kärri, Kovin on omistaja tykännyt vetelee 188 ferkulla jälki asennus nelivedolla ja muilla ihme vermeillä.
Kyl se mahtus kääntyyn jos tekee suorapohjasen kuormatilan ja suorat karikat niin et teli on kokonan siä alla. Vaikkakin korkee siittä tulee. Tai jos tekee kuorma-auton etupäästä ja laittaa kääntyvät navat niin ei oo tila ongelmia.
Jossain koneviestissä oli viimevuonna kuvia ruotsalaisesta metsäkärrystä jossa oli teli kääntyvä.Kohtuullisen matalilla pyörillä tuo onnistuu.Yksiakselisen vetävän tälläisen voisi tehdä vaikka nelivetoisen kuorma-auton etuakselista joka on napavälitteinen(renkaiksi vaikka 14.9x24),ja jarrutkin olisi valmiina
-Koneet ja laitteet on elämän suola-
Valmet 565+UkkoMestari 2t -65
Valmet 361D -61
Yhteisomistuksessa;
Valmet 505-4 -86
Valmet 502 -74
Valmet 20 -54
MF 35-59
En kyllä lähtis mettähä ykaksilaasella piänipyärääsellä kärryllä, ja en ainakaa panisi kuarmaajaa kiinni siihen. Ainaski omat mettät on senverran kivisiä jotta kumoshan se olis heti, ja jos kuarmaajaki menöö samas kumoho, niin hikisiä hetkiä on tiaros.
Paljo ennemmi kääntyvä aisa ja telikärry. Varmahanki se kääntyvä aisa kans vaatii sen telin, jottei tuu kupsahruksia.
Ja jos valita saa, niin teen ihan jotaki muuta ku ajan mettäs puita. Oon kyllästyny siihe.
Voi sinne isot kemmit pistää ja ajattelin että laittas telin etu ja takapyörät kääntyviksi. Kova säätäminen että saa toimiin mutta kyllä se varmaan onnistus.
Aisaohjaus vaatii kyllä telikärryn jos meinaa kaiken hyödyn saada siitä irti, kuten jo sanottua keskipalkkirunkoinen kärry on tarpeeksi kiikkerä telinäkin.
Aisaohjauksesta on muitakin hyötyjä:
- Jos tukijaloissa riittää voima voi nostaa traktorin perän ilmaan ja siirtää sivusuunnassa aisalla. On pelastanut monesta paikasta.
- Sivuttaisrinteessä voi siirtää kärryn painopistettä ylärinteeseen päin.
- Ja se kuormaajaan ulottuvuuden paraneminen.
Itse unohtaisin ohjaavat akselit metsäkärryssä jos sillä meinaa töitä tehä ja täyden hyödyn saada irti. Olisihan se mielenkiintoinen rakentaa tietysti.
jos joskus olisi tekemisen puute/likaa aikaa, nii rakentelis seuraavanmoisen virityksen; omatekonen mettäkärry, jossa on makiruksen etuvetopää akselina, masin renkailla. Tollanen rakennettiin viime talvena, ni siihen sais helposti rakennettua hydraulisesti kääntyvät pyörät, ja vedon. Automaattivaihteisto va väliin. Kuinkahan onnistuis? Vois olla kova sana, kun noi mettät on nevapohjaasia, ja jos pikkasen painuu, ni siinä vaiheessa pyörän sutimisesta seuraa loppupäiväksi aijankulua. Tietenni jäläkien polokeminen on eherotoon edelletys jotta pysytään pinnalla..
Välineurheilua tuo puunajo, ku vuodesa tulee tehtyä jotain 30m3 klapuja...
Joo veto olis hauska olemas niin kyl kulukee ja kuulin et jokku olis tehenu Chevy vanin automaatti loorasta. En osaa sanoo kestääkö kun en oo päässy haastatteleen ketää joka olis moisen virityksen haltija.
Olis mielenkiintonen tietää toimiiko ja kestääkö niin vois rakentaa josin vaihees jahka kerkee. En kyllä vetävään laittaisi ohjautuvia pyöriä.
Kylä totuus on että mitä enemmän liikkuvia osia sitä huonommin kestää ja ne rupee kumminki josain vaihees solaahan.
kenny79 kirjoitti:. Tietenni jäläkien polokeminen on eherotoon edelletys jotta pysytään pinnalla..
...
Tämä menee jo vähän aisaohjauksen ulkopuolelle mutta tuo jäläkien polkeminen kans askarruttaa. 605 valmetilla yritin viimeviikolla käydä polkemassa mutta ensimmäisen suo-ojan kohdalla jouduin heti perääntymään. Lana oli perässä mutta en uskaltanut lähteä seikkailemaan
sillä kiinnijäämien kaukana asutuksesta ei huvita.
Miten te jotka polette pohjia niin teette sen? Ajatteko vain kylmästi päin suota vaan onko jotain omia virityksiä olemassa esim. kelkalla tai pistättekö koko klaanin polkemaan? Mikä on paras vehje silloin traktorin keulalla tai edessä?
kenny79 kirjoitti:. Tietenni jäläkien polokeminen on eherotoon edelletys jotta pysytään pinnalla..
...
Tämä menee jo vähän aisaohjauksen ulkopuolelle mutta tuo jäläkien polkeminen kans askarruttaa. 605 valmetilla yritin viimeviikolla käydä polkemassa mutta ensimmäisen suo-ojan kohdalla jouduin heti perääntymään. Lana oli perässä mutta en uskaltanut lähteä seikkailemaan
sillä kiinnijäämien kaukana asutuksesta ei huvita.
Miten te jotka polette pohjia niin teette sen? Ajatteko vain kylmästi päin suota vaan onko jotain omia virityksiä olemassa esim. kelkalla tai pistättekö koko klaanin polkemaan? Mikä on paras vehje silloin traktorin keulalla tai edessä?
Menee tosiaanki ohi aiheen, mutta puhutaanpahan eres mettäkärryystä ja puun ajosta.
Jos noin pahasta paikasta pitää päästä, niin silloin tulee kysymykseen jäädytäminen. Jonkinmoinen pumppu, millä saa imiä ojasta vettä haluttuun paikaan. tarvittaessa lapiolla lisää lunta siihen ajouraan, ja lisää vettä. Sen päälle kun olisi muutama päivä -20 asteen pakkasia, niin eiköhän siitä tohdi mennä ylitte, ainaki jollaki köykääsemmällä koneella, ja jos viel mahollista niin kaveri mukaan toisellla rattorilla, jos käy nolosti. tuolla konstilla pääsee kyl silmäkkeen yli, muutaman 10 metriä tekee tietä, mutta sitte pidemmällä matkalla olis moottorikelkka jolla polkis 0-kelillä kunon urat, niin eiköhän se seuraavan pakkaskauden jälkeen jo kestä. Minoon ajanu jäliet 502 valametilla, ku soon köykääsin konet meirän taloures. Vahvaan hankeen sil on turha kokeilla, mutta alkutalvesta se menee joinki. Mutta hyvät syksyllä ajetut jäliet auttaa kummasti viel pitkälle kevääseen. On monasti oltu kiinnikki... joskus reen kans ajoon vähä ohitte kapiasta sillasta ja rattorin takapyörä lipes ojaan. Mielenkiintonen loppupäivä....
Nyt on kärry korjattu ja aisaohjaus tehty! Pienen kokeilun jälkeen voi vain todeta että aisaohjaus kannatti laittaa.....kiitoksia vaan suosittelijoille.
Otin vanhasta kronoksen kuormaimesta ojakauhan sylinterin ja sillä liikuttelen aisaa. Iskunpituudeksi tuli n.40 senttiä . Ehkä tuo 50 senttiä olisi ollut optimaalisin mutta toimii se 40 sentin iskunpituudellakin.
Kun vanhaa korjaa pitää säveltää paljon. Vetoaisana on kaksi vahvaa rhs palkkia päällekkäin siten että sylinterin toinen pää on niiden välissä ja toinen pää ponnistaa rungosta. Vetoaisan kärrynpuolessa on akselina n.60 millinen tanko vahvan ainesputken sisällä. Vielä pikkasen askarruttaa miten tulee kestämään raskaassa käytössä......sylinteri jaksaa kuitenkin hyvin liikutella aisaa.
