Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
tane II kirjoitti: ↑Ti Tammi 09, 2024 5:48 pm
Paimionjoessa on ollut, ja on edelleenkin, kolme pienehköä voimalaitosta: ylhäältä alas Juva (tai Juvankoski), Juntola ja Askala. Kaikki kolme ovat edelleen Voimalaitosrekisterissä. Tuo mainittu Sähkömuseo ei ainakaan sijaitse missään noista voimalaitoksista, vaan Paimion keskustassa.
Juu "Juvankoskesta" väitettiin meille tulleen sähkön alun perin. Mutta edellisen asukkaan aikana siis.
tane II kirjoitti: ↑Ti Tammi 09, 2024 5:48 pm
Paimionjoessa on ollut, ja on edelleenkin, kolme pienehköä voimalaitosta: ylhäältä alas Juva (tai Juvankoski), Juntola ja Askala. Kaikki kolme ovat edelleen Voimalaitosrekisterissä. Tuo mainittu Sähkömuseo ei ainakaan sijaitse missään noista voimalaitoksista, vaan Paimion keskustassa.
Juu "Juvankoskesta" väitettiin meille tulleen sähkön alun perin. Mutta edellisen asukkaan aikana siis.
-SS-
Tässä on kyllä iso mahdollisuus, että on tarkoitettu Perttelin Juvankoskea; siinä on Pernjoessa ollut pieni voimalaitos, joka nyt on jo poistettu käytöstä.
ZET kirjoitti: ↑Ti Tammi 09, 2024 8:09 am
No eihän meillä sitten ole ongelmaa, jos kohtuuteen tyytyminen riittää. Tämä ilosanoma vaan kaikkien maailman ihmisten tiedoksi.
Kohtuus voidaan kokea hyvin subjektiivisena asiana, eli esim. nyt olen kohtuullinen kun käyn vain kerran vuodessa etelänlomalla. Itse ajattelen, että riittäisi kun elämän edellytykset saadaan kohtuullisella työnteolla.
Tottakai maailmalta löytyy aina meitä enemmän "porsastelevia" tuhlaajia mutta kuitenkin niitä vähemmällä pärjääviä löytyy miljardimäärin.
Tämä nyt menee aikalailla ohi "aiheen" mutta itseäni kiinnostaa suomalaisten nopea taloudellinen vaurastuminen. 100 v. sitten toteutettiin torpparivapautus eräälläkin paikkakunnalla. Siellä tavanomainen vuositaksvärkki oli ollut 96 kesäpäivää ja 60 talvipäivää. Työpäivän pituus 5.00-20.00.
Nyt sadan vuoden päästä ihmiset oireilee, kun ei löydy sisältöä elämään.
Piti Modvionin sivusto kollata. Jotta puusta tuulivoimala? No mikä ettei. Kevyempi, kestävämpi, kierrätettävä jotta näemmä kehitys kehittyy. Ja punttikellon periaatetta on alettu soveltamaan energian varastoinnissa. Kyllä isoisä ja -äiti kääntyisi haudassaan, tokaisisi jotta sussiunakkoo moalimanlopun enteet. Vaan eihän pyörää uudelleen tarvitse keksiä, hyvä näin. Hilataan puntti ylös silloin kun voimoo on ja kun voimoo ei ole niin annetaan tulla alas, tekköö silloin voimoo. Nice !
Hmm jos 100 000kg puntti nostetaan 100m menee siihen vähän vajaa 30kWh ja häviöt pois, pääseekö järjestelmä edes akkujen tasolle hinta/kwh kustannuksissa?
kkuula kirjoitti: ↑Pe Tammi 19, 2024 11:37 am
Hmm jos 100 000kg puntti nostetaan 100m menee siihen vähän vajaa 30kWh ja häviöt pois, pääseekö järjestelmä edes akkujen tasolle hinta/kwh kustannuksissa?
Jälleen Microsoft Bingin viisauksia: Akun hinta riippuu monista tekijöistä, kuten akun tyypistä, valmistajasta ja markkinatilanteesta. Keskimäärin litiumioniakun hinta on laskenut 139 dollariin kilowattituntia kohti vuonna 2023. Tämä tarkoittaa, että 30 kWh:n akun hinta olisi noin 4170 dollaria.
Akun tarvitsemat lisukkeet ja asennus nostavat helposti hinnan ainakin kaksin- tai kolminkertaiseksi. Varmaa kuitenkin on, ettei tuohon hintaan saa millään tehtyä rakennelmaa, jolla 100 tonnin murikan saa liikkumaan korkeussuunnassa 100 metriä ja alastulon energian vielä muutetuksi sähköksi.
JiiSPee kirjoitti: ↑Pe Tammi 19, 2024 1:06 pm
Vettä ylös ennemmin, olisi vielä ainakin ilmeisesti halvempaa kuin akku toteutukset.
Vahinko vain, että meillä on varsin vähän paikkoja, jossa olisi pienellä matkalla (muutama kilometri) kunnon korkeuseroja (100 – 200 metriä tai enemmän) ja riittävän kokoinen yläallas. Muutaman kymmenen metrin korkeusero vaatii taas turhan isot vesimäärät, jotta säilötty energiamäärä olisi järkevä.
Jäärä kirjoitti: ↑Pe Tammi 19, 2024 1:49 pm]
Vahinko vain, että meillä on varsin vähän paikkoja, jossa olisi pienellä matkalla (muutama kilometri) kunnon korkeuseroja (100 – 200 metriä tai enemmän) ja riittävän kokoinen yläallas. Muutaman kymmenen metrin korkeusero vaatii taas turhan isot vesimäärät, jotta säilötty energiamäärä olisi järkevä.
Kyllä kai noita paikkojakin olis, mutta aina jokin asia vastustaa tai tulsi vaan kalliiksi, piti tuo allaoleva linkki laittaa äsken tuon toisen toiston sijaan, mutta lisätään se nyt paikasta jossa korkeuseroa jo sitten olisikin:
kkuula kirjoitti: ↑Pe Tammi 19, 2024 11:37 am
Hmm jos 100 000kg puntti nostetaan 100m menee siihen vähän vajaa 30kWh ja häviöt pois, pääseekö järjestelmä edes akkujen tasolle hinta/kwh kustannuksissa?
Jälleen Microsoft Bingin viisauksia: Akun hinta riippuu monista tekijöistä, kuten akun tyypistä, valmistajasta ja markkinatilanteesta. Keskimäärin litiumioniakun hinta on laskenut 139 dollariin kilowattituntia kohti vuonna 2023. Tämä tarkoittaa, että 30 kWh:n akun hinta olisi noin 4170 dollaria.
Akun tarvitsemat lisukkeet ja asennus nostavat helposti hinnan ainakin kaksin- tai kolminkertaiseksi. Varmaa kuitenkin on, ettei tuohon hintaan saa millään tehtyä rakennelmaa, jolla 100 tonnin murikan saa liikkumaan korkeussuunnassa 100 metriä ja alastulon energian vielä muutetuksi sähköksi.
Entäs jos tekis oikein ison kellonvietrin takka vaikka monta ja vaikka samaan akseliin. Sitten vetäis ne vireeseen joutovoimalla, ja raksuttelis löysäksi tarvitessaan.
Pyhäsalmen pumppuvoimalahankkeesta luovuttiin. Ei kannata. Vaikka lienee aika edullinen paikka kun korkeuseroa on riittävästi.
Jossakin taisi lukea, että 5 senttiä pitää olla pumppauskilowattitunnin ja tuotetun kilowattitunnin ero, että kannattaa rakentaa lappiin pumppuvoimala sinne kutakuinkin ainoaan järkevään paikkaan (missä sitten olikaan). Tämä siis aidoilla sähkön tuotantohinnoilla vertailtuna, oletan. Ei millään pörssisähkön hinnoilla.
ZET kirjoitti: ↑Pe Tammi 19, 2024 4:11 pm
Pyhäsalmen pumppuvoimalahankkeesta luovuttiin. Ei kannata. Vaikka lienee aika edullinen paikka kun korkeuseroa on riittävästi.
Jossakin taisi lukea, että 5 senttiä pitää olla pumppauskilowattitunnin ja tuotetun kilowattitunnin ero, että kannattaa rakentaa lappiin pumppuvoimala sinne kutakuinkin ainoaan järkevään paikkaan (missä sitten olikaan). Tämä siis aidoilla sähkön tuotantohinnoilla vertailtuna, oletan. Ei millään pörssisähkön hinnoilla.
Tuolla aiemmin laittamani linkin takana lukee:
"Hän on laskeskellut, että yhtiön pitäisi saada myymästään sähköstä 50 euroa enemmän megawatilta kuin mitä se maksaa pumppaukseen käytetystä sähköstä."
Toisen viestini linkissä juttua tuosta kaivoshankkeesta
Tarkoittaako tuo nyt sittä että pumppuvoimalat kannattaa vain paikoissa joissa on vesivoimala jo valmiiksi olemassa ja mahdollisuus takaisin pumppauksen järjestämiseen.
No onneksi kyseessä vaan yksi tuotantolaitos sadoista. Eli ei vaikutusta juuri mihinkään.
Toisin kun Ol-3 turbiinin siivet lentää ympäristöön, niin ainakin pörssihinta punoittaa. Saattaapi siinä muutakin häverinkiä olla.
No onneksi kyseessä vaan yksi tuotantolaitos sadoista. Eli ei vaikutusta juuri mihinkään.
Toisin kun Ol-3 turbiinin siivet lentää ympäristöön, niin ainakin pörssihinta punoittaa. Saattaapi siinä muutakin häverinkiä olla.
Yhdeksän roottoria on pysäytetty, huoltotarkistuksia varten. Siivet ovat vaihdettava huolto-osa, vaikka ne painavatkin useita tonneja kappaleelta. Tiettävästi tuulessa voi olla jotakin jäähilettä ja raetta ja pölyä, jotka karhentavat lapoja reunasta. Joillakin nopeuksilla siivet saattavat alkaa heilahdella, ja se voi aiheuttaa laminoinnin irtautumista, koska värähtelyt rasittavat liimattuja kerroksia.
Joka tapauksessa, useimmat siivet kestänevät sen 20 vuotta, mutta näitä laatuvaihteluja saattaa sattua. Lapojen kierrätys on vielä alkuvaiheessa. Joka tapauksessa Suomessa saattaa 20 vuoden kuluessa näistä nykyisistä tuulivoimaloista tulla 28 tuhatta tonnia jälleenkäsiteltävää vaihtolapaa. (Jos voimalat ovat kolmelapaisia).
Illallinen Arto Nyberg antoi ymmärtää että ihmeaine grafeeni on saanut rammat kävelemään joten emme elä täydessä toivottomuudessa tällä pallolla. Tuuli- ja säätövoimatekniikankin osalta on otettu kehityksellisiä askelia. Vaasan yliopiston polttomoottorilaitoksella kehitellään itseoppivaa moottorimallia joka ei ole ronkeli polttoaineen suhteen. Polttomoottori ei keksintönä siis vaivukaan unhon yöhön vaan polttoaine voi olla vety tmv.
Jänskää. Toisaalta jos ajattelee tekniikan kehitystä viimeisten muutaman sadan vuoden aikana niin alkaa huimata eikä se tähän pysähdy. Oma käsityskyky voi kyllä pudota kelkasta tai saattaa olla pudonnut jo vaan peukku sille kehitykselle.
tumes kirjoitti: ↑Ma Helmi 05, 2024 7:05 am
Jänskää. Toisaalta jos ajattelee tekniikan kehitystä viimeisten muutaman sadan vuoden aikana niin alkaa huimata eikä se tähän pysähdy. Oma käsityskyky voi kyllä pudota kelkasta tai saattaa olla pudonnut jo vaan peukku sille kehitykselle.
Varmaan yksittäisen ihmisen sekä elintaso että elämisenlaatu ovat parantuneet. Mutta samalla tieteen ja tekniikan edistyminen on mahdollistanut sekä väestöräjähdyksen että ympäristön saastumisen ja luonnon liikakäytön. Ihminen ei ole vain osannut tai halunnut hallita fiksuutensa tuloksia, ahne ja lyhytnäköinen kun on.
Näin tapahtumat näyttävät noudattavan aiemmin esittämääni Jäärän lakia: "Jos teknologialla pystytään poistamaan kertaluvun N ongelmia, niin syntyvät ongelmat ovat vähintään kertalukua N+1."
