Majorin nelivedon ulosotto

[MF_mies]

Pystyykö -61 superiin laittamaan jälkikäteen miten helposti manuelin nelivedon kardaanin ulosottoa eteen ja mitä osia se vaatii? Tyyliin koko perän purkaminen vai bolt-on sovellus kun murikka on hankittu? Suunnitelmissa ns jälkiasennusneliveto...kellään tarjolla sopivia osia kohtuuhintaan?

[Tumppi 865]

Eihän siinä muuta kun jakolaatikko kaikilla tarvittavilla kilkkeillä paikallee vaihteiston ja perän välii.
Ehjän etuakselin löytäminen saattaa vaatia hyvää tuuria, vai joko sellanen löytyy nurkista!?

[Manuel]

Siihen tarvitaan sen täydellisen välipalan lisäksi VOA'n jatkopala, vaihteensiirtäjän jatkopala ja tierysti se jatkotumppi vaihdelaatikon ja pienen vetopyörän väliin.

Ennenkun siitä tulee nelivetoinen on ratkaistava monta muutakin kohtaa. Kardaani ja sen liukukytkin, etuakselin kiinnitys ja tuenta. Renkaat 9,5-24 vanteineen, perä käännettävä niin että lautaspyörä on vasemmalla puolella. Perän välitys oltava 6,67:1, joten sen välipalan hankinta vasta alkua.

[Fiat640]

Väittäsin että kannattaa ostaa ennen joku valmis neliveto ja jättää majori kakkos koneeksi

[MF_mies]

Kaikki muut ongelmat on jo ratkaistu mutta voiman ulossaanti on enää ongelma. Liekö noita välikilkkeitä kellään joutilaana...? Projekti etenee kyllä ilman nelivetoakin mutta ois mukava saada kuopimaan ilman teloja muillakin kuin takasilla....

[herra majuri]

Kyllä niitä on markkinoilla.Itsekkin vasta möin sellaisen.
Osto-ilmoa vaan sitkeästi vetämään mahdollisimman moneen paikkaan.

[Tumppi 865]

Renkaat 9,5-24 vanteineen, perä käännettävä niin että lautaspyörä on vasemmalla puolella. Perän välitys oltava 6,67:1, joten sen välipalan hankinta vasta alkua.

Eturenkaan koko voi olla jotain muuta kun 9,5-24, riippuen takarenkaan koosta, ja jos joku muu akseli eri välityksillä.

11,2-24/ 13,6-38 renkailla tulee jo vähän traktorin näköä ja, maavaraa lisää jota matalilla renkailla ei juurikaa ole kun asvaltti pihalla ajeluun.

[kalvaana]

Toimisko se, että ottas voiman ulos tosielta jarruakselilta kulmavaihteen avulla?
Tietysti, jos toisen puolen takapyörä sutii, niin etuvetoakaan ei ole.

[Manuel]

Renkaat 9,5-24 vanteineen, perä käännettävä niin että lautaspyörä on vasemmalla puolella. Perän välitys oltava 6,67:1, joten sen välipalan hankinta vasta alkua.

Eturenkaan koko voi olla jotain muuta kun 9,5-24, riippuen takarenkaan koosta, ja jos joku muu akseli eri välityksillä.

11,2-24/ 13,6-38 renkailla tulee jo vähän traktorin näköä ja, maavaraa lisää jota matalilla renkailla ei juurikaa ole kun asvaltti pihalla ajeluun.

Kun laittaa vielä suuremmat renkaat eteen, niin seuraavaksi laukeaa se etuveto. Aivan kuin elokuvissa ei niiden välityksien sovituskaan onnistu. Rengaskokojen avulla voi jotain tehdä, mutta tuo Roadlessin akseli on jo niillä rajoilla kestääkö.

Kaikkia vetopyörästöjä ei edes voi kääntää ja jos sen tekee on myös nostettava öljynpinta. Yleensä noilta ihmemiehiltä loppuu jossakin vaiheessa osaaminen ja viitseliäisyys. Jo kaikkien uusien kiinnitysten rakentaminen etuakseliin lopettaa turhan innon. 20 mm teräslevystä ne joutuu tekemään.

[Tumppi 865]

Kun laittaa vielä suuremmat renkaat eteen, niin seuraavaksi laukeaa se etuveto.

Mistä se akseli tietää minkä kokoset renkaat on, kun samalla momentilla sitä kartaani kiertää?
Renkaat voi olla myös pienemmät kun 24"
Eiköhän etukuormaaja rasita akselia enemmän kun mikään renkaan korkeus.

[herra majuri]

Kyllä väärän kokoisella rengastuksella perä saa huutia.
Pienemmällä renkaan korkeudella siitä perästä tulee jarraava tai suuremmalla korkeudella vetää nopeampaa kui kone menee.

[Tumppi 865]

Tietysti vetosuhteen pitää olla oikea, oli renkaat minkä kokoset tahansa.

[MaxSound]

Kaikki muut ongelmat on jo ratkaistu mutta voiman ulossaanti on enää ongelma. Liekö noita välikilkkeitä kellään joutilaana...?

Laitanpa yksityisviestin

[Manuel]

Kun laittaa vielä suuremmat renkaat eteen, niin seuraavaksi laukeaa se etuveto.

Mistä se akseli tietää minkä kokoset renkaat on, kun samalla momentilla sitä kartaani kiertää?
Renkaat voi olla myös pienemmät kun 24"
Eiköhän etukuormaaja rasita akselia enemmän kun mikään renkaan korkeus.

Jos laittaa suuremmat renkaat eteen niin momentti vetoakseleille kasvaa. Ne vetoakselin nivelet sieltä yleensä ensimmäisenä korkkaa. Jos akseleiden kesken tulee jännitystä niin etiveto on heikompi ja ensin ratkeaa. Alkuaan Roadlessin etuakseli tarkoitettu 7.50-20 renkaille. Jo noilla 9.50-24 menee isommaksi. Ei liene kovin harvinaista että varsinkin vasen vetoakselin nivel pettää. Sieltä puolelta kun yleensä puuttuu se vasemmalle käännön rajoitin. Tiukassa paikassa raidetanko joustaa ja nivel kääntyy yli sallitun kulman.

Pienemmillä renkailla rasitukset pienenevät, mutta silloin ei enää käy 6,67:1 vetopyörästö.

Tuo Roadlessin akseli on kavennettu ja se vasemman ison pallon hitsaus banjoon on monesta koneesta pettänyt. Rolac löysäsi kitkakytkimen momenttia ja ilmoitti että suurin sallittu etuakselipaino on 2000 kg. Etukuormaajan kanssa se ei riitä mihinkään. Halusivat päästä takuuhommista eroon.

Sitä vasenta palloa ja sen irti ratkeamista on yritetty korjata niin että siirretään sitä pari senttiä ulospäin ja vahvistetaan samalla sen kiinnitystä banjoon. Koska se vetoakselin tumppi menee vain n. 4 cm isoon tasauspyörään, aiheuttaa pallon siirto sen että enää pari senttiä boorista vetää. Borit pettävät.

Sen välipalan hankinta ja asennus kun kaikki osat löytyvät, ei ole mikään ongelma. Jonkin vetävän akselin rakentelu on se suurin homma. Majorin öljypohja ei välttämättä enää kestä sitä vetävää akselia ja sille kuuluu aivan oma kolmiotukikin. Jostakin sekin on löydettävä.

Kun löytää sopivat renkaat ja vanteet on löydettävä sopiva akseli johon ne 3 kiinnikettä on hitsattava ja todennäköisesti käännettävä vetopyörästö ylösalaisin. Banjoa ei kärsi kääntää, muuten tulee lisää ratkaisemattomia ongelmia olkatapin sivukallistuksen suhteen. Akselin kavennus myös aika haasteellinen homma.

Eli haasteita riittää jos niitä etsii.

[Tumppi 865]

Jos laittaa suuremmat renkaat eteen niin momentti vetoakseleille kasvaa

Eli luistokytkin on niin viisas että tunnistaa renkaan koon, ja lisää tai vähentää momenttia sen mukaa minkä kokoset renkaat ovat.

Ilmeisesti tähän rojektiin on jo akseli olemassa ja muutkin asiat mietitty, ainoastaa puuttuu jakolaatikko.

[Manuel]

Jos laittaa suuremmat renkaat eteen niin momentti vetoakseleille kasvaa

Eli luistokytkin on niin viisas että tunnistaa renkaan koon, ja lisää tai vähentää momenttia sen mukaa minkä kokoset renkaat ovat.

Ilmeisesti tähän rojektiin on jo akseli olemassa ja muutkin asiat mietitty, ainoastaa puuttuu jakolaatikko.

Se liukukytkin on se viimeinen sulaka, sillä jakolaatikosta lähtee niin paljon vääntöä että vetää vaikka vetoakselit poikki. Saa ne nivelet hajalle ilmankin että liukukytin luistaa. Miksiköhän se Rolac vähenteli levyjä liukukytkimestä.

Se olisi mielenkiintoista kuulla miten ne muut asiat on ratkaistu. Epäilen ettei vastausta tule.

[Tumppi 865]

Kyllähän majorista tulis ihan oikea ja suht ketterä neliveto, jos laittaa vaikkapa 90- sarjan fiatin akselin automaatti hammaslukolla.
Ei paukkuis nivelet ja maavaraa olis akselin alla.
Super majori olis 100% neliveto.
Ja varaosia saa kaupasta jos tarvii.

On se täys susi tuo majorin 4-veto viritys, ihme että niitä joku kehtaa rassata, kun nivelet ja vetoakselit romuna jatkuvasti.
Eikä osia enää löydy kun romuläjistä penkomalla jos sittenkää.
Vetoakseleitten joustaminen tiukemmassa vedossa esim lumihangessa vie nelivedon hyödyn lähes nollillee.
Pyörien kääntökulma olematon, vaatii lentokentän ilman vekslailua kääntämisee.

[Manuel]

Kyllähän majorista tulis ihan oikea ja suht ketterä neliveto, jos laittaa vaikkapa 90- sarjan fiatin akselin automaatti hammaslukolla.
Ei paukkuis nivelet ja maavaraa olis akselin alla.
Super majori olis 100% neliveto.
Ja varaosia saa kaupasta jos tarvii.

On se täys susi tuo majorin 4-veto viritys, ihme että niitä joku kehtaa rassata, kun nivelet ja vetoakselit romuna jatkuvasti.
Eikä osia enää löydy kun romuläjistä penkomalla jos sittenkää.
Vetoakseleitten joustaminen tiukemmassa vedossa esim lumihangessa vie nelivedon hyödyn lähes nollillee.
Pyörien kääntökulma olematon, vaatii lentokentän ilman vekslailua kääntämisee.

Ei se Roadlessin etuveto aivan niin huono ole, mutta sen puutteet on parsittava ensin. Lisäksi tiedettävä mitä sillä ei saa tehdä. ketterä se ei ole mutta ei sen kummempi kuin etuveto yleensä.

Edes Roadless ei ratkaissut kaikkia ongelmia. Siksi kirjoitin ettei todennäköisesti tule vastausta miten joku ratkaissut.

Jos joutuu sovittamaan jonkun muun etuakselin, niin parempi ostaa valmis neliveto.

Tuo selitys miten rengaskoko nostaa etuvedon rasitusta ei tainnut oikein mennä perille. Kun ajovastus on vakio jossakin tilanteessa niin se edellyttää samassa suhteessa suuremman momentin syöttämistä pyörille mitä renkaan säde kasvaa.

Taas tilanne se että suurimpia asiantuntijoita ne jotka eivät ole edes ajaneet ko. koneella.

[tma]

Kyllähän majorista tulis ihan oikea ja suht ketterä neliveto, jos laittaa vaikkapa 90- sarjan fiatin akselin automaatti hammaslukolla.
Ei paukkuis nivelet ja maavaraa olis akselin alla.
Super majori olis 100% neliveto.
Ja varaosia saa kaupasta jos tarvii.

On se täys susi tuo majorin 4-veto viritys, ihme että niitä joku kehtaa rassata, kun nivelet ja vetoakselit romuna jatkuvasti.
Eikä osia enää löydy kun romuläjistä penkomalla jos sittenkää.
Vetoakseleitten joustaminen tiukemmassa vedossa esim lumihangessa vie nelivedon hyödyn lähes nollillee.
Pyörien kääntökulma olematon, vaatii lentokentän ilman vekslailua kääntämisee.

Ei se ihan niin susi minun kokemuksilla ole.

Viikonloppuna ajoin yhden Roadlessin umpihankisen takapihan poikki polttopuitten sahauspaikalta tallin eteen. 100 metriä käytännössä pohjaa myöten lunta. Tavallinen takavetoinen ei ilman ketjuja olis edennyt siinä lumessa mihinkään, tämä meni jokaveto päällä niin, että piti vain kerran ottaa taaksepäin. Yllättävän hyvin etenee.

Osien saanti ihan ok, Englannissa myy John B. Roadlessin osaa ja löytyy niitä myynnissä vielä kohtalaisesti silloin tällöin Suomestakin. Itellä 5 Roadlessia, 1 osina, 1 kuutonen ja loput nelosia Ebro mukaanlukien. Kaikki akseleiltaan ehjiä.

Siinä kuutosessa oli tullessaan vaaran ainekset: se liukukytkimen kuori oli hajonnut takapäästään joskus kauan sitten ja sitä oli korjattu hitsaamalla. Hitsin viereen oli ajan myötä tullut ratkeama joten ajaessa se kytkin vippasi aika lailla. Käytännössä 2 vierekkäistä pulttia piti sitä kytkintä kasassa joten se ratkeama pääsi ärvöttämään niin paljon että näki sisälle. Se kun olis kovalla nopeudella ajaessa ratkennu lopullisesti ja tullu silmille, niin olis tullu exodus Majorikuskille.

Se on totta että ei se onnistunein neliveto ole, mutta sen kanssa kyllä pärjää kun pitää paikat säädöissään ja voideltuina. Tälleen harrastekäytössä kuten itselläni niille ei edellä mainitun kummempaa rasitusta tulekaan. Ja toisaalta harva sitten enää lähtee Majoria ihan ryskytöihin käyttämään.

[tma]

Mulla oli aikoinaan yks rakennettu Majoripohjainen neliveto jossa akselina käytettiin kaventamatonta Mersun akselia.

Lähtö nelivedolle oli toteutettu Roadlessin omalla välikappaleella, jonka jälkeen oli asennettu 1:1 suunnanvaihtaja. Tällä saatiin samalla akselille menevää kardaanikulmaa pienemmäksi.

Huonolaatuinen kuva ohessa:

http://gallery.kuukuna.net/gallery3/var ... 1307599115

Majori oli melko pitkä; ensin Customin turbokutonen, oma vaihdelootansa, sitten ryömintälaatikko, Roadlessin nelivedon välikappale ja lopuksi perä. Kopissa istuessa keula tuntui pitkältä kuin nälkävuosi.

Eli osaavat kyllä rakentavat sellaisia raktoreita kuin haluavat. Tämän rakvaattorin oli aikanaan rakentanut osaava kaveri. Vetosuhde toimi erittäin hyvin.