Stanko sorvin karanlaakereiden säätö.
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: To Syys 08, 2011 11:26 pm
- Viesti:
Stanko sorvin karanlaakereiden säätö.
Tervehdys.
Kirjotellaampa tännekkin kun näyttäisi paljon olevan väkeä foorumilla ketkä touhuaa noitten työstökoneiden kanssa.
Tuo vanha harraste sorvi piti pahaa ääntä ja kappaleeseen tuli värinä jälkeä. Nyt on kara purettuna ja laakerithan siellä oli menny. Uudet odottaa paikoilleen asennusta.
Selkeää ohjetta en ole tähän hommaan mistään löytänyt ja koneen kirjasta puuttuu juuri tuo sivu missä käsitellään karan laakerien asennusta.
Edessä kaksirivinen lieriörullalaakeri kartioreiällä. Takapäässä 2 kpl viistokuulalaakereita. Ajatus oli jos etupäähän jättäisi vajaan satkun säteisvälystä ja takapään laakeroinnin vetäisi nollille.
Tuo säätäminen vaan askarruttaa. Helppo nuo on kiristää mutta miten saan etupään laakeria peruutettua karalla jos kiristys vaiheessa välys menee liian pieneksi.
Joku varmaan on kyseisen homman tehnyt?
Kirjotellaampa tännekkin kun näyttäisi paljon olevan väkeä foorumilla ketkä touhuaa noitten työstökoneiden kanssa.
Tuo vanha harraste sorvi piti pahaa ääntä ja kappaleeseen tuli värinä jälkeä. Nyt on kara purettuna ja laakerithan siellä oli menny. Uudet odottaa paikoilleen asennusta.
Selkeää ohjetta en ole tähän hommaan mistään löytänyt ja koneen kirjasta puuttuu juuri tuo sivu missä käsitellään karan laakerien asennusta.
Edessä kaksirivinen lieriörullalaakeri kartioreiällä. Takapäässä 2 kpl viistokuulalaakereita. Ajatus oli jos etupäähän jättäisi vajaan satkun säteisvälystä ja takapään laakeroinnin vetäisi nollille.
Tuo säätäminen vaan askarruttaa. Helppo nuo on kiristää mutta miten saan etupään laakeria peruutettua karalla jos kiristys vaiheessa välys menee liian pieneksi.
Joku varmaan on kyseisen homman tehnyt?
-
- Viestit: 103
- Liittynyt: Ke Marras 18, 2009 2:53 pm
- Viesti:
Moro
Sorvin karaa en ole koskaan laakeroinnut, 30 vuotta kaikenlaista muuta teollisuuden parissa kylläkin. Kartio ja kierre lienee tässä tapauksessa suoraan akselilla, joten varmaa helpompaa kun ei kiristä liikaa... . Melko ainut konsti lyödä löysemmälle putkella sisäkooliin, jos mahtuu lyömään. Jos taas kiinnitys vetoholkilla, niin sittenhän helposti isommalla akseli mutterilla.
Viistokuulalaakerit sitten varmaan suoralla reijllä, kiiristys koolit yhteen?
Katsoithan ennen irroitusta, että tulevat samoin päin X tai O.
Sorvin karaa en ole koskaan laakeroinnut, 30 vuotta kaikenlaista muuta teollisuuden parissa kylläkin. Kartio ja kierre lienee tässä tapauksessa suoraan akselilla, joten varmaa helpompaa kun ei kiristä liikaa... . Melko ainut konsti lyödä löysemmälle putkella sisäkooliin, jos mahtuu lyömään. Jos taas kiinnitys vetoholkilla, niin sittenhän helposti isommalla akseli mutterilla.
Viistokuulalaakerit sitten varmaan suoralla reijllä, kiiristys koolit yhteen?
Katsoithan ennen irroitusta, että tulevat samoin päin X tai O.
-
- Viestit: 500
- Liittynyt: Su Loka 10, 2010 9:58 pm
- Paikkakunta: 39810
- Viesti:
-
- Viestit: 102
- Liittynyt: To Joulu 02, 2010 2:51 pm
- Viesti:
http://www.astrajet.fi/
Tuolta voisi saada ohjeet.
Tuolta voisi saada ohjeet.
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: To Syys 08, 2011 11:26 pm
- Viesti:
Kaveri hommas pietarista joten myyjä voidaan unohtaa..Oon tässä selannu eri valmistajien sivuja ja en vielä ainakaan ole löytänyt mitään taulukkoa mistä näkisi oikean välyksen. Joka paikassa lukee, että pitää tietää kierrokset , kuorma, voitelu, kuun asento jne..ennenkuin oikean välyksen voi laskea...jkl kirjoitti:Yleensä karalaakereihin ei jätetä välystä vaan vedetään momenttiin. Venäläisissä tietysti voi olla monenlaisia laakereita.
Tarkkuuslaakereiden myyjältä pitäisi löytyä valmistajan asennustiedot.
Mistä olet hankkinut ne ?
Vuorenmaalla Lapualla on kyllä tietoa noista hommista jos muualta ei löydy.
Sen verran tuntumaa on oman ammatin puolesta että noiden vanhojen 6 kara gildemeisterien karanlaakerit on samaa koko luokkaa ja niihin jätetään reilu 6 tonnia säteis välystä muuten lämpee liikaa. Joten nollille ei varmaan tässäkään tapauksessa vedetä etupäätä. Joku kuka noita olisi työkseen laittanu varmaan osaisi suoraan sanoa.
Laittelin sähköpostia tuonne firmaan saa nähä mitä vastaavat.
-
- Viestit: 500
- Liittynyt: Su Loka 10, 2010 9:58 pm
- Paikkakunta: 39810
- Viesti:
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: To Syys 08, 2011 11:26 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: To Syys 08, 2011 11:26 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 500
- Liittynyt: Su Loka 10, 2010 9:58 pm
- Paikkakunta: 39810
- Viesti:
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: To Syys 08, 2011 11:26 pm
- Viesti:
Re: onko
Tässä ei ole holkkia etupään laakerin jälkeen. Laakeri vedetään pelkästään kartiota vasten kiinni. Takapään viistokuulalaakereiden ulkokehien välissä on rengas, mutta sisäkehien välissä taas ei. Yleensähän noissa on holkit molemmilla kehillä ja paketti vedetään kiinni niiden kanssa.hamsteri kirjoitti:siinä samanlaista väliholkkia jolla passataan se välys? yleensä siitä hiotaan hieman pois
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: To Syys 08, 2011 11:26 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 493
- Liittynyt: Ma Joulu 22, 2008 3:22 pm
- Paikkakunta: Lapinlahti
- Viesti:
Yritin etsiä tietoa, Googletuskykyni rajoissa tietenkin.
Lähinnä ulkomaankielisiltä sivuilta löytyy kaikenlaista ja monenlaisia ohjeitakin tietenkin.
Eräs ajatus siellä kuitenkin tuntui järkevältä. Muutamassa paikassa sanottiin, että jos laakerin (ymmärtääkseni rulla- ja kuulalaakerinkin) välys vedetään nollille, ei siihen väliin sitten sovi rasva tai muu voiteluaine. Tämän ottaisin todesta, kun en muutakaan voitelusta ymmärrä.
Malttia ja lykkyä remontille!
Lähinnä ulkomaankielisiltä sivuilta löytyy kaikenlaista ja monenlaisia ohjeitakin tietenkin.
Eräs ajatus siellä kuitenkin tuntui järkevältä. Muutamassa paikassa sanottiin, että jos laakerin (ymmärtääkseni rulla- ja kuulalaakerinkin) välys vedetään nollille, ei siihen väliin sitten sovi rasva tai muu voiteluaine. Tämän ottaisin todesta, kun en muutakaan voitelusta ymmärrä.
Malttia ja lykkyä remontille!
-
- Viestit: 420
- Liittynyt: Ke Elo 02, 2006 2:15 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 500
- Liittynyt: Su Loka 10, 2010 9:58 pm
- Paikkakunta: 39810
- Viesti:
Tuo 1A625 on outo ,1K625 sitäkin tutumpi olisko saman vehkeen eri versioita?
Asiaan,otetaan kara lattialle ja puretaan laakerit pois. Etu laakerin alla pitäis olla soviterengas ,sekin pois.
Kara pystyasennossa laitetaan laakeri paikoilleen ilman soviterengasta.
Sisäkoolia naputellaan varovasti kireämmälle. Kireys on sopiva silloin kun ulkokooli valuu lähes omalla painollaan rullien päällä aksiaalisuunnassa pyörittämättä. Ei saa pudota itekseen.
Kun tiukkuus on hyvä mitataan soviterenkaan paksuus, jos vanha on sopiva, hyvä niin. Jos on paksu, hiotaan sopivaksi. Jos on ohut, tehdään uusi.
Mittauksessa syytä olla kunnon mittapalat ja ainakin satkun mellapeltiä, tönärillä ei tossa hommassa tee mitään.
Kun soviterengas on oikean mittainen laitetaan se paikalleen ,laakeri päälle ja akselimutteri kiinni. Siis kiristetään se haka-avaimella ja vasaralla.
Viistokuulalaakereiden sopiva päittäisvälys satkun ja viiden tonnin väliin.
Tässä ohjeet mitä sain, toivottavasti on jotain apua. Ja että rakenne on tuollainen.
http://www.youtube.com/watch?v=kQD6uvfX ... re=related
Asiaan,otetaan kara lattialle ja puretaan laakerit pois. Etu laakerin alla pitäis olla soviterengas ,sekin pois.
Kara pystyasennossa laitetaan laakeri paikoilleen ilman soviterengasta.
Sisäkoolia naputellaan varovasti kireämmälle. Kireys on sopiva silloin kun ulkokooli valuu lähes omalla painollaan rullien päällä aksiaalisuunnassa pyörittämättä. Ei saa pudota itekseen.
Kun tiukkuus on hyvä mitataan soviterenkaan paksuus, jos vanha on sopiva, hyvä niin. Jos on paksu, hiotaan sopivaksi. Jos on ohut, tehdään uusi.
Mittauksessa syytä olla kunnon mittapalat ja ainakin satkun mellapeltiä, tönärillä ei tossa hommassa tee mitään.
Kun soviterengas on oikean mittainen laitetaan se paikalleen ,laakeri päälle ja akselimutteri kiinni. Siis kiristetään se haka-avaimella ja vasaralla.
Viistokuulalaakereiden sopiva päittäisvälys satkun ja viiden tonnin väliin.
Tässä ohjeet mitä sain, toivottavasti on jotain apua. Ja että rakenne on tuollainen.
http://www.youtube.com/watch?v=kQD6uvfX ... re=related
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: To Syys 08, 2011 11:26 pm
- Viesti:
Kiitokset ohjeesta! Tämä malli on hieman harvinaisempi, varmaan vanhempaa mallia, mutta pirun hyvä sorvi.jkl kirjoitti:Tuo 1A625 on outo ,1K625 sitäkin tutumpi olisko saman vehkeen eri versioita?
Asiaan,otetaan kara lattialle ja puretaan laakerit pois. Etu laakerin alla pitäis olla soviterengas ,sekin pois.
Kara pystyasennossa laitetaan laakeri paikoilleen ilman soviterengasta.
Sisäkoolia naputellaan varovasti kireämmälle. Kireys on sopiva silloin kun ulkokooli valuu lähes omalla painollaan rullien päällä aksiaalisuunnassa pyörittämättä. Ei saa pudota itekseen.
Kun tiukkuus on hyvä mitataan soviterenkaan paksuus, jos vanha on sopiva, hyvä niin. Jos on paksu, hiotaan sopivaksi. Jos on ohut, tehdään uusi.
Mittauksessa syytä olla kunnon mittapalat ja ainakin satkun mellapeltiä, tönärillä ei tossa hommassa tee mitään.
Kun soviterengas on oikean mittainen laitetaan se paikalleen ,laakeri päälle ja akselimutteri kiinni. Siis kiristetään se haka-avaimella ja vasaralla.
Viistokuulalaakereiden sopiva päittäisvälys satkun ja viiden tonnin väliin.
Tässä ohjeet mitä sain, toivottavasti on jotain apua. Ja että rakenne on tuollainen.
Näin tekisin jos olisi se sovite rengas, mutta tässä sitä ei ole. Karan rakenne on sellainen, että tuota rengasta ei ole mahdollista edes laittaa tuohon. Leikkauskuvasta tuo näkyisi hyvin, jos saisin kuvan tänne näkyviin. Eli paikallaan säätämiseksi menee.
Kasailen karan ja hilut paikoilleen ja säädän tonnikellon kanssa etupäähän sen 8-10 tuhannesta ja takapäähän sama välys. Siitäpä se selviää kun pyörittää konetta, joutuuko säätämään.
Tuon säädön kun tekee vielä niin, että laakerin ulkokehä on pesässä paikoillaan niin näkee todellisen välyksen, mikä ei välttämättä irrallaan kokeiltaessa selviä. Esimerkiksi jos pesä on tiukka ja ulkokehä kutistuu hieman paikoilleen laittaessa.
Kirjailempa tänne miten kävi kun saan koneen taas läjään.
-
- Viestit: 500
- Liittynyt: Su Loka 10, 2010 9:58 pm
- Paikkakunta: 39810
- Viesti:
Jos se ulkokooli menee pesään ilman lämpöä eli pesän toleranssi on jotain H5-6 luokkaa niin eihän se silloin purista laakeria ulkoapäin.
Eli ymmärtääkseni silloin säädön voi tehdä tuon ohjeen mukaan. Ilman sitä soviterengasta . Ja akselimutteri lukitaan siihen missä sopiva kireys on saavutettu.
Ja unohdetaan se vasara.
Eli ymmärtääkseni silloin säädön voi tehdä tuon ohjeen mukaan. Ilman sitä soviterengasta . Ja akselimutteri lukitaan siihen missä sopiva kireys on saavutettu.
Ja unohdetaan se vasara.
-
- Viestit: 500
- Liittynyt: Su Loka 10, 2010 9:58 pm
- Paikkakunta: 39810
- Viesti:
Kysäisin tuota vielä .
Yksi tapa säätää laakeri tai ainakin tarkistaa säätö: Kokeillaan miten se lämpiää. Kun kone on kasattu ja säädetty ajokuntoon ja varmistettu että voitelu toimii niin n.1000 kierrosta karalle ja pyörimään.
Tollainen laakeri pitäis lämmetä oikealla välyksellä johonkin 30-50 asteeseen ja tasaantua siihen. Jos lämmön nousu jatkuu tuosta ylöspäin, on liian tiukka.
80 astetta on ehdottomasti liikaa. Jos ei lämpeä tuohon haarukkaan täytyy hiukan kiristää.
Ja antaa kiertää ainakin puol tuntia jos ei rupea kuumeneen.
Yksi tapa säätää laakeri tai ainakin tarkistaa säätö: Kokeillaan miten se lämpiää. Kun kone on kasattu ja säädetty ajokuntoon ja varmistettu että voitelu toimii niin n.1000 kierrosta karalle ja pyörimään.
Tollainen laakeri pitäis lämmetä oikealla välyksellä johonkin 30-50 asteeseen ja tasaantua siihen. Jos lämmön nousu jatkuu tuosta ylöspäin, on liian tiukka.
80 astetta on ehdottomasti liikaa. Jos ei lämpeä tuohon haarukkaan täytyy hiukan kiristää.
Ja antaa kiertää ainakin puol tuntia jos ei rupea kuumeneen.
-
- Viestit: 68
- Liittynyt: La Huhti 10, 2010 6:56 pm
- Paikkakunta: Pohjois-pohjanmaa
- Viesti:
En tuollaista sorvia omista ja en mikään työstökonehuoltaja ole mutta omasta sorvista jouduin karan täs muutama viikko sitten purkamaan.
Siinä laakerit rasva voidellut. Rasvana käytetään Glüberin isoflex NBU15. Tarkoitettu nimenomaan pienivälyksellisiin laakereihin.
Tuossa on karan päässä viistokuulalaakeripari ja sen kaverina kaksirivinen rullalaakeri joka oli kartiolla akselille. Huoltomiehen mukaan se kuului säätää lähes välyksettömäksi, joitain tuhannesosia välystä. Äärimmäisen huolellinen vain pitää olla säätäessä.
Siinä laakerit rasva voidellut. Rasvana käytetään Glüberin isoflex NBU15. Tarkoitettu nimenomaan pienivälyksellisiin laakereihin.
Tuossa on karan päässä viistokuulalaakeripari ja sen kaverina kaksirivinen rullalaakeri joka oli kartiolla akselille. Huoltomiehen mukaan se kuului säätää lähes välyksettömäksi, joitain tuhannesosia välystä. Äärimmäisen huolellinen vain pitää olla säätäessä.
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: To Syys 08, 2011 11:26 pm
- Viesti:
Nyt on sorvi läjässä ja laakerit säädetty tuon ohjeen mukaan pöydällä irrallaan. Puolisen tuntia pyöritin 1000-kieroksilla ja kara lämpesi tuonne 30-40 asteen tiennoille. Koekappaleita tuossa pyörittelin niin värinä kuvio hävisi kappaleesta ja tekee hyvää jälkeä.
Tuo kara oli helppo painattaa paikoilleen tukikärjen avulla. Ei tarvitse koputella karaa millään vaan voi painattaa karaa sisäänpäin tasaisesti ja samalla pystyy pyörittämään karaa niin ei ainakaan vaaraa, että tekee jälkeä laakeriin asennuksen aikana.
Kiitokset ohjeista!
Toivottavasti näistä olisi hyötyä muillekkin.
Tuo kara oli helppo painattaa paikoilleen tukikärjen avulla. Ei tarvitse koputella karaa millään vaan voi painattaa karaa sisäänpäin tasaisesti ja samalla pystyy pyörittämään karaa niin ei ainakaan vaaraa, että tekee jälkeä laakeriin asennuksen aikana.
Kiitokset ohjeista!
Toivottavasti näistä olisi hyötyä muillekkin.
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ahrefs [Bot], Semrush [Bot] ja 10 vierailijaa