Siirrettävä lämmin väliseinä.

[Aakku]

Olis tarkoitus säilöä museoauto talveksi lämpimään talliin. muttei viitteis koko hallia lämmittää.

Millainen konstruktio olisi siirrettävä väliseinä, jolla saisi auton kokoisen alan eristettyä ja lämmitettyä sitten 5 asteeseen? Onko ideoita?

Tallin pitäisi sitten tarpeen tullen laajeta tai pienentyä harrastusten mukaan.

[Jarkko]

Jonkin elementeistä tehdyn kylmiön seinistä voisi tuollaisen tehdä.

Mä nostaisin hieman lämpöä, koska tuossa lämmössä mahdollinen kosteus ei jäädy, mutta ei oikein kuivukaan. Mulla on lämpönä 10 astetta. Keväällä auton sisällä voi olla aika tunkkaista, jopa hometta, jos lämpö on liian alhaalla ja ilma ei vaihdu. Ikkunat ainakin raolleen, että kosteus pääsee pois ja ilma vähän vaihtuu.

Olisi kiva tietää, miten erään auton kävi. Se oli pari vuotta ulkona peitettynä pressun alle, pressun reuna tiiviisti maata vasten. Autonrenkaita ja muuta romua oli reunojen päällä painona. Mitäköhän auton sisällä lopuksi kasvoi? Auto oli tietääkseni jokin peltoauto, joka oli kai jo sen verran rutussa/kiero, että vesi satoi sisään jostakin raosta ja siksi se oli peitetty pressulla. Sitten se katosi pressuineen.

[Customi]

Älä vie sitä MR-autoa minnekään lämpimään. Kylmä vetoinen suuli, pari auton ikkunaa muutama milli raollaan ja se kosteudenpoistajapaketti vielä astiaan lattialle. Yksi ryynipaketti riittää kyllä talven yli ja mikään ei homehdu, eikä tule sitä ummehtunutta hajua. Suulissa aina käyvä kova veto pitää kyllä auton muuten kuivana.

[Jarkko]

Mullekin eräs katsastaja kerran sanoi, että paras paikka on rakennus, jonka seinät eivät ihan yllä maahan saakka, mutta jos pelkää sähkölaitteiden hapettumista, niin lämmitetty paikka on kyllä ihan hyvä. Koska Aakun tila tuntuu olevan iso, miten olisi säilöminen sellaisenaan ja ikkunat raollaan kosteudenpoistajapaketilla varustettuna?

Aika huima tuo tumeksen kertomus. Aavistukseni pressun käytöstä piti siis paikkansa.

[Aakku]

Mikäs se kosteudensitojapaketti oikein on ja mistä sellaisen sais?

Kyllä tuo tallirakennus kuiva on sinänsä. Eristetty betonilattia ja yksinkertainen laudoitus rivoilla seinissä.

Ongelma lienee tuo raju lämmönvaihtelu. Viime talvena, kun oli -25 astetta ja nopeasti lauhtu, niin väkisinkin vesi tiivistyy. Autot menee kuuraan.

Ajattelin laittaa sellaisen auton mentävän loossin, johon kaiketi tulis runko 2x2:sta ja kipsilevyt ja villaa väliin. Sitten sisälle kiertoilma sähkölämmitys. Mulla on kyllä sähköinen kuivainkin, jonka kosteutta vo säätää. Ehkä jotkut tuuletusluukutkin olis hyvästä.

Parannusehdotuksia suunnitelmaan otetaan vastaan.

[Jarkko]

Mikäs se kosteudensitojapaketti oikein on ja mistä sellaisen sais?

Asuntoautoissa/-vaunuissa ainakin noita käytetään. Ehkä veneissäkin. Se on kai jokin muovipurkki, jossa on jotain kosteutta imevää kemikaalia. Mä en tiedä sen tarkempaa sisältöä, mutta varmaan kohta joku sen tarkemmin selittää. Maksaa kai muutaman kympin.

[jao]

Jos ei ole mitään erityistä syytä pitää lämpötilaa vakiona tai edes plussan puolella niin sitten kuivatus voisi kannattaa hoitaa vakiotehoisella lämmönlähteellä. Eristetty mutta ilmanvaihdettu tila ja sinne muutaman sadan watin pakkasvahti termostaatti asetettuna vaikka plus kymmeneen. Pakkasvahdin teho riittää tilan koosta ja eristyksestä tietysti riippuen pitämään sisäilman suhteellisen kosteuden sen verran pienenä ettei mitään veden tiivistymistä tai jään härmistymistä tapahdu vaikka sisälämpötila seuraakin ulkolämpötilaa. Riittää, kun sisälämpötila on koko ajan jonkin asteen ulkolämpötilaa korkeampi.

Kun tuon virityksen tekee loppusyksystä ja ottaa pois sitten keväällä niin tulee taatusti paaaaaljon halvemmaksi kuin pitää tila kokoi talven plus viidessä tai kymmenessä.

[Aakku]

Tuota nyt en ymmärtänyt?

Siis mitä eroa on pakkasvahdissa, joka on säädetty 10 asteeseen ja seuraa ulkolämpötilaa, verrattuna jatkuvaan termostaattiohjattuun lämmitykseen joka kans pitää tilan 10 asteessa. Missä se säästö tulee.

Vai toimiiko sen pakkasvahdin logiikka jollain muulla systeemillä.

[Customi]

Mikäs se kosteudensitojapaketti oikein on ja mistä sellaisen sais?

Asuntoautoissa/-vaunuissa ainakin noita käytetään. Ehkä veneissäkin. Se on kai jokin muovipurkki, jossa on jotain kosteutta imevää kemikaalia. Mä en tiedä sen tarkempaa sisältöä, mutta varmaan kohta joku sen tarkemmin selittää. Maksaa kai muutaman kympin.

Infoa esim. täältä

[Aakku]

Kiitos Customi vinkistä.

Mitenkäs se mahtaa toimia tollainen sähköinen ilmankuivain. Tuli sellainen hankittua pari vuotta sitten ja se toimii kyllä tehokkaasti ja siinä on säätö. Samantapainen kuin ilmastointi kotioloihin, mutta ilman sitä viilennys ominaisuutta. Ainakin se vaatii jonkun peruslämmön, ennen kuin alkaa pelittää.

[jao]

Tuota nyt en ymmärtänyt?

Siis mitä eroa on pakkasvahdissa, joka on säädetty 10 asteeseen ja seuraa ulkolämpötilaa, verrattuna jatkuvaan termostaattiohjattuun lämmitykseen joka kans pitää tilan 10 asteessa. Missä se säästö tulee.

Vai toimiiko sen pakkasvahdin logiikka jollain muulla systeemillä.

Logiikka on semmoinen, että pakkasvahdin lämmitysteho on tilaan nähden pahasti alimitoitettu. Sen teho ei siis millään riitä pitämään säilytystilaa esimerkiksi 40 astetta ulkolämpötilaa korkeammalla (ulkona -30, sisällä +10) vaan se pitää säännönmukaisesti sisälämpötilan esimerkiksi 5 astetta ulkolämpötilaa korkeammalla. Lämmitystehoa ja myös kilowattitunteja tarvitaan rutosti enemmän jos halutaan pitää tila koko talven tasan +10 asteessa.

[Jarkko]

Logiikka on semmoinen, että pakkasvahdin lämmitysteho on tilaan nähden pahasti alimitoitettu. Sen teho ei siis millään riitä pitämään säilytystilaa esimerkiksi 40 astetta ulkolämpötilaa korkeammalla

Ei välttämättä mene noin. Normaalin asuinhuoneiston lämmitys mitoitetaan siten, että lämmitystehoa pitää olla 30w/m3, eli jos on kyse henkilöauton kokoisesta tilasta, kuutioita ei todennäköisesti ole kuin 15-20, joten +23 asteen lämpöön kovillakin pakkasilla tuossa tilassa riittää 450-600 watin teho.

[jao]

Ei välttämättä mene noin. Normaalin asuinhuoneiston lämmitys mitoitetaan siten, että lämmitystehoa pitää olla 30w/m3, eli jos on kyse henkilöauton kokoisesta tilasta, kuutioita ei todennäköisesti ole kuin 15-20, joten +23 asteen lämpöön kovillakin pakkasilla tuossa tilassa riittää 450-600 watin teho.

Veikkaanpa, ettei nyrkkisääntö skaalaudu pieniin tilavuuksiin lineaarisesti koska ulkopintojen pinta-alahan se loppujen lopuksi ratkaisee eikä kuutiot. Lisäksi harvassa hallissa tai hallin sisään rakennetussa eristekuutiossa on omakotitalotasoiset lämmöneristepaksuudet.

Jokatapauksessa pointti varmaan selvis.

[Jarkko]

Riippuu siitä mistä roikkuu, eli mm. vertailutalon ja vertailuhallin iästä. Mulla on tallilla (rak. 1983) 100 mm villaa seinissä ja 300 mm yläpohjassa. Vanhempieni talossa (rak. 1973) muuten sama, mutta yläpohjassa kai 100-200 mm villaa ja sitten kutterilastua joku epämääräinen määrä (pääsyä yläpohjaan ei ole). Ikkunapintaa tallissani on kuitenkin huomattavasti vähemmän, kuin vanhempieni omakotitalossa. En usko, että noissa rakennuksissa suurta eroa on.

Mutta pointti tuli kyllä selväksi.

[Aakku]

Logiikka on semmoinen, että pakkasvahdin lämmitysteho on tilaan nähden pahasti alimitoitettu. Sen teho ei siis millään riitä pitämään säilytystilaa esimerkiksi 40 astetta ulkolämpötilaa korkeammalla (ulkona -30, sisällä +10) vaan se pitää säännönmukaisesti sisälämpötilan esimerkiksi 5 astetta ulkolämpötilaa korkeammalla. Lämmitystehoa ja myös kilowattitunteja tarvitaan rutosti enemmän jos halutaan pitää tila koko talven tasan +10 asteessa.

Okei, nyt hokasin.
Elikä se pakkasvahdin voisi olla vaikka pienitehoinen mikä tahansa lämmitin.
Toisaalta, jos pistäisin alakertaan vesimittarin suojaksi pakkasvahdin, joka pitäisi esimerkiksi 30 asteen pakkasella huonetilan -25 asteessa, niin ei kai se sitten toimisi oikealla tavalla.

Joka tapauksessa olettaisin säästäväni hieman jos rajaan 120m3 tilan 20m3:oon. Minkähäntehoinen lämppäri tuohon tarvittaisiin, jotta lämpö pysyisi 10 asteessa? Ajattelin kytkeä sinne myös kuivaimen, joka ei pakkasessa toimi. Seinäeristys olisi pari cyproc levyä koolattuna ja väliin 5cm villaa. Ei ole paljoa, mutta ne on tarkoitus saada myös kevyiksi siirrellä. Yhden elementin painoksi tulisi n. 50kg. Päälle katoksi cyproc ja sen päälle 10cm villaa. Tiivisteiksi elementtien väliin vielä jotain. En ole vielä ratkaissut mitä se olisi.

[-eero-]

Tuo kosteudenpoistaja on silikageeliä eli samaa jota on esim. elektroniikkalaitteiden myyntipakkauksissa. Erätukku myy tuollaisia kengänkuivaajina huimaan hintaan, mutta tee itse mies= masinisti (näin olen ymmärtänyt) tekeepi tuollaisen edullisesti itsekin. Kaupasta kun ostaapi Rainbow kissanhiekkaa (sellaisia harmaita kuulia) ja laittaa vanhoihin parittomiin sukkiin ja solmu päähän. Ja a'vot toimii. Voi kuivatella saappaita, autoa ja mitä nyt mieleen tuleepi. Käytön jälkeen heittääpi kuivumaan muurin pälle (sellainenhan on joka masinistilla) tai muutoin kuivattaa vaikka uunissa.

Kiitos ja anteeksi...

[Jarkko]

Elikä se pakkasvahdin voisi olla vaikka pienitehoinen mikä tahansa lämmitin.

Yleensä pakkasvahdin nimellä myydyissä lämmittimissä ei ole säädettävää termostaattia, vaan se on esim. kiinteästi +5 asteessa. Muuten ihan tavallinen lämmitin, tosin pienitehoinen ja tarkoitettu pieniin tiloihin.

Toisaalta, jos pistäisin alakertaan vesimittarin suojaksi pakkasvahdin, joka pitäisi esimerkiksi 30 asteen pakkasella huonetilan -25 asteessa, niin ei kai se sitten toimisi oikealla tavalla.

Riippuu tilavuudesta. Tuo "jao":n 5 asteen lämpötilaero oli vain esimerkki. Todellinen ero riippuu lämmitettävän tilan tilavuudesta ja tilan lämpöeristyksestä.

väliin 5cm villaa

Villa on sen verran kevyttä, että paino ei paljoa lisäänny, vaikka koolaat 10 cm. Mulla on tallissa 2 kpl liukuovia, joitten pinta-ala on 6 m2/kpl ja niitä siirtelee kiskojen varassa helposti, nostaa toisesta päästä ilmaankin, vaikka sisäpuolella on Gyprocia vastaava Sasmox, 100 mm villaa ja ulkopinnassa vaakalaudoitus 18 mm laudasta, runko 100 mm x 50 mm puuta. Suurin paino tullee noista Gyproceista. Tai jos haluaa 5 cm eristeet, niin villat vaihtaisin uretaanilevyihin.

[Aakku]

Villa ei tietty paljon paina, mutta koolaus 2x4:sta jo lisää massaa.

Nämä valmiit SPU eristeet levyineen (Wilhelmi) poistui kalliin hinnan vuoksi harkinnasta.

Yksi vaihtoehto olisi 5cm routaeriste cyprocin väliin ja edelleen 2x2 koolaus.

Villa maksaa 2,79€/m2
Routaeriste 6,84€/m2
Wilhelmi 18,59€/m2
Cyproc 1,97€/m2

Raha ratkaisee, mutta kyllä 5cm SPU:ta olis aika paljon tehokkaampi kuin 5cm villa.

[Customi]

Tuo kosteudenpoistaja on silikageeliä eli samaa jota on esim. elektroniikkalaitteiden myyntipakkauksissa. ..
Kiitos ja anteeksi...

Tuo aine, minkä linkin tuolla ylempänä pistin, muuttuu lopuksi nesteeksi. Ne ryynit, mitä itte olen havainnut noissa elektroniikkapakkauksissa, eivät kyllä miksikään nesteeksi muutu!