Päättele, tiedä tai arvaa

[ylioyja]

Mistäs sillon on kyse, kun porilaisille on inputti, mutta yleisesti outputti?

[ylioyja]

Mistäs sillon on kyse, kun porilaisille on inputti, mutta yleisesti outputti?

Ei sitte, mutta miten olis tämä:

Mitä sellaista porilaisilla on ruokakomerossa, mikä yleensä toimitetaan "käytetyn leivän osastolle"?
Vastaussana on monikossa.

[mauri]

Mistäs sillon on kyse, kun porilaisille on inputti, mutta yleisesti outputti?

Ei sitte, mutta miten olis tämä:

Mitä sellaista porilaisilla on ruokakomerossa, mikä yleensä toimitetaan "käytetyn leivän osastolle"?
Vastaussana on monikossa.

Porin murteesta en paljon tiedä.
Jossain läntisissä murteissa leivän synonyymi on kakku vaikka ei sitä mitä yleensä kakkuna pidetään tarkoitetakaan. ”Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.”
Ruokakomerossa voi murteella sanoa olevan kakkuja, kakkoja tai kakoi.
Länsimurteissa lyhennellään sanoja. Vai onk se nii?

ps tuossa lainausmerkeissä olevassa kalevalaisessa sananparressa silkko tarkoittaa pettuleipää

[ylioyja]

En ny o ihan varma, ratkasko "mauri" arvoituksen mutta eiköös.
Siis porilaisilla on kakkoja ruokakomerossa, kaikila on kakkoja "käytetyn leivän osastolla".

Eka versio arvotuksestani ratkaistaan vastauksella: Kysymys on kakoista.

Mauri saa keittää.

[Pataässä]

No tuo se on sitten. En oo ikänä kuullutkaan että voi suomia jotain.

Jossain sanavaraston pohjalla tää oli mullakin. Puheessa ei tulis käytettyä.

Eikö muualla päin Suomea käytetä tuota termiä kun kalasta poistetaan suomut tai kun suomitaan jotakin henkilöä eli ns. ripitetään. Ripittäminen on sitten astetta vakavampaa kun oikeen suomitaan. Koillismaalla termi on kyllä käytössä molemmissa tapauksissa.
Miten lie esim. Ihmehitsarin palkisilla?

Suomia on kyllä ainakin itselle tuttu termi ja juurikin kun jotain tahoa ojennetaan, moititaan.

Suomussalmi on kunnan nimi, mutta myös Kiantajärvessä oleva salmi. Salmen rannoilla kerrotaan muinoin peratun kaloja niin runsain määrin että rannat peittyi suomuihin.
Nämä selkosethan ovat aikoinaan olleet muualta tulleiden käypäläisten erä/ kalapaikkoja. Kiantajärven ja salojen antimia haettu eloksi muille seuduille.

Kuka on lukenut 1800 luvulla syntyneiden tekstejä, tuntee niin suomimiset kuin sun muut soimaukset

Kiantajärvi on ollut yksi monista "Kala aitioista" Josta syksyllä talven syömäkalat pyydetty.

[tese]

No tuo se on sitten. En oo ikänä kuullutkaan että voi suomia jotain.

Jossain sanavaraston pohjalla tää oli mullakin. Puheessa ei tulis käytettyä.

Eikö muualla päin Suomea käytetä tuota termiä kun kalasta poistetaan suomut tai kun suomitaan jotakin henkilöä eli ns. ripitetään. Ripittäminen on sitten astetta vakavampaa kun oikeen suomitaan. Koillismaalla termi on kyllä käytössä molemmissa tapauksissa.
Miten lie esim. Ihmehitsarin palkisilla?

Suomia on kyllä ainakin itselle tuttu termi ja juurikin kun jotain tahoa ojennetaan, moititaan.

Suomussalmi on kunnan nimi, mutta myös Kiantajärvessä oleva salmi. Salmen rannoilla kerrotaan muinoin peratun kaloja niin runsain määrin että rannat peittyi suomuihin.
Nämä selkosethan ovat aikoinaan olleet muualta tulleiden käypäläisten erä/ kalapaikkoja. Kiantajärven ja salojen antimia haettu eloksi muille seuduille.

Kuka on lukenut 1800 luvulla syntyneiden tekstejä, tuntee niin suomimiset kuin sun muut soimaukset

Kiantajärvi on ollut yksi monista "Kala aitioista" Josta syksyllä talven syömäkalat pyydetty.

Ja muutenkin seutua jonka katselemisessa ei "silimä saerasta" kuten tietysti Koillismaan maisematkin. Ala-kitka, Keski-kitka Ylikitka helminä ja järvimaisemat ylipäätään. Pohjois-Posiolla on Suolijärvien seutu pilattu -50 luvulla Kemijoen säännöstelyn myötä. Sääli koska järvet kuulemma olleet aivan mahtavia arvokala-aittoja. Edesmenneen isäni kertomaa on että siikoja ja järvitaimenta ei tarvinnut kasopyytää säilytykseen kun talviajaksi. Tarvittaessa esivalmistelut saattoi tehdä etukäteen ja sitten järvelle tunnin reissu ja saalis oli varmaa. Tuosta säännöstelyhaittojen korvaamisesta on käyty oikeutta vesiylioikeutta myöten ja rantoja siivottu, vyörymiä kivetty ja velvoiteistutuksia suoritettu mutta vesistö on ja pysyy pilalla verrattuna luonnontilaan. Onpa oikeus ym. hässäkästä kirjoitettu ainakin yksi kirja joka kiinnostuneella antaa jonkinlaisen kuvan tapahtumista. Pasha homma kaiken kaikkiaan...suorastaa vetuttaa koko touhu.
Kirjan nimi on muuten TAISTELU JÄRVESTÄ ja sen on kirjoittanut meikäläisen kanssa saman järven rannalla ensimmäiset
elinvuotensa viettänyt REINO HÄMEENNIEMI. Reino on lehtimies eli ns. journalisti paikallislehti Koillis-Sanomien palveluksessa Posiolla.

[ylioyja]

Enhän o kysyny tätä, enhän?
Arvoitus, vastaukset viestinä mulle, jotta muutkin saavat miettiä.
Kulkija jarrutti nopeasti pysähtyessään aamupalalle. Tapahtuiko tämä
a: Ruotsissa
b: Saksassa
c: Englannissa
Perustele vastauksesi.

[ylioyja]

No niin, Ferkku vastasi. Vastasi oikein.
Muille vihjeeksi, että ihan 100% ulkomaankielen soveltamiseni ei ole, mutta liki.
Osas sen Ferkkukin tulkita.

[ylioyja]

Kardaani vastasi oikein.

[Ferkku]

Kun luin kysymyksen, ajattelin vain, että onpa kumma, en nyt jaksa edes pohtia. Mutta kymmenisen sekuntia kuitenkin mietin ja sieltähän se tuli.

[ylioyja]

Enhän o kysyny tätä, enhän?
Arvoitus, vastaukset viestinä mulle, jotta muutkin saavat miettiä.
Kulkija jarrutti nopeasti pysähtyessään aamupalalle. Tapahtuiko tämä
a: Ruotsissa
b: Saksassa
c: Englannissa
Perustele vastauksesi.

Vastaus on C, Englannissa.
Aamupala on siellä breakfast. MELKEIN kuin "jarru nopeasti".