Masinistit keskustelupalsta

Entäs sakokaivot suodatuskenttien edessä?

Superdextaaja kirjoitti:Taisi muuten yksi helpotus olla, että tästä etiäpäin saa tyhjentää milloin haluaa eli ainakin haja-asutusalueilla vasta, kun on kaivo täysi. Kerran vuodessa tyhjennyspakkoa ei siis ole.

Missä tuo asia kerrotaan?

En ole tähän virallisia ohjeita tutkinut, mutta järki sanoo, että niin umpikaivot kuin sakokaivotkin tyhjennetään tarpeen mukaan. Taloudet ovat aavistuksen erilaisia, kuivankälväkkä vanhapoika ei pysty samaan tuotantoon kuin lestadiolaisperhe. Omassa maapaikassa on sattuneesta syystä neliosaiset sakokaivot ennen maasuodattamoa ja eka kaivo on mallia iso. Kun paikka on vielä enemmälti vain vapaa-ajankäytössä, niin olen tyhjennyttänyt kaivot kahden vuoden välein. Nykyisellä käytöllä ok näin. Jotain umpikaivoa voi joutua tyhjentämään parin kuukauden välein.

Ja juu, maajussilla tyhjennyttäminen ei ole enää laillista puuhaa.

Jätevesiasetuksen noudattamatta jättäminen ei ole erityisen rapsakasti sanktioitu. Varmaan alkuun kuntien ympäristöpalvelut lähettävät muistutuskirjeitä, sitten kehotuksia ja lopulta on ympäristönsuojelulain perusteella mahdollista asettaa sakkouhka pahemmille tapauksille. En ole tuohon enemmälti perehtynyt.

Tuolla ainakin mainitaan, että vähintään kerran vuodessa. Mainitaan kyllä, että jos tavaraa ei ole kertynyt, tyhjennyksen voi peruuttaa 3-1kk ennen tyhjennystä. Ja jos peruutuksen syy ei ole riittävä, tyhjennys tehdään.
https://www.lsjh.fi/fi/kiinteiston-jate ... en-kerays/

Terveellä järjellä paskakaivo tyhjennetään ennenkin ensimmäinen sakotila lakkaa erottelemasta kiinteää ainetta. Perinteisesti kaivot on tyhjennetty silloin kun viemäri ei enää vedä. Aiemmin joku mainitsi 3 kuution sakotilasta. Koko saostuskaivosysteemin sakotila voi olla noin iso, mutta ensimmäisen sakotilan täyttyminen ratkaisee tyhjennystarpeen. Loka-autokuskien mukaan on turhan yleistä että näiden muovipönttöjen koko tilavuus on p@skaa täynnä. samoin jos betonirekaista tehdyn kaivon jakaa kahteen sakotilaan määräysten mukaisella väliseinällä, niin herkästi toinenkin osasto täyttyy p@skalla. Eli ei enää toimi.

Kun lasketaan jäteveden viipymä sakokaivostossa, niin lietetilaksi lasketaan 1/2 kuutiota. Kuinka moni tyhjentää sakokaivon silloin kun pohjalla on 1/2 kuutiota jäykkää tavaraa? Aika harva. Käytännössä sakokaivoston ensimmäisen kaivon sakotilan pitäisi olla helkutin iso jotta saostus toimisi koko ajan kunnolla.

Pitää sitten muistaa sekin että sakokaivossa on todella vähän ravinteita verrattuna siihen mitä viemärin kautta kulkee. Typpi ja fosfori ”puhdistetaan” maaperäkäsittelyllä ja sakokaivoon jää käytännössä liukenematon orgaaninen aines. Jos ykköskaivoon laittaisi toimivan ilmastuksen, niin tyhjennyksiä ei tarvitsisi kovin usein tehdä.

Mika 82 kirjoitti:Tuolla ainakin mainitaan, että vähintään kerran vuodessa. Mainitaan kyllä, että jos tavaraa ei ole kertynyt, tyhjennyksen voi peruuttaa 3-1kk ennen tyhjennystä. Ja jos peruutuksen syy ei ole riittävä, tyhjennys tehdään.
https://www.lsjh.fi/fi/kiinteiston-jate ... en-kerays/

Elikä pakkotyhjennys.
Meillä ainakin vielä tyhjennys tulee vasta tilauksesta. Väli on just niin pitkä, kuin on soittoväli jätefirmaan.

Tämä on vähän sama juttu, kuin pakollinen roskasäiliön tyhjennys. Pakko on tyhjentää, vaikka ei olisi roskan roskaa. Lisänä oman tien tuhoaminen kelirikkoaikaan, kun kolmiakselinen kyntää pihaan.
Aikoinaan meillä oli omakotitalo aikansa tyhjillään. Joka kerta roskakuski jätti uuden tyhjän muovisen vaihtosäkin roskiksen suulle. Lopulta niitä piti kantaa pois. Aika turhaa maksua tyhjän jätesäkin tuomisesta, varsinkin kun mitään tyhjennettävää ei ollut.

Kyllä tuo uusi asetus on aika väljä ja itse ymmärrän ainakin niin, että se ei aseta kaivoille muuta huoltokäskyä eli säännöllistä tyhjentämistäkään muuta, kuin että pitää huoltaa ja pitää yllä ankarimmillaankin vain niin, että peruspuhdistustaso pysyy yllä ja peruspuhdistustasovaatimus täyttyy. Näinhän umpisäiliön ja muut sakkapytyt voi siis itse arvioida milloinka ne on tyhjennettävä.
Haja-asutusalueella siis näin alle 100m vesistöstä:

Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä
siten, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy.

Ensimmäinen tuon jutun linkki ihan alussa vie asetukseen: https://www.rakentaja.fi/artikkelit/775 ... asetus.htm#

Ymmärränkö minä nyt päin honkia mutta 100 m kauempana rannasta ei ole ainakaan tuossa esitetty mitään vaatimuksia vanhoihin kiinteistöihin haja-asutusalueilla? Saapiko siellä sonnat ohjata vaikka suoraan pytystä sellaisinaan lähimpään ojaan ??

Taitaa olla ainakin Turussa ja noissa joissakin ympäryskunnissa tuo kunnan kilpailuttama pakkotyhjennys eli itse ei voi tilata mitään tyhjennyksiä vaan tulee paikalle kuin nuohooja vanhaan aikaan

korjailija kirjoitti:Taitaa olla ainakin Turussa ja noissa joissakin ympäryskunnissa tuo kunnan kilpailuttama pakkotyhjennys eli itse ei voi tilata mitään tyhjennyksiä vaan tulee paikalle kuin nuohooja vanhaan aikaan

Täälä Seinäjoen ympäristös myös.

Superdextaaja kirjoitti:Kyllä tuo uusi asetus on aika väljä ja itse ymmärrän ainakin niin, että se ei aseta kaivoille muuta huoltokäskyä eli säännöllistä tyhjentämistäkään muuta, kuin että pitää huoltaa ja pitää yllä ankarimmillaankin vain niin, että peruspuhdistustaso pysyy yllä ja peruspuhdistustasovaatimus täyttyy. Näinhän umpisäiliön ja muut sakkapytyt voi siis itse arvioida milloinka ne on tyhjennettävä.
Haja-asutusalueella siis näin alle 100m vesistöstä:

Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä
siten, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy.

Ensimmäinen tuon jutun linkki ihan alussa vie asetukseen: https://www.rakentaja.fi/artikkelit/775 ... asetus.htm#

Ymmärränkö minä nyt päin honkia mutta 100 m kauempana rannasta ei ole ainakaan tuossa esitetty mitään vaatimuksia vanhoihin kiinteistöihin haja-asutusalueilla? Saapiko siellä sonnat ohjata vaikka suoraan pytystä sellaisinaan lähimpään ojaan ??

Ei saa. Yli 100 metriä rannasta sijaitsevien kiinteistöjen jätevedet eivät saa aiheuttaa luonnonsuojelulaissa mainittua merkittävää haittaa. Tämän osoittaminen on sitten toinen juttu. Mikäli kiinteistöllä tehdään jätevesiasiaan vaikuttava rakennustoimenpide, niin sitten jätevesien käsittely tulee tehdä ”asetuksen mukaiseksi”.
Ennen riitti jos kuistin teki, niin piti jätevesijärjestelmä uusia. Nyt ei - tai ei ainakaan pitäisi, mutta eri kunnissa ja eri Elyjen alueilla on eri tulkinnat.
Tuo 100 metrin sääntö muuttui ympäristövirkamiesten takia. Ennen 100 metriä mitattiin imeytyskentästä tms., nyt kiinteistöstä. Jos imeytys on 80 metriä rannasta ja talo 102 metriä, niin ei kiirettä, mutta jos talo on 99 metriä rannasta ja imeytys 150, niin eikun tekemään puhdistamoa. Aiemmin rannoilla tehtiin usein niin että kolmanteen sakokaivoon laitettiin pumppu ja jätevesi pumpattiin kauemmas. Nyt ei enää onnistu. P@skajuttu.

Juu, täytyy talosta kantaa vessanpöntöt kedolle yli 100:n metrin päähän ja tehdä sinne vesivessa. Ai niin, sittenhän se on rakentamista ja taas täytyy kaivaa pudistamo. Höh. Veneeseen sitten vesivessa ja rööri suoraan järveen..

Helkutin hyvä idea. Tiedän useamman, joka on kusessa tämän 100 metrin rajan kanssa. Pikkuserkun kanssa tehdäänkin hakemus erilliselle WC-rakennukselle. Erillinen WC-rakennus 100 metrin viivan toiselle puolelle. Papereitten mukaan kaikki on kunnossa, mutta piilossa maansisässä samaan tulee putki varsinaisestakin rakennuksesta. Sinne taas ilmoitetaan vesivessa vaihdetun k9mpostipönttöön. Kukaan ei ihmetteli sakokaivon tyhjennystä, koska sehän tulee vain siitä erillisestä vessasta.

Niin, ei tuota viitsi toteuttaa, mutta haluan nähdä raktarkastajan ja ympsihteerin naaman kun viedään lupahakemus.

Olen myös etsinyt navettaa, jolle voisi hakea lupaa liittyä yleiseen viemäriin. Loppuisi narinat lietelannan levityksen hajuhaitoista.

Kannattaa perustaa osuuskunta ja maksattaa ne omat viemärit ainakin isommilta osin toisilla, jos siis itsellä sattuu olemaan todella hankala tuo viemäröinnin järjestäminen

Suuren arvostuksen nauttivan järjestelmän pienen vikatilanteen lieveilmiö?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005664806.html

imppu kirjoitti:Suuren arvostuksen nauttivan järjestelmän pienen vikatilanteen lieveilmiö?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005664806.html

Näitähän "pieniä" vikatilanteita piisaa ihan säännöllisesti:

https://www.savonsanomat.fi/savo/Iisalm ... va/1034802

Hauskaa näissä tapauksissa on että ne järestään ohitetaan olankohautuksella, "sinnehän ne vuotovedet sekoittuu isompaan vesistöön". Eipä mitään sanktioita tmv kun kuuluvat yhteiskunnallisen järjestelmän ominaisuuksiin, lain sallimissa rajoissa Vaan se mökinmummon ranta on justiinsa pilalla jos puhdistusjärjestelmiä ei ole... Nojoo onhan se ihan hyvä jos ympäristöön kiinnitetään huomiota ja vältetään tarpeetonta pashaamista, vois vaan koskea kaikkia toimijoita.

Itellä tilanne että justiinsa rajoilla mennään, 150 metriä talosta vesistöön. Sakokaivojen purkuputken oja on suurimman osan vuodesta kuiva 10 metrin päästä putkesta, ojassa oleva kasvusto ja viereiset puut käyttävät nesteet hyväkseen. Kai tuohon jossain vaiheessa pitää kuitenkin jonkinlainen imeytyskenttä tehdä.

https://yle.fi/uutiset/3-10226145

3000 mottia vuodessa raakana mereen, "pieni ongelma"...??

Nikke kirjoitti:https://yle.fi/uutiset/3-10226145

3000 mottia vuodessa raakana mereen, "pieni ongelma"...??

Se on katos järjestelmän ominaisuus, ei vika saatikka ympäristönsuojelun laiminlyönti Näissä yhteiskunnallisten toimijoiden lorahduksissa ympäristön pilaantumista ei tutkijoiden ja lankettien mukaan tapahdu.

Nyt tuli sitten uhkasakon uhalla kehotus liittyä jätevesiosuuskunnan letkuun.

Juupa juu. Pitänee polttaa talo, sitä kun en maataloustöiden takia tarvitse.

-SS-

-SS- kirjoitti:Nyt tuli sitten uhkasakon uhalla kehotus liittyä jätevesiosuuskunnan letkuun.

Juupa juu. Pitänee polttaa talo, sitä kun en maataloustöiden takia tarvitse.
-SS-

Onko toi talo asumaton?

Matsikka kirjoitti:

korjailija kirjoitti:Taitaa olla ainakin Turussa ja noissa joissakin ympäryskunnissa tuo kunnan kilpailuttama pakkotyhjennys eli itse ei voi tilata mitään tyhjennyksiä vaan tulee paikalle kuin nuohooja vanhaan aikaan

Täälä Seinäjoen ympäristös myös.

Parkanossa myös, nyt meneillään seuranta kun ei kerrykään pa$kakuormia oletettuun tahtiin tälle yhdelle ja ainoalle jonka pitäisi hoitaa sakokaivojen tyhjennykset, käyttävät kerpeleet paikallisia loka-autoyrityksiä kaivojensa tyhjennyksiin, ei tätä valtakunnallista kakkayrittäjää...