Ponttoonin kantavuuus?
-
- Viestit: 124
- Liittynyt: Pe Helmi 15, 2008 11:28 am
- Viesti:
Ponttoonin kantavuuus?
Miten lasketaan ponttoonin kantavuus, olis 800*6000 olevat RST ponttoonit myynnissä. Myyjä ei tiedä kantavuutta ja mulla on lyhyt matikka. Muovinen ponttoonihan kantaa itse itsensä, mutta teräksessähän sen oma paino pitää vähentää pois kantavuudesta.
-
- Viestit: 3869
- Liittynyt: To Maalis 22, 2007 10:31 am
- Paikkakunta: Pori
- Viesti:
-
- Viestit: 7074
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 1:14 am
- Paikkakunta: Pohojammaa
- Viesti:
Ponttooni juuri ja juuri upoksissa ollessaan syrjäyttää oman massansa (oma massa + kuorma) verran vettä ja siitä vähennetään ponttooni oma massa?
Konekansa.fi
Komia on aina komia. Komiat pärijää aina. Kyllä kaikki saa - komiat saa vaan ensin!
Komia on aina komia. Komiat pärijää aina. Kyllä kaikki saa - komiat saa vaan ensin!
-
- Viestit: 3869
- Liittynyt: To Maalis 22, 2007 10:31 am
- Paikkakunta: Pori
- Viesti:
Sylinterin tilavuus: pohjan pinta-ala x korkeus = Pii x d²/4 x h
Aineen painon saa siten, että vähentää tuosta ylläolevasta tilavuudesta 2 x ainevahvuuden verran pienemmällä halkaisijalla (796) lasketun sylinterin erotuksen. Saatu luku kerrotaan teräksen ominaispainolla 7,95t/m³.
Edit: Eli 2mm:n ainevahvuudella ponttoonin omapaino olisi noin 256 kg (päädyt mukana), jolloin kantavuudeksi tulisi noin 2760 kg (upoksissa).
Aineen painon saa siten, että vähentää tuosta ylläolevasta tilavuudesta 2 x ainevahvuuden verran pienemmällä halkaisijalla (796) lasketun sylinterin erotuksen. Saatu luku kerrotaan teräksen ominaispainolla 7,95t/m³.
Edit: Eli 2mm:n ainevahvuudella ponttoonin omapaino olisi noin 256 kg (päädyt mukana), jolloin kantavuudeksi tulisi noin 2760 kg (upoksissa).
Viimeksi muokannut Vääräkoski, To Maalis 06, 2008 8:39 am. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
- Viestit: 3108
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 7:00 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 6691
- Liittynyt: Pe Helmi 17, 2006 12:00 pm
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Pientä pilkun viilausta. Jos oikein tulkitsin tuon Vääräkosken laaskelman, niin ei se päistään avonainen putki kannata mitään, vaan menee pohjaan kuin hohtimet kaivoon Anteeksi, en voinut välttää kiusausta
Elikkä jos tuohon lisätään (tai siis kantavuudesta vähennetään) vielä päätyjen paino, niin ollaan jo aika lähellä. Tosin noin pienihalkaisijaisessa (pituuteen nähden) putkessa asialla ei ole suurtakaan merkitystä.
Päädyn tilavuus on tuo Vääräkosken kaavan alkuosa (ei h) kerrottuna pellin paksuudella. Tämä kerrotaan kahdella (kaksi päätyä) ja raudan tilavuuspainolla.
Elikkä jos tuohon lisätään (tai siis kantavuudesta vähennetään) vielä päätyjen paino, niin ollaan jo aika lähellä. Tosin noin pienihalkaisijaisessa (pituuteen nähden) putkessa asialla ei ole suurtakaan merkitystä.
Päädyn tilavuus on tuo Vääräkosken kaavan alkuosa (ei h) kerrottuna pellin paksuudella. Tämä kerrotaan kahdella (kaksi päätyä) ja raudan tilavuuspainolla.
-
- Viestit: 3869
- Liittynyt: To Maalis 22, 2007 10:31 am
- Paikkakunta: Pori
- Viesti:
Ei mitään, kyllähän viilata sopii! Ja unohdin tosiaan nuo päätyjen laskemisen.mauri kirjoitti:Pientä pilkun viilausta. Jos oikein tulkitsin tuon Vääräkosken laaskelman, niin ei se päistään avonainen putki kannata mitään, vaan menee pohjaan kuin hohtimet kaivoon Anteeksi, en voinut välttää kiusausta
Elikkä jos tuohon lisätään (tai siis kantavuudesta vähennetään) vielä päätyjen paino, niin ollaan jo aika lähellä. Tosin noin pienihalkaisijaisessa (pituuteen nähden) putkessa asialla ei ole suurtakaan merkitystä.
Päädyn tilavuus on tuo Vääräkosken kaavan alkuosa (ei h) kerrottuna pellin paksuudella. Tämä kerrotaan kahdella (kaksi päätyä) ja raudan tilavuuspainolla.
-
- Viestit: 6691
- Liittynyt: Pe Helmi 17, 2006 12:00 pm
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Tuosta sylinterimäisen ponttoonin käytöstä sen verran kokemuksia. Niin kauan kun vaakasuorassa oleva sylinteri on upoksissa alle puolet, on ponttoonin "uppoama jäykkyys" (en keksinyt parempaa termiä) hyvä. Tarkoitan sitä että kuorman lisääntyessä ja uppouman lisääntyessä saman suuruinen painonlisäys aiheuttaa pienenevän uppouman lisäyksen.
Sitten kun sylinteri on uponnut yli puolet alkaa kuormaa lisätessä tulla aina vaan suureneva uppouman lisäys. Ja sitten, kun säiliö on pinnan alla riippuu kantavuuden lisäys vain päällysrakenteesta. Tällainen konstruktio on siis erittäin epämukava jos on tarkoitus päästä kuivin jaloin veneeseen taikka pois.
Itse rakentaisin esim ponttoonilaiturin siten, että päällysrakenteet ja oletettu kuormitus saavat aikaan ponttoonien uppoaman n. puoleen halkaisijasta. Tällöinhän saadaan laiturille sopivasti korkeuttakin ilman korkeita ja painavvia kansirakennelmia. Tosin tämä vaatii enemmän kelluttavaa tilavuutta ponttooneilta.
Sitten kun sylinteri on uponnut yli puolet alkaa kuormaa lisätessä tulla aina vaan suureneva uppouman lisäys. Ja sitten, kun säiliö on pinnan alla riippuu kantavuuden lisäys vain päällysrakenteesta. Tällainen konstruktio on siis erittäin epämukava jos on tarkoitus päästä kuivin jaloin veneeseen taikka pois.
Itse rakentaisin esim ponttoonilaiturin siten, että päällysrakenteet ja oletettu kuormitus saavat aikaan ponttoonien uppoaman n. puoleen halkaisijasta. Tällöinhän saadaan laiturille sopivasti korkeuttakin ilman korkeita ja painavvia kansirakennelmia. Tosin tämä vaatii enemmän kelluttavaa tilavuutta ponttooneilta.
-
- Viestit: 1814
- Liittynyt: Ma Syys 03, 2007 8:08 pm
- Viesti:
-
- Viestit: 802
- Liittynyt: Su Joulu 25, 2005 7:30 pm
- Paikkakunta: Tampere
- Viesti:
-
- Viestit: 3869
- Liittynyt: To Maalis 22, 2007 10:31 am
- Paikkakunta: Pori
- Viesti:
-
- Viestit: 842
- Liittynyt: La Joulu 17, 2005 10:45 pm
- Paikkakunta: pihtipudas
- Viesti:
-
- Viestit: 124
- Liittynyt: Pe Helmi 15, 2008 11:28 am
- Viesti:
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 76 vierailijaa