Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
Ne on niin lujasti kiinni, ei ne mihinkään irtoa. Ei tarvitte irtotappien kans asuulla.
Minkälaisella tekniikalla heinät saa tuollaselle pysyväis tapitetulle seipäälle?
Alin tappihan voi olla kiinteä, mut jos niitä tappeja on useampi, niikun tääläpäin oli tapana?
Samalla lailla se heinä menee noihinkin, kunhan kärki on terävä. Meillä oli normaaleita reikäseipäitä, 2 tai kolme reikää, joihin kuusenhakkuulta oli oksista tehdyt tapit. Jostain oli siunaantunut noita naula alatappina - seipäitäkin. Eka heinätuppo piti tehdä tarkemmin, ettei mennyt läpi naulasta. Heinät myöskin kuivui paljon huonommin noissa, kun ei ollut välitappia, tyypillisesti tuommoiset seipäät oli aika lyhyitäkin. Mutta kun naapurit laski toistensa seipäitä, niin sehän oli silloin hyvä... Aika pian ne meillä poltettiin, niiden käsittely irtoseipäinäkin oli hankalaa.
Seipäitä tehtiin kuusesta, alapää sirkkelöitiin katkaisusirkkeliin vaihdetulla pikkuterällä. Yläpäätä varten samaan sirkkeliin vaihdettiin vuoluterä ja samaiseen härveliin sai kiinni istukankin. Eli reiätkin tehtiin samalla laitteella. Naapuri poltti vielä seipäiden alapään, me kokeiltiin joskus kyllästysainetta. Vaan ei silloin tiedetty, että se ei oikein kuusella toimi. Vielä niitä seipäitä on yksi ladollinen
Niin no jos seipäässä ei ole kun yks tappi, niin sitte se heinän laitto melko samanlaista, kun irtotappiseipäälle!?
Kuivumisen kannalta kyllä useampitappinen on parempi, kun heinä jää kohollee tapin alapuolelta josta ilma pääsee helpommin vaihtumaa!?
Onko masinisteille kärväs tuttu? Kärväs on pitkä- ja kiinteätappinen heinäseiväs, joka alatapeille heinät yleensä nosteltiin käsin ja vasta ylätapin yläpuolelle heinät hangottiin.
Matsikka kirjoitti: ↑Su Maalis 24, 2024 8:56 am
En kyllä ymmärrä heinäseipäiren rahtaamista taloon sisälle.
Senverran karuja kokemuksia niistä takavuosilta.
Sama täälläkin, eikä noista taida moni muukaan olla loppujen lopuksi kiinnostunut. Kokeilin myydä 2,5€/kpl vielä niitä vaan pyörii jaloissa
Jäärä kirjoitti: ↑Su Maalis 24, 2024 11:12 am
Onko masinisteille kärväs tuttu? Kärväs on pitkä- ja kiinteätappinen heinäseiväs, joka alatapeille heinät yleensä nosteltiin käsin ja vasta ylätapin yläpuolelle heinät hangottiin.
Kärväitä nähty täällä enempi Ristijärven mailla. Ylävesien heinät seipäillä, osa harrasteli kuivatusta haasioilla. Seipäät valtaosin.
Onko kukaan kuullut karilaista?
Semmoisistakin joskus kuullut puhuttavan ja jopa nähnytkin.
Seiväs näytti muistini mukaan paksummalta, ja ehkä pidemmältäkin kuin tavallinen heinäseiväs.
Tapit oli ehkä noin 50-60 senttiä pitkiä, ja kiinteitä. Varastoivat ne ulkona pystyasennossa kartion muotoisissa kasoissa. Kuljettaminen ja pienessä tilassa varastointi kun oli ilmeisen hankalaa pitkien ja kiinteiden tappien takia verrattuna tavalliseen seipääseen.
Me tehtiin ne irtovälitapit kuusen oksista. Sopivan kokoisen kuusen alaoksia karsimalla ja kuorimalla saatiin ne välitapit. Muistan kun piti olla vielä nättejäkin ne heinät seipäällä. Sillai ryhdikkäitä ja paksuja, niitä riivittiin hangolla väärinpäin ylhäältä alas. Ilmeiseti huonosti roikkuvat heinät saatiin näin irti ja uudelleen pinoon ja seipäälle, ettei tuulessa varissut.
Nappulapoikana pääosin kerkisin olla, pari kesää haravan varressa ja sitten tulikin jo kylältä paalain.
Kolme- tai neljäreikäsiä, kirveellä veistettyjä oli seipäät. Niin hyvin kestivät aikaa, että tekemistä en nähnyt, enkä mitään värkkiä siihen, olisiko lainavehkeellä höylätty jos ei käsin tehty. Seipäitä on vielä ladon alla ja nappuloitakin pari apulantasäkkiä. Nähnyt muualla noita joissa alin tappi kiinni, luulis hankaloittavan käsittelyä ja säilyttämistä, vaan eipä ole kokemusta siitä.
Matsikka kirjoitti: ↑Su Maalis 24, 2024 8:56 am
En kyllä ymmärrä heinäseipäiren rahtaamista taloon sisälle.
Senverran karuja kokemuksia niistä takavuosilta.
Sama täälläkin, eikä noista taida moni muukaan olla loppujen lopuksi kiinnostunut. Kokeilin myydä 2,5€/kpl vielä niitä vaan pyörii jaloissa
Seipäitä en ole tehnyt, mutta pitkälti toista sataa semmosta 4m riukua olen kuusista ja männyistä kuorinut ja vielä odottaa ideaa, mitä niillä tehdä...
piti olla vielä nättejäkin ne heinät seipäällä. Sillai ryhdikkäitä ja paksuja, niitä riivittiin hangolla väärinpäin ylhäältä alas. Ilmeiseti huonosti roikkuvat heinät saatiin näin irti ja uudelleen pinoon ja seipäälle, ettei tuulessa varissut.
Tietenkin nätimpi että on säännöllinen, ja muutenkin pysyy pystyssä paremmin kun on tasapainonen kuormitus päällä. Viimenen "katto" hangollinen myös säännöllinen kupu, että johtaa sadeveden ulkoreunoille eikä painu heinen sekaan.
Irtoheinät riivittii pois seuraavalle seipäälle, kun hukkaa ne muuten olis menny, ja sillon aikanaa joka korsi oli tarpeeseen.
Seipäitä en ole tehnyt, mutta pitkälti toista sataa semmosta 4m riukua olen kuusista ja männyistä kuorinut ja vielä odottaa ideaa, mitä niillä tehdä...
Mun mielestä kunnon riuista tehty aita on komiampi, toi on semmonen kaupunkilaisriukuaita.
Tumppi 865 kirjoitti: ↑Ma Maalis 25, 2024 10:13 am
piti olla vielä nättejäkin ne heinät seipäällä. Sillai ryhdikkäitä ja paksuja, niitä riivittiin hangolla väärinpäin ylhäältä alas. Ilmeiseti huonosti roikkuvat heinät saatiin näin irti ja uudelleen pinoon ja seipäälle, ettei tuulessa varissut.
Tietenkin nätimpi että on säännöllinen, ja muutenkin pysyy pystyssä paremmin kun on tasapainonen kuormitus päällä. Viimenen "katto" hangollinen myös säännöllinen kupu, että johtaa sadeveden ulkoreunoille eikä painu heinen sekaan.
Irtoheinät riivittii pois seuraavalle seipäälle, kun hukkaa ne muuten olis menny, ja sillon aikanaa joka korsi oli tarpeeseen.
Joo, se katto oli tosiaan sellainen kupu. Hemmetti kun oli just niitä helteitä ja paarmoja miljardi, siinä sitten seipäitä laskien, että montako on vielä jäljellä.
Oli muuten parasta se kaivokylmä raparperi mehukiisseli. Se ei ollu mehua mutta ei kiisseliäkään vaan just sellasta ohutta lirua, sillä lähti jano parhaiten, kun oli vähän hapanta.
masina kirjoitti: ↑Su Maalis 24, 2024 3:11 pm
Onko kukaan kuullut karilaista?
Semmoisistakin joskus kuullut puhuttavan ja jopa nähnytkin.
Seiväs näytti muistini mukaan paksummalta, ja ehkä pidemmältäkin kuin tavallinen heinäseiväs.
Tapit oli ehkä noin 50-60 senttiä pitkiä, ja kiinteitä. Varastoivat ne ulkona pystyasennossa kartion muotoisissa kasoissa. Kuljettaminen ja pienessä tilassa varastointi kun oli ilmeisen hankalaa pitkien ja kiinteiden tappien takia verrattuna tavalliseen seipääseen.
Näitä ei juuri tunnettu Itä-Suomessa, vain yhdellä naapurilla oli tällaisia. Hän kutsui niitä häräkkeiksi. Olivat painavia ja hankalia käsitellä.
En myöskään lämpene tuollaiselle vanhan ihannoimislle, että heinäseipäitä tuodaan sisälle tikapuiksi, trukkilavoja sohvapöydiksi ja vanhoja ladonovia sängynpäädyiksi. Hevos-innostuskin lopahti siihen kun kansakoulun jälkeen käveltiin äkeen perässä karjanlantaa mullaten, savi ja lanta tarttui kilon painoisiksi nuijiksi ja kokkareet lenti saappaanvarresta sisään.
Velipoika möi heinäseipäät kaupungille muka julkikäyttöön, niin silppusivat istutusten tukikepeiksi.
Tumppi 865 kirjoitti: ↑Ma Maalis 25, 2024 10:13 am
piti olla vielä nättejäkin ne heinät seipäällä. Sillai ryhdikkäitä ja paksuja, niitä riivittiin hangolla väärinpäin ylhäältä alas. Ilmeiseti huonosti roikkuvat heinät saatiin näin irti ja uudelleen pinoon ja seipäälle, ettei tuulessa varissut.
Tietenkin nätimpi että on säännöllinen, ja muutenkin pysyy pystyssä paremmin kun on tasapainonen kuormitus päällä. Viimenen "katto" hangollinen myös säännöllinen kupu, että johtaa sadeveden ulkoreunoille eikä painu heinen sekaan.
Irtoheinät riivittii pois seuraavalle seipäälle, kun hukkaa ne muuten olis menny, ja sillon aikanaa joka korsi oli tarpeeseen.
Joo, se katto oli tosiaan sellainen kupu. Hemmetti kun oli just niitä helteitä ja paarmoja miljardi, siinä sitten seipäitä laskien, että montako on vielä jäljellä.
Oli muuten parasta se kaivokylmä raparperi mehukiisseli. Se ei ollu mehua mutta ei kiisseliäkään vaan just sellasta ohutta lirua, sillä lähti jano parhaiten, kun oli vähän hapanta.
Haljis harkimon kielikurssi. Sanoppa ääneen. Reilun litran verran raparperilirua.
Meillä oli normaaleita reikäseipäitä, 2 tai kolme reikää, joihin kuusenhakkuulta oli oksista tehdyt tapit. Jostain oli siunaantunut noita naula alatappina - seipäitäkin. Eka heinätuppo piti tehdä tarkemmin, ettei mennyt läpi naulasta. Heinät myöskin kuivui paljon huonommin noissa, kun ei ollut välitappia, tyypillisesti tuommoiset seipäät oli aika lyhyitäkin. Mutta kun naapurit laski toistensa seipäitä, niin sehän oli silloin hyvä... Aika pian ne meillä poltettiin, niiden käsittely irtoseipäinäkin oli hankalaa.
