Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
-SS- kirjoitti: ↑To Helmi 08, 2024 10:59 pm
Mutta vaikein ongelma täällä viljanviljelyn syrjäkylillä on Niklaksen paikalliset markkinaominaisuudet. Niklas ei tunnu menevän kaupaksi muille kuin Hankkijalle, jos sillekään. Lyhyempijyväinen, pitempikortinen ja hiukan myöhäisempi Meeri sentään kelpaa Lantmännenillekin, sekä muutamalle elintarvikekauravälittäjälle.
-SS-
Mielenkiintoista että siellä Niklas ei kelpaa Lantmännenille. Täällä reilusti pohjoisempana on kelvanut ihan hyvin, eikä ole ollut mitään nupinaa.
Ihan positiivinen mieli jäi Niklaksesta. Useamman vuoden sitä oli meillä viljelyssä, mutta nyt ei ole Niklasta kuin muutama litra tontilla ja viimekesänä kasvanutta Luukasta on siemensiilossa odottamassa kevättä. Sillä lohkolla missä Luukas kasvoi oli myös Niklasta toisella laitaa ja ei niissä selkeää eroa ollut.
Myöhäisemmissä kauroissa olisi ihan hyviä lajikkeita, mutta pitkä kasvuaika ei innosta ottamaan sellaista lajiketta ainoaksi kauraksi. Kahden kauralajikkeen pyörittäminen lisäisi taas työtä sen verta että ei huvita, kun muita lajeja on useampia. Jos olisi vain ohraa ja kauraa tilanne olisi eri.
Eagle kirjoitti: ↑To Helmi 08, 2024 3:42 pm
Juuri eilen tilasin 26t Yaralaista kolmea eri lajiketta. Keskihinta n. 600€/t.
Kylvöön menee vehnää, kauraa ja hernettä.
Loppu pinta-alasta VLN ja nurmea.
Alvillisena vaiko ilman?
Ihan verollinen hinta onneksi.
Vaikka kallista on silti.
Dont´t drive faster than your guardian angel can fly.
Onko päivittäminen rajattu vain kasvipeitteisyyteen ? Suurempi merkitys olisi, jos voisi päivittää monimuodoksi osan huonoimmin kasvaneista viljelypelloista.
-SS- kirjoitti: ↑Pe Helmi 09, 2024 1:59 pm
Onko päivittäminen rajattu vain kasvipeitteisyyteen ? Suurempi merkitys olisi, jos voisi päivittää monimuodoksi osan huonoimmin kasvaneista viljelypelloista.
-SS-
Ei kai niitä pidäkään korjata, tosin ei pitäisi noitakaan kun viljelijän mokia ovat.
-SS- kirjoitti: ↑Pe Helmi 09, 2024 1:59 pm
Onko päivittäminen rajattu vain kasvipeitteisyyteen ? Suurempi merkitys olisi, jos voisi päivittää monimuodoksi osan huonoimmin kasvaneista viljelypelloista.
-SS-
Ei kai niitä pidäkään korjata, tosin ei pitäisi noitakaan kun viljelijän mokia ovat.
Niin, suurin osa on selviä virheitä, joita pitää saada korjata, mutta voi olla, että yksittäinen aitoa kasvipeitettä arastellut on voinut jäädä kynnöissä jälkeen ja saattaisi huomata näistä uutisoinneista, että olisikin vielä rahaa jaossa ?
-SS- kirjoitti: ↑Pe Helmi 09, 2024 1:59 pm
Onko päivittäminen rajattu vain kasvipeitteisyyteen ? Suurempi merkitys olisi, jos voisi päivittää monimuodoksi osan huonoimmin kasvaneista viljelypelloista.
-SS-
Ei kai niitä pidäkään korjata, tosin ei pitäisi noitakaan kun viljelijän mokia ovat.
Ei pidä yleistää, itekin sössinyt tuon homman, vaikka suurin osa suorakylvettyä ja itsestäänselvää on ollut talviaikaisenkasvipeitteisyyden haku.
Tukihakuaikaan nuo kaikki mielestäni rastitin.
Case 1594-4HS
Case 1494-4HS+isme 140
Case 1690-4T
Case 1390
Sampo 680 -89
VM 300SK
Valtra N101H -11
Veroilmoituksen kirjanpitoa laatiessa, Fortumin sähkölaskut tuottaa hieman päänvaivaa kun samassa tositteessa on osa summasta 10 % alvilla ja osa 24 % alvilla. Nämä varmaan pitää hoitaa korjaustositteina? Jossain laskussa on vielä yksi positio 0 % alvilla ja summa miinusmerkkisenä.
pice kirjoitti: ↑La Helmi 17, 2024 1:55 pm
Veroilmoituksen kirjanpitoa laatiessa, Fortumin sähkölaskut tuottaa hieman päänvaivaa kun samassa tositteessa on osa summasta 10 % alvilla ja osa 24 % alvilla. Nämä varmaan pitää hoitaa korjaustositteina? Jossain laskussa on vielä yksi positio 0 % alvilla ja summa miinusmerkkisenä.
Suonentiedon ohjelmassa oli valmiina tilit eri sähköalveille.
Ohran viljelylle saattaa tulla tauko. Tarjoukset ovat laskeneet 150 euroon, ja liuku jatkuu. Viljelijän Berner näkyy tarjoavan 160 euroa. Syksyn kiinnityshintoja tarjonneen lähinnä Hankkija: 175 euroa Turkuun, 165 euroa Kotkaan, Seinäjoella on parempi tarjous vielä. Lantmännen on epämääräisesti tarjoamassa 185 euroa syksyksi, mutta ei kerro, minne vastaanottopisteisiin mitäkin otetaan, ja tekeekö kiinteän hinnan sopimuksia vielä.
Vuoden 2024 180 euroa vastaa 135,6 euroa vuonna 2009. Tämä rahan arvon muutos siis on tapahtunut varkain, ja edelleen moni mieltää, että olisihan lähes 140 euroa ihan kelpo hinta. Mutta lannoitteet, polttoaineet ja rahdit ovat kalliimmat kuin silloin. Ja tuet pienemmät.
-SS- kirjoitti: ↑La Helmi 17, 2024 2:28 pm
Ohran viljelylle saattaa tulla tauko. Tarjoukset ovat laskeneet 150 euroon, ja liuku jatkuu. Viljelijän Berner näkyy tarjoavan 160 euroa. Syksyn kiinnityshintoja tarjonneen lähinnä Hankkija: 175 euroa Turkuun, 165 euroa Kotkaan, Seinäjoella on parempi tarjous vielä. Lantmännen on epämääräisesti tarjoamassa 185 euroa syksyksi, mutta ei kerro, minne vastaanottopisteisiin mitäkin otetaan, ja tekeekö kiinteän hinnan sopimuksia vielä.
Vuoden 2024 180 euroa vastaa 135,6 euroa vuonna 2009. Tämä rahan arvon muutos siis on tapahtunut varkain, ja edelleen moni mieltää, että olisihan lähes 140 euroa ihan kelpo hinta. Mutta lannoitteet, polttoaineet ja rahdit ovat kalliimmat kuin silloin. Ja tuet pienemmät.
-SS-
Olin tuos viikolla Läntmannen viljelijäinfos. Siellä sanottiin notta ohra olis siinä 160-170€/tonni. Rehunvalmistajat vissiin käyttävät vehnää ohran korvikkeena koska vehnä ei liiku Euroopasta pois päin. Kaura menee vientiin hyvinkin ja sen takia sillä on hinta melko korkea verrattuna ohraa ja vehnää.
Mutta omasta mielestä ei noita kannata paljoa vielä miettiä. Kukaan ei tiedä tulevasta sadosta eikä varsinkaan maailman viljasadosta
Uskontoa voi harjoittaa muuallakin kuin pellolla omalla kustannuksella. Matematiikkaa ihan alakoulutasollakin kannattaa harrastaa ja lukea veroilmoitusta rehellisesti. Menneet lähivuodet eivät ole menneitä vaan todellakin otettava keskiarvoon mukaan mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.
Suorastaan kiellän asettumasta viljanostajien pilkattaviksi.
Viljelijäpäivillä tarjotaan tuoretta kahvia ja pullaa ja puhutaan kuinka arvokasta työtä teette ja samalla pidetään tuotantopanosten myyntipuhe.
Tuottamasi kuivattu vilja on kuitenkin myytävä ostajan itselleen edulliseen hintaan ja maksat siitä vielä rahdin.
Missä muussa ammattiryhmässä on sama tilanne?
Jos puhtaasti harrastaa ei hinnoilla niin merkitystä kunhan on kivaa puuhaa ja päivät kuluu. Näillä on usein eläkekassa jo tehty muissa kuvioissa.
Nythän alvin ja energiapalautuksen jättöpäivä lähestyy, miltäs näyttää tilinpäätös?
Sopimusviljelyn muodostuminen käytännön pakoksi sitoo paikalliset markkinat paremmin pörssiennusteisiin. Isoilla viljakauppiailla on huonoja kokemuksia siitä, että paikallinen hinta on karannut liian korkeaksi, kun sitä viljaa ei olekaan löytynyt.
Tällä hetkellä viljakaupalla näyttäisi olevan ongelma, että jo pari vuotta sitten kotimaasta ja osin ulkomailta kerätyt 400 euron varastot makaavat siiloissa, teollisuuden toimitukset on tehty tiloilta suoraan, mutta ne ylikalliit varastot ovat tavallaan sujuvan viljakaupan tiellä.
Vaatii viljaliikkeiltä kanttia kirjata 300 - 500000 tonnia 400 euron viljaa 150 euron hintaiseksi. Tulee miljoonien tappiot.
Tänään Maaseudussa sivu 7 käsitellään kevätviljan kylvön järkevyyttä etenkin jos sadonmäärä ja laatu jää alhaiseksi jatai viljaa tulee liikaa tarjolle.
Heikkoa satoa ja laatua ei ehken kannata tuottaa, saman saa ilmankin. Hyvä laatu ja sato aiheuttaa liikaa kustannuksia suhteessa laskevaan hintaan.
Eturivin MTK viljelijät kehuvat lakian päisteessä notta meillä ei pakiteta vaan oll in eli lisää bulkkiviljaa markkinoille ja hinnat putoo.
poweri kirjoitti: ↑Ma Helmi 19, 2024 9:27 pm
Tänään Maaseudussa sivu 7 käsitellään kevätviljan kylvön järkevyyttä etenkin jos sadonmäärä ja laatu jää alhaiseksi jatai viljaa tulee liikaa tarjolle.
Heikkoa satoa ja laatua ei ehken kannata tuottaa, saman saa ilmankin. Hyvä laatu ja sato aiheuttaa liikaa kustannuksia suhteessa laskevaan hintaan.
Eturivin MTK viljelijät kehuvat lakian päisteessä notta meillä ei pakiteta vaan oll in eli lisää bulkkiviljaa markkinoille ja hinnat putoo.
En tiedä olenko eturiviläinen, mutta eikö tuo sama asia mikä Maaseudussa oli tänään ole joka vuosi?
Käsittääkseni ohraa ja maissia on kelkottu laivalla tänä talvena Suomeen sen verta paljon että ihmettelen puheita ylituotannosta... Jospa tuo Golden Fieldsin heinähomma lähtisi pyörimään niin olisi yksivaihtoehto lisää ja ehkä jokunen hehtaari pois viljalta.
Juttelin vkl melko suurentilan nuorenviljelijän kanssa, hän oli olosuhteisiin nähden tyytyväinen viime vuoteen ja se toteutui onnistuneen syysviljan ansiosta ja saaneerauskasvien kylvön vuoksi. Syysviljat onnistui täälläpäin alkukesän ennätyskuivuudessa parhaiten ja onnistuneilla kiinnityksillä sai kohtuullisen tuoton.
Kertoi että kylvi kevätviljoja vähän ja keskittyi alhaisten ja ongelmalohkojen hoitoon saneerauskasveilla, heinillä/apiloilla ja korjaten ojia, siltarumpuja, puskien raivausta, osittaista jankkurointia esim päisteissä. Hän oli ymmärtänyt ettei alhaista satoa kannata tuottaa, sekin aika ja raha kannattaa käyttää kasvukunnon parannukseen, nosti lisäksi nuorenviljelijän satasen joten kuulosti oikeinkin järkevältä nuoreltamieheltä.
Voi olla niin, että lyhennykset ja laskut eivät lakkaa tulemasta, vaikka jättäisikin viljelyn sikseen. Kyseisellä nuorellaviljelijällä on ehkä lahjanluonteinen sukupolvenvaihdos päällä, ja jos isu vielä on ostanut koneet ja kuivurit valmiiksi, voi uusi sukupolvi todellakin järkevästi yrittää elellä, parannella peltoja ja odotella otollista markkinaa.
Mutta saneeraus- ja monimuodosta saa kerrytetyksi vasta 45 % alasta. Saneerauskasvin tuki jää jo selvästi laimeammaksi kuin monimuodon. Loppu jos on kesantoa, tuet laskevat. Nurmenkin viljely jotakin maksaa, eikä ole tukien osalta kovin tuottoisa, ja niittääkin pitää.
Eläintilat tarvitsevat rehua, eikä tuontirehu välttämättä ole halvin vaihtoehto, maksaa se rahti meren yli, ja satamasta purkukulujen jälkeen rahtikin jotakin tekee.
-SS- kirjoitti: ↑Ti Helmi 20, 2024 8:14 pm
Mutta saneeraus- ja monimuodosta saa kerrytetyksi vasta 45 % alasta. Saneerauskasvin tuki jää jo selvästi laimeammaksi kuin monimuodon. Loppu jos on kesantoa, tuet laskevat. Nurmenkin viljely jotakin maksaa, eikä ole tukien osalta kovin tuottoisa, ja niittääkin pitää.
-SS-
Loppuhan voisi olla vaikka rypsiä jos tukien maksimointia miettii. Siemenkulu on kohtuullinen ja satoa ei ole pakko korjata. Tukitasot toki riippuu siitä missä päin viljelee. Osalle rypsiä voi laittaa vielä kerääjäkasvia niin tukipotti nousee
Liekkö ollut aloittelijan tuuria viimekesänä tuon rypsin kanssa. Sitä oli monenlaisella maaljilla ja missään se erityisesti epäonnistunut. Sitä oli myös 8vuotta suojavyöhykenurmena olleella pellolla mikä kynnettiin kevväällä ja myös savisessa päässä se kasvoi kohtuullisen hyvin. Ohraakin oli erinäisten syiden takia kevätkynnetyssä savikossa ja sen sato ja laatu jäi huonoksi.
650€ sis alv&rahti ois Yaran Y-3 mitä tiedustelin. Arvokasta mutta miltein 400€/tn halvempi kuin vuosi sitten. Pitäs laskea paljonko uskaltaa laittaa hehtaarille näillä viljan hinnoilla. Ohra sukeltaa ja vehnä menee varmaan peräs. Ja kasvinsuojeluaineet olis vissiin hyvä tilata samas noh rikoille nyt on pakko jotakin ottaa mutta kasvitautien suhteen en varmaan vielä tilaa mitään kun ei kasvukaudesta tiedä.
Ehkä alkuun korkeatyppistä apulantaa ja sitten lehtilannotteilla laittaa fosforia ja kaliumia täydet satsit. Noh,katotaan ja tuumaillaan.
Ja toimitus vissiin menis huhtikuulle näillä näkymin