Super Major -62 kysymyksiä

[Punkero]

No mutta tuota johtosarjaa käyttäen. Miten kannattaa kytkeä se vaihtovirtalaturi tuohon? Ei tule mitään muita valoja kuin etuvalot ja pari työvaloa. Maakaapeliin pääkatkaisija ja valoille sulakkeet. Ei muuta.

[Superdextaaja]

Vaikuttaa siltä, että tuosta pitäisi osata jättää monta johtoa pimeäksi, koska se alkuperäinen lataussäädin eli regulator ja starttimoottorin solenoidi puuttuvat. Niiden kautta ei voi nyt tehdä kytkentöjä esim. latausvalolle ja panna virtaa menemään minnekään.
Ihan yksinkertaisinta on nyt jättää ne alkuperäiset jo lampuille menevät johdot paikoilleen ja parsia ne niin, että edes etuvalot palaa. Vetää laturilta oma ohut herätevirtajohto mittariston merkkivalolle ja plus johto kytkeä vähän paksumpana kuin siinä johtosarjassa suoraan akun plus napaan. Miinus kaapeli paksuna lattapunosjohtona akun miinus navasta runkoon jonkun pultin kannan alle puhtaalle metalli pinnalle naparasvan kera tiukkaan. Akun napa vaseliini ei syty kipinöistä palamaan, sen takia vain sitä johtoliitoksiin minne tarvitsee.

[Tumppi 865]

Saahan tuosta johtosarjasta paljonkin piuhoja käyttöön.
Alkuperäset etuvalon piuhat kuitenkin haperot, että tuosta saa uudet. Lisäksi öp ja lataus, mittarivalo.
Latausvalo/heräte laturille yhistämällä säätimen luota tuo kel/valk piuha, ja toinen pää laturin herätteeseen. Laturilta kannattaa laittaa virtapuiha suoraa akulle, tuon puna/valk rinnalle.

Kytkentöihin vaikuttaa startti, laitatko tuohon alkuperäsee solenoidin niikun kuuluukin, niin sen piuhat olis sillon valmiina!?
Jos vaihat nykymallisen startin, niin sitten joutuu rakentamaa sille oman napin millä sitä käytetää.

[Punkero]

Sen solenoidin ajattelin kyllä ostaa ja käyttää tuota vanhaa starttia

[Superdextaaja]

Jos tulee uusi tarvikestartti, silloin sen käyttönapin tai jos avaimesta käynnistys, silloin virtalukon jälkeen kannattaa laittaa napin tai avaimen ohjaama käynnistysrele päästämään päävirta itse starttimoottorin solenoidille. Relehän on hapeton umpikotelo, jonka sisällä ei pääse kipinöintiä tapahtumaan kontaktipintojen välillä. Napin kontaktien välillä pääsee ja ne isolla virralla kipunoineet kontaktipinnat ottaa hapettumaa eikä nappi kohta toimi. Sama valokatkaisijalla ja kaikkien katkaisijoiden kohdalla, mitä joutuu säännöllisesti käyttämään, että yhdenkin releen asennuksen jälkeen osaa laittaa sitten muihinkin paikkoihin. Hapettuneellakin vanhalla katkaisijalla ja virtalukolla rele toimii monesti moitteettomasti.

[TunturiPappa]

Relehän on hapeton umpikotelo, jonka sisällä ei pääse kipinöintiä tapahtumaan kontaktipintojen välillä.

Käytätkö jotain ATEX releitä?

[Punkero]

mitenkä jytäkkä sen päävirtakatkaisijan pitää olla?
https://www.ikh.fi/fi/paavirtakatkaisij ... 50a-st0090
tuo varmaan ihan passeli?

[JURO]

Kyllä tuo riittää akkujen ja rungon väliin — puolelle.

[Punkero]

Kertokaa vielä tyhmälle miksi tuo maakaapeli kannattaa olla tuollainen lattapunos?

[mauri]

Kertokaa vielä tyhmälle miksi tuo maakaapeli kannattaa olla tuollainen lattapunos?

Yksi syy voisi olla että tällä rakenteella saadaan helposti laaja kosketuspinta (pieni ylimenovastus) maakaapelin liitoksessa laitteen runkoon. Runko on yleensä rautaa/terästä jonka sähkönjohtokyky on noin kymmenesosa kuparin arvosta. Myöskään kaapelikenkiä ei tarvita, akun puolella latta on yleensä integroitu napakenkään. Kun vielä latan päässä on suurehko pultinreikä niin on helppo laittaa isohko pultti varmistamaan hyvä liitos. Tietysti tämänkin voi pilata tekemällä liitäntäkohta ruosteen tai maalin päälle. Kyllä maakaapeli voi hyvin olla tukeva, eristetty (musta) monisäikeinen johdinkin (kuten päävirtakytkimen asentavat usein laittavatkin), runkoon tulevaan päähän voi laittaa leveälapaisen kaapelikengän (jos löytyy) tai muuten huolehtii liitoksen kelvollisuudesta.
Toinen liitoskohta jossa isoja virtoja kulkee on käynnistysmoottorin ja rungon liitos, siinä kosketuspinta on luonnostaan suuri, kannattaa katsoa että siinäkin on puhtaat metallipinnat vastakkain, sama koskee myös laturia koska kaikki latausvirta kulkee myös sen rungon kautta.

[Punkero]

Tuo selvensi paljon kiitos. Mietinkin lähinnä juuri tuota kun olen laittamassa sen päävirtakatkaisijan tuohon, niin tuntuisi hölmöltä laittaa sellanen punottu kaapeli siihen kiinni.

[Jammu]

mitenkä jytäkkä sen päävirtakatkaisijan pitää olla?
https://www.ikh.fi/fi/paavirtakatkaisij ... 50a-st0090
tuo varmaan ihan passeli?

https://www.jussinmaki.net/autosahko/pa ... 341001001/

https://www.jussinmaki.net/autosahko/ak ... 341002003/

Nuo on Boschin kopioita, melkeinpä suosittelisin alkuperäsitä (linkit yllä)

[raktori63]

Relehän on hapeton umpikotelo, jonka sisällä ei pääse kipinöintiä tapahtumaan kontaktipintojen välillä.

Käytätkö jotain ATEX releitä?

Tämä kiinnostaa minuakin, millasia ATEX- tai vastaavia releitä käytät?

[Superdextaaja]

Jos ehjän tavallisenkin relekotelon sisällä alkaa avoliekkipalo, niin kauanko kestää, että sammuu hapen puutteeseen?

[Tumppi 865]

tavallisenkin relekotelon sisällä alkaa avoliekkipalo

Mikä siellä palais avoliekillä, ja miksi?
Veikkaan että se avoliekin sammuminen hapen puutteeseen ei paljon mieltä lämmitä siinä vaiheessa!?
Ja kauanko menee tuollasessa tilanteessa että runko ja kuoret sulaa?!

[Superdextaaja]

Eiköhän nyt ole vain tärkeintä se, että rele on suojattu umpikotelo estäen lian ja kosteuden pääsyn sisään ja kontaktit on malliltaan, toiminnaltaan ja materiaaleiltaan niissä sellaiset, että kestävät virran kytkemistä valokatkaisijaa tai starttinappia paremmin.

[raktori63]

No nyt oli edes vähän sinneppäin

[Superdextaaja]

noin pienen ilmatiiviin palikan happipitoisuus vastaa käytännössä hapettomuutta. Jos johonkin sitä happea kuluu palikan sisällä olevasta ilmasta, on se heti loppu. Jäljelle jää lähinnä typpeä.
Vertaa esim. vesi ja keskuslämmitysputkisto pattereineen ja varaajineen raudasta. Kun on umpisysteemi eikä happea pääse mistään sekoittumaan sisään, oksidoituu ylimääräiset vedestä pois ja ruostumiset pysähtyy ja systeemit kestää vuosikymmenet sisäpuolelta ruostumatta.

[raktori63]

No nyt.. ei voi olla todellista
Happi on vissiin sen verran iso kaveri ettei mahdu releen kotelon sisälle

[Tumppi 865]

noin pienen ilmatiiviin palikan happipitoisuus vastaa käytännössä hapettomuutta. Jos johonkin sitä happea kuluu palikan sisällä olevasta ilmasta, on se heti loppu.

Niin, jos on tiivis tila, mistä se happi poltetaa pois, mut nyt kuitenkin puhe tavallisesta kytkentäreleestä, että pidetää asia samalla viivalla!?

Ei ole yks eikä kaks kertaa menny rele vaihtoo, kun käret kulunu loppuu, sulanu koko murikka, tai muuten ruostunu/hapettunu/ käyttökelvottomaks!?