Mikä puimuriksi?

[HooPee]

Monjens!
Mikäs olisi hyvä puimuri pienviljelijälle, jolla olisi maata alle 20ha(aluksi reilusti alle). Pitäis olla halpa ja luotettava joku MF 186/187 on mielessä ollut. Onkos sellanen hyvä? Mites muut merkit? Onkos vanhemmista Sampoista mihinkään? Meinaan, että pitäis niitä jyviä saada lavalle enemmän kuin maahan. Budjetti on tosi pieni

[-SS-]

Matalaan budjettiin ( noin 1000 E) ainoat järkevät mallit on Sampo 30-360. Niiden hintataso on kunnosta riippuen 500-2000 EUR. Purkuosaa on hyvin saatavana. Pysyy pinnalla ja mahtuu matalana ihan tavalliseen latoon. 35-360 on helppo ja kevyt ajaa ja esim. kaatokelan eteen- taaksesiirto ajon aikana ja kaatokelan nopeudenmuutin on aivan tätä päivää moderniudessaan.

Sampo 360 niin kuin meillä on hiukan modifioitu seulojen osalta. yläseulassa on noi 20 cm jatke ja alaseulassa 100 mmja alaseulan peräpäätä on hiukan kiverretty ylöspäin. Noilla säädöillä, ilmamäärä täysillä ja punaisen Sampon pitemmillä kohlimilla pääsee vehnällä aika tarkkaan 3000 kg tunnissa ilman että alkaa mennä kovasti seuloilta yli.

Vakolassa aikanaan Sampo 10 pääsi noin 2300 kg/h ilman puintitappioiden mainittavaa kasvamista. On muistettava, että jo 200 kg/ha on jo varsin paksu vihreä matto, mutta se seulaston jättämä raita on vain 1/3 koko alasta, eli 70 kg/ha 4000 kg sadosta on vain 1.8% tappio. Pöytätappiot ovat helposti kaksinkertaiset, mutta ne eivät vain näy niin helposti. Eli pidät huolen, ettei tähkiä putoile peltoon, ne ovat salakavalia.

Sampon pöytä toimii hyvin kaikenlaisilla kasvustoilla, pitkällä rukiillakin, tuossa Riihi-ruispalstalla oli 13 tonnia pellolla ruista, ja yhdessä päivässä sekin hiljalleen pois otetuksi tuli:



Niin, itsellä on pikku-Claas "kakkospuimurina" ihan siksi, kun halvalla sain. Ei se ole luotettavalle eikä koskaan mistään ratkenneele Sampo kympille ja myöhemmin tälle Sampo 360:lle ollenkaan epäluottamuslause. Ja hankintakustannuskin nousi yli 5000:n. Kahta vanhaa muutenkin suosittelen, pääsee aina ajamaan ja on korjailuille aikaa enempi. Siis jos on joku paikka missä pitää.

-SS-

[Vääräkoski]

Vanha Sampo-puimurin mainoslause: Missä sorsa ui, siinä Sampo pui!

[-SS-]

Sampon käyttöominaisuuksista laittaisin tässä listaa, ja se koskee tätä punaista Sampo 35-360 - mallia.

- Leikkuupöytä ei ole pitkä eikä lyhyt. On kompromissi.
- Kaatokela ei kiedo helposti, on umpipäädy ja lautalavat eikä mitään jousilenkkejä piikeissä. Ne piikit joustavat niin kuin vääntövartena, toinen puoli piikistä on siellä laudan sisässä porauksessa.
- Kaatokelan säätö pituussuunnassa kammella, muutin kammella. Piikkikulma avaimella.
- Kolakuljetin on jousitettu etupäästään. Puuttuu mm. Pikku.-Claasista.
- Pitkät viljanjakajat sivuputkineen ovat säädöiltään ja toiminnaltaan vertailun kestävät mihin tahansa muuhun puimurimerkkiin. Lamaavat viljaa jos kääntyy puidessa jyrkästi.

- Ohjaus on kevyt
- Jarrut ovat yksinkertaiset vaijerivetoiset ja melko tehokkaat
- Kytkin on kevyt
- Vaihdekeppi on oikean reiden vieressä eikä missään lapaluun takana
- Näkyvyys terän taakse on erinomainen
- Kääntösäde on erittäin pieni, on mukava ajaa samaa sivua edestakaisin kun kääntyy melkein paikallaan
- Vaihdenopeudet ovat hyvät. Tienopeus isompi kuin esim. MF 186:ssa

- Säiliö täyttyy reunoja myöten, on noin 17 hl
- Säiliön tyhjennys on nopea ja putkikin ylettyy johonkin 8-9 tonnin Tuhtiin
- Puimuriin jää vähän viljaa muutenkin, ja viljaruuvit, elevaattorit ja säiliön pohja on täysin puhdistettavissa.
- Rasvauskohteita on kohtuullisesti, ainoat hankalat ovat muuttimen nipat puimurin alla. Voitelukaaviot ovat esimerkillisesti tarroissa puimurin kummallakin sivulla.

Puintikoneisto toimii kohtuullisen tasapainoisesti. Ennen kuin jyviä lentää yli, loppuu moottorista teho ja puintikelan hihnalta pito. Moottorin ominaisuudet jättävätkin eniten tovomisen varaa. Valmet ei ole kovin sitkeä, syyläri on alitehoinen ja jäähdyttimen kopan verkko liian pieni, alkaa tukkia. Eli pitää muistaa puhdistaa jäähdytintä huolellisesti. Kulmavaihteessa aina tuoreet hypoidiöljyt. Moottorin kumityynyt pidettävä kunnossa. Yksi ongelma on oljenpätkät viljassa. Ne jotenkaan eivät mene seuloilta helposti yli vaan putoavat viljaan. Mutta voin näyttää Sampolla puitua roskatontakin viljaa kunhan käyn kuvailemassa.

Lattahihna, pöydän käyttöhihna , tyhjennystorven hihna kannattaa uusia säännöllisesti. Niitä saa parhaiten Halikon Kumipalvelusta. Hankkija ei oikein ole noista vanhojen Sampojen osista kiinnostunut. Valmettiin saa Valtralta hyvin osia, alkuperäistä vesipumppuakin (pienellä remmisiivalla) toimitettiin Linnavuoresta.

Tämmöistä.

-SS-

[tutkija]

Jos vanhaa leikkuupuimuria mieli tekee ja sillä meinaa viljaa
puida, niin kannattaa unohtaa kevyt rakenteiset peltiheikit.
Leikkuupuimurin pitää olla järeä, vahvat pellit, jämäkät akselit ja
vankat laakerit.
Vanhan leikkuupuimurin mittapuuksi kannattaa asettaa Clayson (NH)
1520.

[HooPee]

Kerrohan tutkija hiukan lisää tuosta Claysonista. Kuka on tuonut maahan ja mistä saa varaosia?

Sampoon ei taida olla ongelmaa saada mitä tahansa osaa, mutta olen hiukan kuullut, että jotkin Sampon mallit kärsivät peltien ratkeilusta...

[MF265]

Kyllä nuo vanhemmat MF:t 186/206/240 vahvoja on ja niitä on aika paljon tarjolla eikä maksa maltaita. Tietysti tämän ikäsisissä on parempia ja huonompia yksilöitä. Itelle on aikalailla tuttu kone tuo talossa uuesta ollut 206, vaikka oon vuosia puimuria nuorempi. Yksinkertanen kone ja tehty toimimaan ja kestämään. Päivittäin rasvattavia nippoja löytyy puolenkymmentä, lopuille riittää rasvaus (vähäsessä käytössä) kerran syksyssä. Viljasäiliön tilavuus 2,2m3 reilu muihin kokosiinsa nähen. Lisäks ajoergonomialtaan yllättävän hyvä. Kokosekseen huomattavasti esim. Sampoo painavampi että ei ehkä pehmeillä mailla omimmillaan. Mutta paino tarkottaa myös sitä, että on tukevasti tehty. Joka syksy tällä meijän käytössä arvonsa hankkii urakoitsijan taksoilla laskettuna.

[-SS-]

Kyllä Clayson on hyvä ja kestävä puimuri, mutta Sampokin kestää moitteettomasti suomalaista viljaa. Eli kyse on siitä, millä hinnalla pääsee alkuun, millainen on säilytystilaresurssi ja miten kulkukykyä ja kokonaispainoa arvostaa.

Kolme Clayson 1520:ta löysin pikaisella haeskelulla, vanhin oli 70-luvun alusta ja hinnaltaan 3500, seuraavat olivat jo 7500 ja 11000

Sampo 35-360, 410 löytyi tusinan verran, hinnat 500-2500. Eli huomattavasti edullisemmin pääsee puimuriin kiinni, jolla pui huom ! pientilan viljat sillä aikaa kun tilakoko sitten kasvaa myöhemmin. Useat 70-luvun lopun karjatilojen Sampot ovat vähän ajettuja, tyypillisesti läpi kulkenut ehkä 200 ha:n viljat, Clayssoneilla saattanut kulkea joka vuosi sen verran.

Tuplasti rautaa ei välttämättä kulje kovin hienosti liukkailla ja märillä rinteillä, on peltiheikki ollut paljon puimassa Claysonienkin maita, kun oli esim. märkä vuosi 1981. Ja kyllä Sampo varmaan sitten kestää kun on täällä ainakin niin tunari kuski, että esim. British Leylandin tuotteet eivät sitten kestä ollenkaan. Mutta peltiheikki on kestänyt. Mites se selittyy ?

-SS-

[HooPee]

Juu, tuli sen verran poikettua nettikoneen puolella, että Claysonin voi unohtaa. Sen verran kalliilta vaikuttaa. Tuommonen Massikan 186: nen meillä joskus oli, kun isukki vielä viljeli. Aika paljon muistan siinä laitettavaa olleen, mutta oli vissiin huonosti pidetty yksiö... Sen tekniikka olis melko tuttu. Sampo kiinnostaa taas yleisyytensä ja keveytensä puolesta. Taitaa melkeen hinta ja tarjonta lähiseudulla olla se, joka ratkaisee. No ei tarvita vielä täksi syksyksi, mutta ens syksystä ei ole vielä varmuutta...

[MF265]

No joo, on tuossakii Massikassa laittamista ollu, sillon ensimmäisinä vuosina kai ihan eniten ja varmaan osasyytä rikkoutumisiin käyttäjissä. Nyt on ollu monta vuotta ihan keskeytymätöntä puintia. Hihnoja ym. on vaihettu ennakkoon ja pikku paikkaushitsauksia tehty. Kumminkii pitkälle yli 1000 hehtaaria puitu.

[Gorky]

Yksi vaihtoehto olisi Fahr 66/600. Naapuri osti 8-vuotta sitten 600 vm-78 ja on puinu sillä 20-25 ha/v. Muutama hihna ja laakeri uusittu tuona aikana.

[-SS-]

Joo ja peltien repeämisjutut voi peilata sitä asiaa vasten, suostuuko kommentoija ajamaan autolla, jossa ei ole erillistä runkoa. Jos ei suostu, hän on väitteissään silloin johdonmukainen, ja silloin annan hänen rauhassa pitää prustellun mielipiteensä. Muuten se on vain uskomusten ja huhujen kierätystä.

Joka toinen puimuri on Suomessa ollut Sampo, löytyy paljon valikoimaa eli jopa hyvinkin pidettyjä, sekä vanhempia ja nuorempia konemiehiä on runsaasti, jotka osaavat kyseisen koneen kuluneet osat korjata ja huoltaa.

En ole huomannut Sampo 360:ssa repeämiä, kympissä oli pöydän päädyssä pienehkö repeämä ja jossakin moottoritilan suojakopassa, niissä on nyt ainakin 360:ssa vahvikkeet pistehitsattu. Pahimmin kaikenmerkkisiä puimureita kohtelee peltien ja rungon ruttaaminen.

Kerronpa pienen tarinan. Aikaa on kulunut ehkä neljä vuotta. Oli sade uhkaamassa ja viljan puinti alkamassa. Menin jo aamusta puimaan nahkalaossa olevaa ruista. Jotkut hevosenleikkiä laskivat, että "näkyi se Sampokin liikkuvan, kun verrattiin puhelinpylvääseen tovi". Sitten tuli Viljankeltainen Clayssoni viereiselle pellolle ja iso kärry ja iso traktori. 300 metriä pääsi ja pysähtyi. Sitten kiersi parikin ukkelia puimurin ympärillä. Meni tunti ja tuli pakettiauto, Tunkkia. Nosturia. Hydraaliprässiä. 30 kg painavia ulosvetäjiä Työkalupakkia. Siinä se päivä meni korjausporukka taisi uupuneena syömäänkin siinä välillä mennä. Itse päätin vetää yhtä soittoa. Lämpömittari oli 102 astetta. Mutta ei vielä keikkunut mittari kiehumisen merkiksi. Valmetti prääpätti hengästyneenä ja pöllytteli savuja. Sarka toisensa jälkeen muuttui paksun silputun oljen matoksi. Kärrykin alkoi olla täynnä. Lounaistaivas pimeni, ja alkoi vihmoa muutama pisara. Tuohon kulmaan mahtuu vielä kärryssä. Väki alkoi liikuskella Clayssonin vieressä ja tavaroita kerättiin. Onpas pimeää. Vaikka kello on vasta seitsemän. Peitin presulla kärryn ja ajoin Sampon kotiin. Vilpoinen sade alkoi tihkua naamaan. Jaa. Klayssoni ajaa jo valot päällä . Lujaa. Pari kierrosta pääsi. Taitaa olla aika märkää jo. Sade vaan yltyi. Sateen harmaan sumun takaa näkyi kun kärrykone lähti lujaa kuivurille. Ei edes pressua. Kymmenen hehtoa lavalla. Voi epäonnea. Clayson perässä. No hytti esti kastumisen.

Katkeaa se paksukin rauta kun on paksua voimaa vääntämässä.

Meidän kyliltä lähti Clayson 1530-8030-8040 puimurit paljon ajettuna jo vaihtoon, kun niitä akseliremontteja alkoi olla monen pellolla päivänkin katkoksia, eli jo aika yleiskuluneina ja tilalle tuli uutta puimuria, lähinnä Claasia. Ja uudet Newhollandit ovat myös aivan uudenlaisia, ei voi enää sanoa, että vanhan 1520:n perintöä olisi.

Ja toistan vielä, kunnan veroäyreissä ja kohta pinta-aloissa ykköstila ajaa Sampolla enemmän päivässä kuin nämä muut viikossa.

-SS-

[Ferkku]

Kyllä mä vähän sen 186:sen kannalla olen. Meillä tuollaisella puitiin 20 vuotta ja kun siirryttiin Porin massikkaan niin tuntuu että mentiin osin taaksepäin. Etuja: öljynavat, galvanoidut kohlimet, tosi puhdas puintitulos ja keskipakoispuhdistin, (jo 60-luvulla) ei tarvi jäähdytintä puhallella. Nuo kestovoidellut laakerit myös yllättävän kestäviä.

[romujoonas]

Myös Sampo 410 alkaa olla edullisissa hinnoissa. Se on kyllä hyvä ja tehokas kone, pahuksen ketteräkin. Saattaa saada halvemmalla kuin 360:n tai 500:n.

Pikku-Sampossa on kolmisylinterinen moottori. Naapuri osti aikoinaan 500-mallin sijasta Massey-Ferguson 16:n, koska siinä oli Perkinsin neloskone. Se kyllä käy paljon tasaisemmin, eikä moottorin ääni kuulu naapurikylän ohi kuten Valmetin pärinä. Hitto, että vanhemmat Valmetin moottori sitten osaavatkin pitää pahan äänen!

Itsellä on seissyt jo pitkään vanha Claas SF, valmistusvuosi 1963. Pirun iso, ruma ja kömpelö puimuri, mutta aika vahva peli. Kymmenen jalan terä ja pahuksen leveä puimakone. Ja menee pehmeässä! Serkkupojalta meinasi kerran jäädä yksi lohko puimatta, kun Sampo ei pysynyt pinnalla. Claasilla puiminen sujui, vaikka vähän raiteita peltoon jäikin. 18.4/15-30 eturenkaat, 10-18 takarenkaat, vissiin vain reilut kolme tonnia painoa ja korkea maavara ovat pehmeässä hyvä yhdistelmä.

Historiaahan tuo jo on, ei ohjaustehostinta eikä hyttiä, mutta hyvin palveli yli 20 vuotta, vaikka hommasin käytettynä. Ei ole enää käyttötarvetta. Tuo viljely olisi kyllä muuten ollut ihan mukavaa hommaa, mutta ei se sentään niin mukavaa ole, että siihen hommaan viitsisi kantaa muualta kovin paljon rahaa. Oli parempi antaa maat vuokralle.

[-SS-]

Jos pöytägeometria olisi ollut täydellinen MF 86-87 186 -187-206 jne. ei 440 ja uudemman 240 pöytäuudistusta (pitkäksi pöydäksi) olisi tarvinnut tehdä. Kyllä meidän kylän massikkaisäntä ajoi noilla kaikilla, viimeinen kone olikin 440, ensimmäisenä vuonna iso remontti keskellä peltoa, sitten kävikin seuraavat vuodet luotettavasti. Luulen, että arvosti 440:n mainiota lakopöytää ja lakoviljatoimivuutta. Oli aika tuskainen jonkun kerran kun Vakka syysvehnä oli laossa monen suuntaan ja kävi tökkimässä eri suunnista sillä vanhemmalla aikanaan, sillä, jossa on terä sillä ripasyöttökierukan alla...440:llä ajoi aika vauhtia ja käänsi potikasta kaatokelan pyörimään samaa nopeutta kuin ajonopeus, ei ollut väliä miten päin se vilja meni sisään.

-SS-

[-SS-]

Pikku-Sampossa on kolmisylinterinen moottori. Naapuri osti aikoinaan 500-mallin sijasta Massey-Ferguson 16:n, koska siinä oli Perkinsin neloskone. Se kyllä käy paljon tasaisemmin, eikä moottorin ääni kuulu naapurikylän ohi kuten Valmetin pärinä. Hitto, että vanhemmat Valmetin moottori sitten osaavatkin pitää pahan äänen!

Mainitsinkin tuosta, että Valmetin moottori on se heikko lenkki. Täristää ja vetkuaa kumityynynsä ja murrosnivelet rikki. Itse näkisin ihannekoneeksi Sampo 360:n jossa olisi Kympistä siirretty ja 10 hv turboahdettu perkins, koteloitu puintikelan ketju ( ei tulis rasvaa ja meteliä) ja 10-12 takakumit. 360 kulkee vetelässä paremmin kuin Kymppi ja ehkä 500:kin, koska
- perä on kevyt koska pöytä painavampi
- säiliö on etupyörien päällä eikä takana selässä
- taka-akseli on leveällä, vaikuttaa ajettavuuteen pehmeällä erittäin paljon

Itse en tykkää remontoida puimuria, mutta säilytykseen mennessä rasvaus, puhdistus, öljyäminen ja painepesurin välttäminen on tottumuksena ollut itsellä. Tuhat tuntia ajetun Claasin rassaaminen ja ruosteisten osien raappiminen osoittaa, että paksukin pelti ruostuu. Parhaimmillaan 0.1-0.2 mm vuodessa. On silloin ihan sama, onko pelti 0.6:ta vai 1.1:tä , jos sen päästää muhimaan kostean moskan sisässä !

-SS-

[Matsikka]

Mulla on tapana puintien loputtua ajaa puimuri suoraan suojaan sateelta. Jos/kun puinnit saa loppuun kuivan sään aikana, ei paljo haittaa vaikka puhdistus jäisi tekemättäkin. Toisin on niillä jotka puintien lopuksi jättävät koneensa pariksi viikoksi vesisateeseen kastumaan.

Viime syksyn kävi niin, että en keriinnyt/viittinyt tehdä puintien loputtua sampolle mitään, mutta miksikäs se pelli KUIVIEN pehujen alla menee.

[Make]

187 on isommat renkaa kuin 186. Noita uudemmat ranskalaiset Massikat kannattaa kiertää kaukaa. Täälläkinpäin on vielä useampi 186 ja 187 käytössä mutta nuo uudemmat ja myöskin suuremmat mallit on hävinneet jonnekin. (520,487,206,307,506,240,440)Oma 307 lähti viroon, eikä oo ollu ikävä.

[romujoonas]

186;ssa ja 187:ssä on suunnilleen sama puimakone, mahtoiko olla pientä eroa seuloissa. Seiskassa on kymmenen jalan pöytä, 186:ssa oliko se nyt kahdeksan vai kahdeksan ja puoli. Eli sama puintiteho, mutta kapeampi on ketterämpi siirrellä, ja sillä voi ajaa pellolla hieman kovempaa.

Ne 20x20 renkaat siinä 187:ssä ovat kyllä pehmeässä paremmat, eikä sellaisia voi oikein laittaa 186.een, koska silloin alkaa sotkea kasvustoa.

[Matsikka]

Meillä oli 86 ja 186 massikat ennen sampoja. Pöytää lukuunottamatta koneiston rakenne on aika kiva. Tehostamatoon ohjaus teki niistä kankeeta.
Sampo 500:sa ärsytti todella monella mutkalla olevat remmet, jyvä- ja rajaiskiarukat, valumöltin 3/4-moottori ja onneton voimansiirtoviritys.Pikkusampojen systeemit ei oikein istu meikäläisen silmään. 500nen oli ketterä pellolla ja tiällä.
Nyt on ollu 680 pitkän aikaa, serkkupoijan kopittomahan 440-massikkahan verrattuna on aika ketterä peli.