Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta järjen käyttäminen on sallittua! Asiattomat viestit poistetaan kyselemättä.
Uskonnoista, etnisistä kysymyksistä, petoeläinkysymyksistä ja politiikasta keskusteleminen jätetään muille foorumeille.
Terve kaikille, menossa tuollaisen vanhan tallin remppaus. Kysymyksiä olisi monenlaista sen suhteen.
Onko mielipidettä mikä on oikea oppinen tapa mahdollisesti lisäeristää autotalli. Kuvasta näet missä kohtaa maa menee tallin ulkopuolella, on siis osittain rinteeseen rakennettu. Patolevyt ja salaojat pitäisi olla kunnossa ulkoapäin.
Harkko on siis siltä osin missä maanpinta menee ulkoa. 100mm villa nykysellään. Askarruttaa miten tehdä lisäeristys jos se nyt on edes kannattavaa ? Lämmön lähteeksi tulee ilppi. Myös vedellä läträtään sisällä joten jonkunlainen ylösnosto tarpeen reunoilla. 50mm kinsgpan ympärikoolattuna lattiasta kattoon? , vaan tuleeko tässä kohtaa mentyä perse edellä puuhun ja tehdään kosteuspommi, eikös harkko luovuta kosteutta johonkin suuntaan ?
Lähtökohtaisesti tuo on ihan paska kun masinistien mielestä ainoa oikea ratkaisu on purkaa tuo maan tasalle, tehdä rossipohja ja loput hirrestä. Käsin veistäen tietenkin. Eristeeksi ehkä purua tai jotain jäkälää joka on kasvanut lapin erämaassa.
Oikeaoppisen tai ainakain rakennusteknisesti oikean ratkaisun saat kysymällä joltain rakennesuunnittelijalta.
Se mitä itse tuossa mietin on se että muodostuuko kosteutta sen uretaanilevyn taakse, varsinkin niillä alueilla missä on lecaharkon ja puun rajapinta, eli alajuoksu, siinähän rakenne muuttuu ja ainakin teoriassa muuttuu myös olosuhteet.
Kyllähän tuosta lisäeristettynäkin toimivan saa varmasti mutta itse jättäisin eristämättä. Autotallissa on 150mm leca harkko sokkeli ja yhden kiven verran näkyvissä, ei se talvellakaan mahdottoman kylmä ole pinnastaan, kun sisällä on muutama aste lämmintä.
Fordson Major diesel -52
Ferguson TED-20 -51
Belarus MTZ 52 -69
Sisu LP-138CVT - 79
Koolaa se eristelevy irti harkon pinnasta ja jätä levyn ala ja yläreunaan vähän rakoa jotta väli pääsee tuulettumaan/kuivumaan. Koolaukseen jotain muovirimaa tms.
tapsa 86 kirjoitti: ↑Ke Loka 09, 2019 7:32 am
Se mitä itse tuossa mietin on se että muodostuuko kosteutta sen uretaanilevyn taakse, varsinkin niillä alueilla missä on lecaharkon ja puun rajapinta, eli alajuoksu, siinähän rakenne muuttuu ja ainakin teoriassa muuttuu myös olosuhteet.
Kyllähän tuosta lisäeristettynäkin toimivan saa varmasti mutta itse jättäisin eristämättä. Autotallissa on 150mm leca harkko sokkeli ja yhden kiven verran näkyvissä, ei se talvellakaan mahdottoman kylmä ole pinnastaan, kun sisällä on muutama aste lämmintä.
sehän se, tällä hetkellä vanha rakenne on ollut täysin toimiva, harkot ovat rutikuivat kuten alajuoksut. Kuvissa jo purettu mutta oli tosiaan kipsilevyä vain eristyksien osilta, eli harkot sisältä näkyvissä.
löysin kingspanin ohjeista tuollaisen vastaavan rakenteen, tosin betoniseinällä ja kellarista, siinä on hoidettu maakosteus tuollaisella 150mm läpihengittävällä laatalla alaurenaan (kohta 6) ?
Jiitek kirjoitti: ↑Ke Loka 09, 2019 7:44 am
Koolaa se eristelevy irti harkon pinnasta ja jätä levyn ala ja yläreunaan vähän rakoa jotta väli pääsee tuulettumaan/kuivumaan. Koolaukseen jotain muovirimaa tms.
fixari kirjoitti: ↑Ke Loka 09, 2019 7:50 am
talliin tulee myös koneellinen ilmanpoisto.
Jiitek kirjoitti: ↑Ke Loka 09, 2019 7:44 am
Koolaa se eristelevy irti harkon pinnasta ja jätä levyn ala ja yläreunaan vähän rakoa jotta väli pääsee tuulettumaan/kuivumaan. Koolaukseen jotain muovirimaa tms.
ehkäpä !
Jos sinne taakse jättää tuon ilmaraon niin silloinhan on sama vaikka laittaa nuo eristyslevyt pystyyn keskelle lattiaa. Kyllä tuo rakenneleikkaus on aivan toimiva.Mistä sinne väliin sitä kosteutta tulee jos sitä ei ole ollut ennenkään.Ja voihan tuon"jalkalistan" osuuden tehdä tuulettuvana.Silloin lämpöhäviökin on minimoitu.
teppoj kirjoitti: ↑Ke Loka 09, 2019 8:38 am
Jos sinne taakse jättää tuon ilmaraon niin silloinhan on sama vaikka laittaa nuo eristyslevyt pystyyn keskelle lattiaa.
No kun ei ole. Eristelevy ensinnäkin eristää kaiken lämpösäteilyn ja toiseksi, ilman virtaus ja sen mukana tuleva lämpöhukka on niin pieni, että sillä ei ole käytännön merkitystä.
Mistä sinne väliin sitä kosteutta tulee jos sitä ei ole ollut ennenkään.
Aika tyypillinen virhe varsinkin kellaritilojen lisäeristystä mietittäessä. Noista harkoista voi hyvinkin haihtua sisälle kosteutta vaikka ulkopuolella levyt ja salaoja onkin. Ei niihin välttämättä jälkiä jää.
Jos sisäpuoleen vetää kiinni asti ilmaa läpäisemättömän eristeen, jää sitten kuivuminen ulkopinnan varaan ja se on herran haltuun se, miten märkänä se kiviseinä siellä on.
Ei siellä oikein saisi olla konvektiota eristysten välissä. Yleensä ohjeissa tarkoitettu toleranssi tarkoittaa suljettuja rakoja eli vaikka rotankoloja. Ainakin eristysmielessä. Tuossa kohtaa ei kai niin väliä. Mutta miksi urtsi? Ei tossa liene asennustila ongelmia. Vinvoami tai tyroksikin mennee? Suunittelija tietää...
Lisäeristyksen järkevyyteen vaikuttaa paljon se millaista talvikäyttö on. Jos pidät tallissa 20 astetta läpi talven niin varmaan kannattaa lisäeristää. Mutta jos kovilla pakkasilla vain esim. 5 astetta niin en itse viitsisi lisäeristää.
kysyimpä vielä kingspanilta, jos tekisi niin että lattiasta kattoon 50mm "fimfoam" ja ympäriinsä tiiviiksi. vastaus :
Rakenteen voi eristää juurikin kuvaamallasi tavalla, eli yhtenäinen Therma-kerros tuon rakenteen sisäpuolelle. Tuotteena kannattaa käyttää Therma TP10:iä. Se on täysin samaa kampetta kuin TW50, mutta löytyy rautakaupoista paremmin TP10 tuotenimikkeellä.
Harkkorakenteen osalta on oleellista, että anturan/sokkelin alta ei nouse kapillaarisesti seinälle vettä. Therma on höyrytiivis, joten jos anturasta nousisi kosteutta, ei se pääsisi kuivumaan sisäänpäin, vaan ainoastaan ulospäin. Toisaalta kuvien perusteella harkkorakenne jatkuu jonkin matkaa maan pinnan yläpuolella, joka parantaa tilannetta vaikka pieniä määriä kapillaarista kosteutta maasta nousisikin. Jos anturan alta löytyy soratäyttö, niin sitten asia on kunnossa.
Seinä harvenee oikeaoppisesti ulospäin, joten rakenteeseen ei synny kastepistettä. Ohessa vielä lämpö- ja kosteuslaskelma.
Punainen viiva on kyllästyskosteus, eli kuinka paljon ilmaan mahtuu maksimissaan kosteutta vesihöyrynä. Sininen viiva on kosteusmäärä, eli kuinka paljon rakenteessa on käytännössä kosteutta. Kuten tuosta kuvasta näkee, rakenteessa oleva kosteus ”mahtuu” vesihöyrynä ilmaan, joten kastepistettä ei synny eikä rakenteeseen tiivisty kosteutta. Kastepiste näkyisi tässä tarkastelussa siten, että sininen ja punainen viiva leikkaisivat toisensa.
ZET kirjoitti: ↑Ke Loka 09, 2019 9:36 am
Lisäeristyksen järkevyyteen vaikuttaa paljon se millaista talvikäyttö on. Jos pidät tallissa 20 astetta läpi talven niin varmaan kannattaa lisäeristää. Mutta jos kovilla pakkasilla vain esim. 5 astetta niin en itse viitsisi lisäeristää.
simis kirjoitti: ↑Ke Loka 09, 2019 7:00 am
Lähtökohtaisesti tuo on ihan paska kun masinistien mielestä ainoa oikea ratkaisu on purkaa tuo maan tasalle, tehdä rossipohja ja loput hirrestä. Käsin veistäen tietenkin. Eristeeksi ehkä purua tai jotain jäkälää joka on kasvanut lapin erämaassa.
Oliskos kumminkin fiksua kertoa omista ajatuksistaan ihan vaan minämuodossa, eikä sotkea monikossa muita masinisteja niihin ...?
Ko tyhjäst alotta, ja pysy omillas, ni ei tul kukkan persuksil potkima...
fixari kirjoitti: ↑Ke Loka 09, 2019 6:32 am
Terve kaikille, menossa tuollaisen vanhan tallin remppaus. Kysymyksiä olisi monenlaista sen suhteen.
Onko mielipidettä mikä on oikea oppinen tapa mahdollisesti lisäeristää autotalli. Kuvasta näet missä kohtaa maa menee tallin ulkopuolella, on siis osittain rinteeseen rakennettu. Patolevyt ja salaojat pitäisi olla kunnossa ulkoapäin.
Harkko on siis siltä osin missä maanpinta menee ulkoa. 100mm villa nykysellään. Askarruttaa miten tehdä lisäeristys jos se nyt on edes kannattavaa ? Lämmön lähteeksi tulee ilppi. Myös vedellä läträtään sisällä joten jonkunlainen ylösnosto tarpeen reunoilla. 50mm kinsgpan ympärikoolattuna lattiasta kattoon? , vaan tuleeko tässä kohtaa mentyä perse edellä puuhun ja tehdään kosteuspommi, eikös harkko luovuta kosteutta johonkin suuntaan ?
Puurunkoiselta osalta vitonen lisäeriste on ihan paikallaan, oli se sitten villaa tai polystyreeniä tai vaikka pu. Mut tuon harkko-osuuren kohdalta tarttis ottaa tuumaustauko.
Edellä tuotiin jo esille, et näiden eri seinärakenteiden saumakohdan kosteuskäyttäytyminen voi muuttua. Ja se tulee muuttumaan, jos harkot eristetään sisäpuolelta.
Eristevalmistajan ohjeita noudattaen perusmuurin lämpötila putoaa maanpäälliseltä osalta huomattavasti, ollen pahimmillaan pakkasen puolella. Pu- eriste vastaa höyrynläpäisevyydeltään höyrysulkua, joten kondenssiriski eristeen ja harkon välissä on vähäinen. Suurempi rasitus kohdistuu alasidepuuhun, joka perusmuurin kylmentyessä, sisäpuolisen eristyksen seurauksena, saavuttaa lämpötilassaan kastepisteen kylmillä ja lauhtuvilla ilmoilla.
Rakenteen höyrytiiviys on siis ehdottoman tärkeää. Suosittelisin silti, että jättäisit harkkoseinän sisäpuolelta eristämättä. Massiivirakenne tulee aina eristää ulkopuolelta, uutta tehdessä eristyksen voi toteuttaa myös rakenteen sisällä. Mut sisäpuolinen eristys on aina kosteuskäyttäytymisen kannalta riskirakenne.
Ko tyhjäst alotta, ja pysy omillas, ni ei tul kukkan persuksil potkima...
otat ruutupaperia ja kynän .ja ynnäät siinä kuikapaljon sulla pajotus vuosia jälellä.
ja lasket siitä montako kuukatta tarttet pajassa kovaalampötilaa .
eli suuurelta osin turhaa työtä.
lyöt villat takas ja tupla cyprokit seiniin .kestää sen normi paja uukon elämän .jos ei ulukoo päin tule vettä seiniin.
Ulkokuvasta näkee, että kosteus on harkkoseinästä puskenut ulkopintaan (sokkelin kesinyt maali) eli imeytynyt alempaa kapillaarisesti seinään mutta ei näy sisällä tietenkään, jos tallia on pidetty lämpimänä. Kosteus siirtyy ulkopintaan lämmön mukana eli lämpimästä kylmään eli sisäpinnasta päin kohti ulkopintaa. Jos sisäpinnan eristää, estyy seinän lämpeneminen ja kosteuden kulku ulkopintaan ja kohta on lisäeristeen ja harkon välissä homeongelmaa, vaikka tallissa lämpöä riittää.
Jos puurunko-osuuden lisäeristää sisältä, estyy tiiliseinän kuivuminen sisältä seinään purkautuvan hukkalämmön avulla ja kostean kesän jälkeen saattaa tiilen pinnat lähteä pakkasilla irtoilemaan. Näin alkoi käymään isäukon talolle, kun sisällä piti yhtenä talvena vain 7 :n c asteen peruslämpöjä niin jo alkoi pohjoisen puolen seinästä lohkeilemaan tiilien ulkopinta.
Kun tuo on pinnoiltaan sisältä ja tiiliseinä ulkoa nyt noinkin terve, on jotakin tehty ylläpidossa oikein eikä sitä kannata muuttaa. Kuten edellä sanottiin, levyt vain takaisin seinään ja keksimään muuta. Ennemmin lisäeristäisin tallin oven ja laipion myös.
Viimeksi muokannut Superdextaaja, To Loka 10, 2019 12:36 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
En ole asiantuntija mutta minun silmään alkuperäinen rappaus on tullut vain tiensä päähän ?
Kyllä nyt luulen että ei tehdä lisä eristyksiä, sen verta hyviä pointteja tullut esille. Eli nykyinen 100mm villa jää , siihen höyrysulkumuovi päälle ja kipsilevy. Seuraava kysymys onkin että onko myös kipsilevy rajattava tarkalleen noihin puualajuoksujen kohdille ? tulee erikoisen näköinen steppi/rappu ulkonäkö seinille.
Harkot kannattaa maalata kosteutta läpäisevällä maalilla (ja kestääkö tälläiset maalit roiskevettä) ? entäs lattian ja harkon välinen sauma, vahvikenauha noin 100-150mm ylösnostettuna samalla kun tulee uusi lattianpinnoitus ?
edit, sellainenkin tuli mieleen että muistaakseni puiden alajuoksu-harkko välissä ei ole edes bitumia. Olisko ne nyt ehdottomasti sinne lisättävä ?
Viimeksi muokannut fixari, To Loka 10, 2019 9:29 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Jos et muuta sitten rakennetta sitten mitenkään, niin onhan tuo pysynyt ehjänä noin vuosikymmeniä. Jos lisäeristät harkot, kyllä se sitten pitää lisätä.
Minä en laittaisi kipsilevyä harkon päälle tuolla tapauksessa, se paperi homehtuu todella herkästi. Rappaa se samaan tasoon, ja tasoita sementtipohjaisella kostean tilan tasoitteella ja maalaa yli. Materiaalien vaihtumisen saumaan tasoitteen sekaan nauha, voi pysyä ehjänäkin.
Fordson Major Diesel -56 Fordson Super Major Manuel 2703E -62 Fordson Super Major Weatherill -62 Ford 5000 +Vammas kersantti -75 BM Volvo T600 -71 + Ponsse S15 vaunu Sampo Rosenlew 500 -79 Case IH mx4230 -96 Valtra T120 -05
