https://www.masinistit.com/keskustelupalsta/
https://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?t=101541
Juu, ei ol vanhast minkään, kos olavilinnaaki täyty jo paikat ...Jammu kirjoitti: ↑Ma Elo 19, 2019 5:48 pm Vanha ja pystyssä pysynyt ei ole mikään tae mistään https://yle.fi/uutiset/3-10924163
Ei meinaa aueta? Vaikeita nämä hengittämiset ,jää levy jumiin. Vaikka kuinka koittaa selittää niin pyörii silti tyhjää..Punaparta kirjoitti: ↑Ma Elo 19, 2019 5:11 pm
En nyt löytänyt ketjusta sitä viestiä, mihin tai kenelle tuo lainattu on vastaus, mut esitän silti siitä pari huomiota.
Ei sitä hengittävyyttä unohtaa tartte, kunhan ymmärretään et mitä se tarkottaa. Siksi tuo hygroskooppisuus on parempi termi. Olisikin mielenkiintoista saada edes jotain perusteluja tuolle heitolle, että puu ei ole hygroskooppista.
Lamellihirrenkin ominaisuuksiin kuuluu hygroskooppisuus, yleensä näistä massiivipalkeista kolmannes on ensimmäisen liimasauman sisäpuolella ja riittää tasaamaan huoneilman kosteutta vuorokausivaihtelujen mukaan.
Liekö näiden purkausten takana sittenkin enämpi semmonen väärinymmärrys, et se vanha hengittävyys-termi liittyis jotenkin tai enämpikin ilmanvaihtoon? Ei muuten liity. Ei nyt eikä koskaan ennenkään.
Ei aukee, ei. Sen verran sekalaista tajunnanvirtaa sulla vailla päätä taikka häntää. Ralennusfysiikka kun tarttis ihan tiatoa, eikä kuukleamanner kirjoitti: ↑La Elo 24, 2019 2:49 pmEi meinaa aueta? Vaikeita nämä hengittämiset ,jää levy jumiin. Vaikka kuinka koittaa selittää niin pyörii silti tyhjää..Punaparta kirjoitti: ↑Ma Elo 19, 2019 5:11 pm
En nyt löytänyt ketjusta sitä viestiä, mihin tai kenelle tuo lainattu on vastaus, mut esitän silti siitä pari huomiota.
Ei sitä hengittävyyttä unohtaa tartte, kunhan ymmärretään et mitä se tarkottaa. Siksi tuo hygroskooppisuus on parempi termi. Olisikin mielenkiintoista saada edes jotain perusteluja tuolle heitolle, että puu ei ole hygroskooppista.
Lamellihirrenkin ominaisuuksiin kuuluu hygroskooppisuus, yleensä näistä massiivipalkeista kolmannes on ensimmäisen liimasauman sisäpuolella ja riittää tasaamaan huoneilman kosteutta vuorokausivaihtelujen mukaan.
Liekö näiden purkausten takana sittenkin enämpi semmonen väärinymmärrys, et se vanha hengittävyys-termi liittyis jotenkin tai enämpikin ilmanvaihtoon? Ei muuten liity. Ei nyt eikä koskaan ennenkään.
Haluatko selittää mitä hyötyä hengittämisestä eli hygroskooppisuudesta on? Miksi ko.rakennetta pitäisi suosia? Eli
esim. miten väitetty kosteuden tasaus realisoituu sisäilman laatuun tai asuinmukavuuteen. Helppo hengittää on se yleisin slougan...
Haluatko myös selittää miten esim. lamellihirsi tai mikä tahansa ns.hengittävä rakenmusmateriaali hengittää sen jälkeen kun se on pintakäsitelty jollakin pinnan sulkevalla pinnoitustuotteella. Öljyllä, lateksilla, muovitapetilla ym..
Ei nyt viitsitä lähteä noihin lamellin ilmanvaihto ominaisuuksiin. Ei kiinnosta niin pitkälle koska se on pöhköä teoriaa koneellisen ilmanvaihdon korvikkeena. Enkä siis puhu diffuusiosta tai rakennusvaipan ilmavuodoista. Tai siis pitäisi ehkä puhua hallitsemattomista sellaisista mutta jätetään koko aihe pois varmuuden vuoksi.