Hirsikoulu - avain onneen?

[Valmet-20]

Koulujen sisäilmaongelmista puhutaan paljon. Kouluja puretaan paljon, yritetään korjata pääsääntöisesti huonoin tuloksin ja rakennetaan uusia. Uudetkin rakennukset saattavat olla 2v päästä jo ongelmaisia.

Hirrestä on tehty suuren mediahuomion saattelemana koulu. Sielläkin oli sisäilmaongelmaa lattiamaton ja laatan kosteuden takia. Mun mielestä tuo seinähirsi ei ratkaise näitä alapohjasta tulevia ongelmia. Tuo lamellihirsi tuskin hengittää juurikaan. Onhan se pitänyt käsitellä koulukäyttöä kestäväksi. Energiasyöppö taitaa lisäksi olla.

Eli missä menmään nyt?

[Bj Andy]

No. 70-80-90 luvun koulu ottaa ja homehtuu. Kaikki ko.rakennuksessa olijat altistuvat ja osa saa allergian. Koska kyseessä on suuri joukko ihmisiä, jotka asuvat kukin omissa kodeissaan, osa saattaa asua itsekin tietämättään hometalossa.

Homeallergia on melko lahjomaton juttu ainakin itsellä. Ei tarvi kun joutua n.5 metrin päähän ihmisestä jonka vaatteissa on hometta, niin alkaa oireet nousta pintaan. Ja jos minulla on näin niin tod.näk.jollain muullakin. Onneksi tätä tapahtuu aika harvoin.
Eli vaikka koulu on uusi, niin osa saa koulussa oireita. Ei koulun takia, vaan jonkun joka kantaa samaa itiötä kotonta sinne uuteen kouluun...

[manner]

Kyllä lamellihirsi hengittää. Tosin se hengittäminen on vähän arvolatautunut sana ja sillä pyritään kuvaamaan kaikkea hyvää ja luonnollista. Lamellihirren hengittäminen perustuu liimaverkkoon eikä ole syytä epäillä hengittämistä vaikka oikeasti pitäisi puhua vesihöyryn läpäisykyvystä tai diffuusiosta. Hengittäminen oikeasti tarkoittaa kosteuskäyttäytymistä rakennusfysiikassa, käytännössä huoneilman kosteusvaihteluita ja kummankaan ei tarvi liittyä mitenkään sisäilma ongelmiin. Hirsiteollisuus on vaan iskenyt markkinarakoon. Kiviteollisuus olisi voinut tehdä saman lisäksi alkalisuuteen vedoten ja yhtä kevyin perustein. Kaikilla materiaaleilla saa tehtyä hyvän rakenteen ja kaikilla huonon. Homeallergiakin on vähän huono ilmaus. Ymmärtääkseni se on aika harvinainen. Pitäisi puhua herkistymisestä. Eli yliannostuksen aiheuttamasta alentuneesta sietokyvystä. Sietokyvyssä on suuria yksilöllisiä eroja. Jo joidenkin samaan tilaan vaatteissaan kantama ymppi riittää oireisiin kuten kerrottu. Toiset taas ei oireile mitenkään ja ihmettelee mitä hörhöt keuhkoaa.

[-SS-]

Ihmisen keho on vielä tutkimaton, koska myös aistimukset voivat aiheuttaa oireita. Tämä on havaittu mm. astman yhteydessä. Homeita on kosteissa ja lämpimissä maissa usein huomattavasti enemmän kuin Suomen periaatteessa kuivassa laitosilmassa. Myös homeiden itiöt suodatettuna voi oireita tulla, koska haju menee nenähermosta suoraan aivoihin.

Asuntojen ja laitosten muovimatot ja maaleista irtoavat höyryt voivat olla suurempia syyllisiä kuin homeet, jotka eittämättä sairastuttavat mm. maanviljelijöitä.

Homesota -artikkeli Hesarissa kyllä aiheutti rajuja yleisöreaktioita, vahvempia kuin missään homekoulussa. Ne, jotka eivät pääse HS maksumuurin taakse, tässä lyhennelmä: Vasta-aineiden löytyminen verestä, tai allergiatestit eivät ole enää 100% pätevä homesairauden diagnoosissa, koska samat vasta-aineet löytyvätkin myös terveissä ihmisissä. Näitä ei vain aikanaan tutkittu, luultiin, että vasta-aine = homesairaus. Monessa muussa maassa ovat home- ja kosteusvauriot olleet laajemmat ja yleisempiä kuin Pohjoismaissa, silti Skandinaviassa sairastetaan eniten. Homesairausdiagnoosit olivat 1990-2000-luvuilla yksi työkyvyttömyyden suurimmista syistä.

Nyt kun kokeelliset tutkimukset eivät löydä selvästi mitattavissa olevaa homesairautta tai sen aiheuttajaa, esimerkiksi sädesieniä, on löydettävä muita tekijöitä, joita voivat sisäilman kemikaalit, ravinto, maalit, liimat, lakat ja yksinkertaisesti huonepöly.

Huom. Kirjoittakaa YLE Kansanradioon, jos suututte, koska minä en ota kantaa asiaan tässä, vaan kerroin, mitä valtakunnanlehdessä asiasta keskustellaan. Itse saan aika voimakkaan kuumeen, jos lapioin siilossa homeista viljaa. Toisaalta, sain tänä syksynä kuumeoireita myös puidessa erittäin kuivan rukiin pölystä. Ohra on aina ollut epämiellyttävää. Siksi olenkin alkanut mahdollisuuksien mukaan käyttää sellaista puhallinnaamaria, joka suodattaa ainakin hiukkaset. Käytän työmaalta jääneet päiväykseltään vanhentuneet yhdistetyt kaasu- ja hiukkaspatruunat kuivurilla, silloin ei homemyrkkykään pääsisi keuhkoon.

-SS-

[juha]

Onneksi ei pahempaa oiretta kuin se, että homeisen mökin tai auton sisälle ei pysty enää menemään.
Niin en yhtään väheksy kenenkään oireita eri myrkyille.

[Bj Andy]

Jep. Oli tieteellinen diagnoosi mitä hyvänsä, kun oireet alkaa nousta pintaan, on tilanteesta päästävä pois.
Pelkkä tunkkainen haju ei aiheuta itsellä oireita, eikä taas aina oireisiin liity hajua, vaan ne pukkaa päälle silloin kun ilmassa on sopiva seos.

Tuo huonepölyhomma lienee yksi iittåvästi tutkimaton sarka. Eli heti ensioireiden ilmaannuttua pitäisi kaikki pinnat kuurata samalla tarkkuudella kuin mopoaikana intin tuvat...

[oju]

Ennen joku siihen nakitettu oppilas avasi ikkunan/ikkunat välitunnin ajaksi. Nyt luotetaan koneelliseen ilmanvaihtoon. Täälläpäin on paljon satavuotiaita kivitaloja joissa on kouluja. Jostain syysta ne ovat menneet pilalle ihan viime vuosina, yleensä muutamia vuosia remonttien jälkeen.
Vaikka sinänsä uskon hirsitalon paremmuuteen niin en ihan ymmärrä miten se ratkaisisi ongelman. Tai siis olisi yhtään sen etevämpi ratkaisu kuin mikään joka olisi alunperin ajateltu toimimaan koneellisen ilmanvaihdon kanssa.

[Major58]

Ennen joku siihen nakitettu oppilas avasi ikkunan/ikkunat välitunnin ajaksi. Nyt luotetaan koneelliseen ilmanvaihtoon.

Näin oli tapana, jokaisella oppilaalla oli "järkkäpäivä" johon kuului tuo ikkunoiden avaaminen välituntien ajaksi ja taulun pyyhintä. Vanhoissa ikkunoissa on alapokaan porattu pieni reikä josta ilmaa pihisee. Vanhoissa hyväkuntoisissa kyläkouluissa se ongelma että tahtovat olla pieniä ja uuttakaan ei saa ku eivät oo umpihomeessa.

[korjailija]

Sen mitä olen viime aikoina seuraillut uutisia rakennetuista uusista tai rakenteella olevista hirsikouluista niin harva niistä täyttää mitään hirsirakennuksen määritelmiä mielestäni. Hirsi on näissä useimmiten vaan verhousmateriaali tai sitten ainoastaan osassa seinää on ns. hirttä ts. liimapuuta. Tässä aika lähelläkin tehtiin juuri "hirsikoulua" ja niin sitä edelleen mainostetaan, koko runko ja kaikki pystykannakkeet on kuitenkin betonivalua samaten väliseinät.
Hirttä tai liimapuupalkkia on juuri sen verran näkyvissä että lehteen voi ottaa kuvia

[Punaparta]

Kyllä lamellihirsi hengittää. Tosin se hengittäminen on vähän arvolatautunut sana ja sillä pyritään kuvaamaan kaikkea hyvää ja luonnollista. Lamellihirren hengittäminen perustuu liimaverkkoon eikä ole syytä epäillä hengittämistä vaikka oikeasti pitäisi puhua vesihöyryn läpäisykyvystä tai diffuusiosta. Hengittäminen oikeasti tarkoittaa kosteuskäyttäytymistä rakennusfysiikassa, käytännössä huoneilman kosteusvaihteluita ja kummankaan ei tarvi liittyä mitenkään sisäilma ongelmiin. Hirsiteollisuus on vaan iskenyt markkinarakoon. Kiviteollisuus olisi voinut tehdä saman lisäksi alkalisuuteen vedoten ja yhtä kevyin perustein.

Hengittämistä ei tosiaan kannattaisi enää terminä käyttää, kun sen alkuperäinen merkitys on lähinnä markkinasloganeiden takia hämärtynyt tai peräti hävinnyt. Yleisin harha on yhdistää hengitys ilmavuotoon, mut tässä yllä se sekoitetaan diffuusioon, vaikka kyseessä on eri rakennusfysiikan osa-alue.

Hengittävyys on hygroskooppisuutta, siis rakenteen kykyä sitoa ja luovuttaa vesihöyryä. Diffuusio on läpäisyä. Näitä ei pidä sekoittaa.

[manner]

Taata ei nyt oikein ymmärtänyt lukemaansa. Mutta siitä voitaneen olla samaa mieltä että kaikki kolme hiukan eri asioita. Hengitys tosiaan voidaan unohtaa kun se lamelli on käsitelty koulukäytön kestäväksi. Ja vaikka ei olisikaan voisi siltikin unohtaa koska koko hirren hengittäminen sanan varsinaisessa merkityksessä on täyttä fuulaa. Ja yleensä sillä varsinaisella merkityksellä tarkoitetaan huoneilmakosteuden sitomisominaisuuden eli hygroskooppisuuden positiivisia vaikutuksia sisäilmaan. Niitä muitakin merkityksiä on mutta menee palkkaluokan, uskottavuuden ja mielenkiinnon tuollepuolen.

[Punaparta]

Sen mitä olen viime aikoina seuraillut uutisia rakennetuista uusista tai rakenteella olevista hirsikouluista niin harva niistä täyttää mitään hirsirakennuksen määritelmiä mielestäni. Hirsi on näissä useimmiten vaan verhousmateriaali tai sitten ainoastaan osassa seinää on ns. hirttä ts. liimapuuta.

Tätä olen kovasti harmitellut, et kuten noissa fysikaalisissa termeissäkin, niin materiaalipuolellakin markkinointi hämärtää käsitteiden merkityksiä. Olisi ihan korrektia, et käytettäis hirttä nimenä vain vanhassa merkityksessään ja liimatuista käytettäis termiä massiivipuurakentaminen. Tjsp.

[tommi]

Ehkä suuri kansanosa käsittää hengittävyyden kuitenkin pelkiksi ilmavuodoiksi? Kuvitellaan, että kun nurkista vetää, niin sisäilma pysyy hyvänä. Siksi muovikin ilmansulkuna koetaan vastenmieliseksi: sen läpihän ei tule "puhdasta" ilmaa huoneeseen, ei, vaan tällöin kyseessä on tiivis pullotalo, jossa ilma ei vaihdu. Hydroskooppisuudet ja muut kosteuskäyttäytymiset menevät suurelta massalta täysin yli hilseen. Siksi siihen muoviin tehtiin ennen jopa tahallaan puukolla viiltoja työmailla... pitäähän ilman jostakin päästä liikkumaan! Hirsi on siittä hyvä, kun jokainen on tajuavinaan erillisten hirsien välissä sauman: Kas sieltähän se henginttelee puhdasta, raikasta ulkoilmaa keuhkojemme hyväksi!

[Punaparta]

^ Muovi ilmansulkuna, hydroskooppisuus ...
Näinhän tätä terminologiaa sekotetaan...

[tommi]

No höyrynsulku sitten, kun kerran piti alkaa viilaamaan.

[Punaparta]

Taata ei nyt oikein ymmärtänyt lukemaansa. Mutta siitä voitaneen olla samaa mieltä että kaikki kolme hiukan eri asioita. Hengitys tosiaan voidaan unohtaa kun se lamelli on käsitelty koulukäytön kestäväksi. Ja vaikka ei olisikaan voisi siltikin unohtaa koska koko hirren hengittäminen sanan varsinaisessa merkityksessä on täyttä fuulaa. Ja yleensä sillä varsinaisella merkityksellä tarkoitetaan huoneilmakosteuden sitomisominaisuuden eli hygroskooppisuuden positiivisia vaikutuksia sisäilmaan. Niitä muitakin merkityksiä on mutta menee palkkaluokan, uskottavuuden ja mielenkiinnon tuollepuolen.

En nyt löytänyt ketjusta sitä viestiä, mihin tai kenelle tuo lainattu on vastaus, mut esitän silti siitä pari huomiota.

Ei sitä hengittävyyttä unohtaa tartte, kunhan ymmärretään et mitä se tarkottaa. Siksi tuo hygroskooppisuus on parempi termi. Olisikin mielenkiintoista saada edes jotain perusteluja tuolle heitolle, että puu ei ole hygroskooppista.

Lamellihirrenkin ominaisuuksiin kuuluu hygroskooppisuus, yleensä näistä massiivipalkeista kolmannes on ensimmäisen liimasauman sisäpuolella ja riittää tasaamaan huoneilman kosteutta vuorokausivaihtelujen mukaan.

Liekö näiden purkausten takana sittenkin enämpi semmonen väärinymmärrys, et se vanha hengittävyys-termi liittyis jotenkin tai enämpikin ilmanvaihtoon? Ei muuten liity. Ei nyt eikä koskaan ennenkään.

[Jammu]

Vanha ja pystyssä pysynyt ei ole mikään tae mistään https://yle.fi/uutiset/3-10924163

[Punaparta]

No höyrynsulku sitten, kun kerran piti alkaa viilaamaan.

Viilaamistako se on sun miälestäs, jos puuttuu noinkin ratkaisevaan virheeseen? Outo asenne sulla

[Superdextaaja]

Hengittävyys on hygroskooppisuutta, siis rakenteen kykyä sitoa ja luovuttaa vesihöyryä

Tähänkin on hyvä lisätä aina, että samaan tilaan takaisin, mistä on ottanutkin. Sitähän se on hengitys ihan ruumiillisestikin. Sisään ja takaisin ulos samaa reittiä. Ees taas.

[Punaparta]

Hengittävyys on hygroskooppisuutta, siis rakenteen kykyä sitoa ja luovuttaa vesihöyryä

Tähänkin on hyvä lisätä aina, että samaan tilaan takaisin, mistä on ottanutkin. Sitähän se on hengitys ihan ruumiillisestikin. Sisään ja takaisin ulos samaa reittiä. Ees taas.

Samaan tai muuhun tilaan tai molempiin, ympäröivien olosuhteiden mukaan. Outo väite tuossakin lainatussa.