Huutokauppataktiikka

[Pöljä]

Mikäs se on se paras taktiikka jos haluaa menestyä huutokaupassa? Ajatellaan että on nettihuutokaupassa esim. auto tai peräkärry jonka käypä arvo on tuhat euroa. Huutoaikaa on kymmenen päivää eikä kukaan ole vielä tehnyt tarjousta. Oma tavoite on saada tavara huudettua hintaan 750€. Miten kokeneet ostajat toimivat?

[-SS-]

Kokeneet ostajat tuntevat kaikki toisensa, ostavat toisiltaan ja pompottelevat tavaraa sadassa eri kauppapaikassa, tavoitteena on saada siinä karusellissa kokemattomalle piruparalle mustapekka käteen.

Muusta ei ole kysymys, tyydy kohtaloosi.

-SS-

[toyopet]

Ensin aloitat pienellä summalla ja sitten seuraat vierestä, kun joku hullu nostaa hinnan yli muiden vastaavien.

Välillä tulee seurattua noita ja nyt jäikin yksi kone, jos vaan myyjä hyväksyy tarjouksen.

Yleensä kuitenkin hinnat menee järjettömiksi, jostain syystä.
Kerran katselin, kun eräs tuote huutokaupassa, uudet maksaa 250-270€ ja myytyhän se sitten oli hintaan 300€

[Deippa]

Viime tingassa se huutokauppa käydään. eilen olin kans yhdessä huutokaupassa mukana ja aika jatkui useammin viime sekunneilla kun uudesta huudosta alkoi 3min jatkoaika. En uskaltanu huutaa nyykkäriä itelle. Jos ois käyny etukäteen kattomassa niin sitten ehkä... tosin en tiedä saako tuossakaan kaupassa eniten huutanut tuotettaan. Nähtäneen katoaako sama tuote nettikoneesta vai vieläkö jatkuu siellä myynti.

Mutta jos ei halua päivystää, niin laittaa sinne sen korotusautomaatin johon oma maksimisumma ja oottelee riittikö. Luultavasti kaikista turvallisin tapa omalle lompakolle. Ei tule viime hetkessä mieleen tarjota vielä vähän. Ja vähän. No vielä kerran vähän lisää. Ja vielä...

[Ajomies]

Usein miten hinnat kipuaa todella korkeiksi, mutta joskus voi käydä tuuri, ja tekee hyvät kaupat. Mutta kyllä itse "autokuumeessa" etsisin muista lähteistä ajoneuvoa, ja vielä kun hivenen käyttää harkintaa niin kyllä sen omalle kukkarolle sopivan, toimivan auton löytää.

[Perceiver]

Jos kaupalla on aikaraja, on aivan turha nostattaa hintaa ennen kuin viimeisillä hetkillä.

[otu]

Lähtökohtaisesti en osta koneiden nettihuutokaupasta yhtään mitään, syystä johon SS viittasi. Mutta jos ostaisin, tekisin sen arvioimalla huolellisesti hinnan jonka olen valmis maksamaan ja laittamalla huudon viime hetkellä sisään. Jos onni on myötä, tulee maksaneeksi sen hinnan jonka oli valmis maksamaan. Jos tarjouskilpaan lähtee eikä ole harkinnut budjettiaan, maksaa helposti enemmän kuin vallitseva markkina-arvo laitteelle on.

[manner]

Tarjoo 750. Jos menee läpi niin hyvä. Velmut vetää myynnistä, myy kaverilleen, keskeyttää kaupan tai pumppaa hintaa loossikaverien avulla tai jotain muuta notkeaa. Pelin henki kuvattiin jo toisessa vastauksessa.

[insinööri]

Lähtökohtaisesti en osta koneiden nettihuutokaupasta yhtään mitään, syystä johon SS viittasi. Mutta jos ostaisin, tekisin sen arvioimalla huolellisesti hinnan jonka olen valmis maksamaan ja laittamalla huudon viime hetkellä sisään. Jos onni on myötä, tulee maksaneeksi sen hinnan jonka oli valmis maksamaan. Jos tarjouskilpaan lähtee eikä ole harkinnut budjettiaan, maksaa helposti enemmän kuin vallitseva markkina-arvo laitteelle on.

Mitään lähtökohtaista syytä mulla ei ole olla ostamatta huutokaupasta mitään.
Mutta - ennen kuin osallistun päätän maksimihinnan minkä olen valmis maksamaan.
Se riippuu kohteesta ja varsinkin siitä mitä ja miten siitä on kerrottu.

Just viime viikolla ostin yht. 50 €:lla 3 kpl laitteita, joiden hinta uutena olisi n. 150 €/kpl.
Annetuista tiedoista päätellen olivat ehjiä, mutta jos edes yksi toimii, niin ostos kannatti.

Semmonen kyrsii mitä esiintyy erityisesti kierto.netin huutokaupoissa.
Kohteesta ei kerrota yhtään mitään, vain epämääräinen otsikko ja suttuinen valokuva.
Näissä voi olla syynä se, että kyseessä on usein kuntien tms. omistama tavara.
Silloin ei kunnan työntekijöille ole väliä millä hinnalla menee kunhan menee.
Tai sitten halukas ostaja on jo tiedossa omassa porukassa ja annetaan sille näin etumatkaa.

[Jiitek]

Mikäs se on se paras taktiikka jos haluaa menestyä huutokaupassa? Ajatellaan että on nettihuutokaupassa esim. auto tai peräkärry jonka käypä arvo on tuhat euroa. Huutoaikaa on kymmenen päivää eikä kukaan ole vielä tehnyt tarjousta. Oma tavoite on saada tavara huudettua hintaan 750€. Miten kokeneet ostajat toimivat?

Mitä ne kokeneet ostajat ovat, niitäkö jotka ovat monesti ostaneet? (Ja ylihinnalla?)

Jos tuotteen käypä hinta todella on 1000€ niin tarjoat suorilta sen 750€ ja odotat sen kymmenen päivää ja jos jää sinulle, onneksi olkoon. Teit hyvät kaupat.

[Metsämies]

Kokenut ostaja ei osta näistä netti"huuto"kaupoista yhtään mitään, syitä onkin jo edellä.

[Ajomies]

Vielä jos kohteessa on maininta että myyjä päättää hyväksyykö tarjotun hinnan, niin silloin jätän suosiolla väliin!
Ja toinen omia huutointoja rajoittava on nuo "ylimääräiset" kulut, esim autojen kohdalla 149 €

[korjailija]

[/quote]
Semmonen kyrsii mitä esiintyy erityisesti kierto.netin huutokaupoissa.
Kohteesta ei kerrota yhtään mitään, vain epämääräinen otsikko ja suttuinen valokuva.
Näissä voi olla syynä se, että kyseessä on usein kuntien tms. omistama tavara.
Silloin ei kunnan työntekijöille ole väliä millä hinnalla menee kunhan menee.
Tai sitten halukas ostaja on jo tiedossa omassa porukassa ja annetaan sille näin etumatkaa.
[/quote]

Minua noissa kuntien myynneissä kyrsii juuri tuo sama, mutta lisättynä vielä sillä tosiseikalla että oikeasti nuo tavarat ovat meidän veronmaksajien omaisuutta jolloin sitä myytäessä luulisi etuna olevan mahdollisimman korkea hinta ja niiden pitäisi oikeasti tehdä kaikki maksimihinnan saavuttamiseksi eikä mitään yhtä huonoa valokuvaa jostain käsittämättömästä kuvakulmasta.

[Ajomies]

Kyllähän ne vaan jossain vaiheessa menee poistoihin, eikä siellä paljoa ole resursseja käytössä niiden kauppaamiseen ja odottelemaan mahdollisimman korkeaa hintaa. Ja ne arvokkaammat tavarat kyllä tahtoo mennä jo ennen kuin niitä julkisesti kaupataan. Nuo "sisäpiirit" kun toimii monessa paikassa ja tätä "välistävetoa" tapahtuu!

[Eepee]

Nettihuutokaupat eivät kyllä ole paras hankintapaikka. Yhden yksinkertaisen omavalmistevehkeen olen ostanut ja se oli ok.

Kun ostaa joltakulta suoraan, hinnassa on useimmiten kuitenkin tinkivara. Aina voi myös tarjota omasta mielestään oikeaa hintaa. Kauppaa voi hieroa vekottimen vieressä.

Nettihuutokaupassa on päinvastoin: Voi näyttää pitkään halvalta, mutta lopussa ylikuumenneet ostajat tarjoavat ties mitä. Itseasiassa olisi hyvä, jos ei tietäisi, milloin kauppa pamahtaa kiinni, tarjoukset nousisivat nopeasti realistisiksi. Itsellä ei ainakaan ole aikaa väijyä viimeisiä minuutteja ja tarjousrobotti on vähän hölmö kauppatapa, noin niinkö henkisesti.

Epäilyttää semmoinenkin, että firmat laittavat huutoon ne tuotteet, jotka JOSTAIN syystä eivät muuten mene.

Muut jutut, kuten kaverihuutajat, ovat luku sinänsä, edellä jo kerrottu.

[olliki]

Vaan olettekos olleet sellaisessa huutokaupassa, jossa maksetaan joka huuto? Minä olen ja tapahtuma oli virolaisen tuttavaperheen häissä, jossa nuorelle avioparille kerättiin rahaa myymällä kaikkea pientä pariin liittyvää. Jos tosissaan halusi jotain, ei kannattanut yrittää ostaa halvalla.

[Eepee]

Aika jännää oli kyllä taannoin työpaikan isompien poistovehkeiden kanssa, ne myytiin julkisella tarjouskilpailulla. Piti arpoa hinta mm. jarrulliselle traikulle, sulkea lappu kirjekuoreen, laittaa postilootaan ja jäädä odottamaan. Oikeastaan ihan hyvä ja rehti tapa. Traikku tuli.

[Ajomies]

Vaan olettekos olleet sellaisessa huutokaupassa, jossa maksetaan joka huuto? Minä olen ja tapahtuma oli virolaisen tuttavaperheen häissä, jossa nuorelle avioparille kerättiin rahaa myymällä kaikkea pientä pariin liittyvää. Jos tosissaan halusi jotain, ei kannattanut yrittää ostaa halvalla.

Onhan noita erolaisia huutokauppoja ainakin ollut netissäkin. Niitä missä jokainen huuto maksoi (euron?) ja sitten halvin ainoa tarjottu summa oli se millä tavaran sai. Yksi tuttu osteli sillä tavalla paljon tietokoneisiin liittyvää tavaraa ja kehui että sai halvalla.

[Jammu]

Aika jännää oli kyllä taannoin työpaikan isompien poistovehkeiden kanssa, ne myytiin julkisella tarjouskilpailulla. Piti arpoa hinta mm. jarrulliselle traikulle, sulkea lappu kirjekuoreen, laittaa postilootaan ja jäädä odottamaan. Oikeastaan ihan hyvä ja rehti tapa. Traikku tuli.

Ja jäi ikuisesti tunne, maksoinkohan sittenkin liikaa...

[Ajomies]

Aika jännää oli kyllä taannoin työpaikan isompien poistovehkeiden kanssa, ne myytiin julkisella tarjouskilpailulla. Piti arpoa hinta mm. jarrulliselle traikulle, sulkea lappu kirjekuoreen, laittaa postilootaan ja jäädä odottamaan. Oikeastaan ihan hyvä ja rehti tapa. Traikku tuli.

Näinhän toimitteen "wanhaan" aikaan monissa paikoissa. Työntekijät saivat tarjota "suljetusti" jotakin ja eniten tarjonnut tavaran sai. Yhdessä työpaikassa homma karkasi, kun meni sitten "markkinoille" myyntiin näitä halpoja tavaroita, ja se kantautui päällikön korviin, siihen loppui sekin etuisuus. Ahneet ja itsekkäät, omahyväiset vaan pilaa kaikkien muidenkin edut. Lähes jokaisessa työpaikassa, joissa olen töissä ollut, näitä vastaavia juttuja on ollut.