Timo Koivusalo:Täällä Pohjan Tähden Alla

[Aulis Pinnanperä]

Nonniin,

sainpa kutsun erikoisnäytäntöön; Timo Koivusalon "Täällä Pohjan Tähden Alla" -elokuvaan.

Pitihän se mennä katsomaan, kun oli mahdollisuus nähdä se ennen ensi-iltaa, joka on vasta joulukuun alussa.

Lyhyesti: kyllähän filmi puutteineenkin on parasta, mitä Koivusalo on saanut aikaan. Pienten kiusallisten kömmähdysten (mm. ilotulitusraketit Pentinkulmalla 1800-luvun ja 1900 -luvun taitteessa uutta vuotta juhliessa:D ) Melkoisen huvittava yksityiskohta oli kohatus valkoisten sotaakäyvän joukkion vaatetus, joka oli kuin suoraan pinkasta reväisty...puhtaita ja hyväkuntoisia varusteita ja vaatteita keskellä sodan tiimellystä.:hyper:

Lisäksi monet henkilöhahmot jäävät ohuiksi.Vastakohtana muutamat henkilöhahmot (mm. Laurilan Anttoo sekä rovasti Salpakari -josta vastaa mainio Hannu-Pekka Björkman) saavat vahvan tulkinnan.

Varsinkin alkuperäisteoksen alkuosan elokuva kattaa liian nopeasti. Ennenkuin katsoja huomaakaan, Akseli on jo syntynyt ja kouluiässä.

Lisäksi Koivusalo on käyttänyt paikoin "punakynää" vielä Linnaakin voimakkaammin aikakautta kuvatessa, ja se on jo paljon se.

Filmatisointi noudattaa kuitenkin melko tarkasti Linnan teosta. Aikakautta tutkitaan punaisen väestön kannalta, mitään viittauksia esim. sotaa edeltävän ajan punaiseen terroriin ei anneta. Punaisten rääsyläissakki koetaan pelkästään oikeudenmukaisuuttaan penääväksi köyhälistöjoukoksi, valkoinen osapuoli kuvottavia henkilöhahmojaan myöten pääosin pulleiksi ja torppareitaan ehdontahdon kiusaaviksi vastenmielisiksi isäntähahmoiksi. Varsinkin Oiva Lohtander onnistuu luomaan itsestään oikein vastenmielisen henkilöhahmon Mellolan isännän roolissa.

Historiadokumentiksi tästä elokuvasta ei ole, kuten ei Linnan alkuperäisteoksestakaan. Antaa kuitenkin yhden, subjektiivisen katsantokannan itsenäisyytemme alkuaikoihin.

parasta, valistavaa osaa elokuva esiintuo muutamassa dialogissaan, joissa paljastuu se, miten osa vasemmistosta vastusti aseellista ja väkivaltaista kapinaa, sekä se, miten suuri vääryys on pyrkiä kaatamaan demokraattista järjestelmää summittaisella väkivallalla, joista veljessota on se pahin muoto.

No, Harlinin Mannerheim- elokuvaa odotellessa tämäkin ehkä kannattaa katsoa. Ensilähetys Koivusalon Pohjantähti-filmistä YLEn kanavalta tullee sopivasti ennen seuraavia eduskuntavaaleja, jolla YLE pyrkii taas kerran jalkauttamaan edes pienen osan vasemmistolaisäänestäjäkunnasta uurnille...näinhän kävi mm. edellisten presidentinvaalien alla.

[t_o_m_m_i]

Kyllä tuo filmi varmaankin pitää mennä katsomaan. On kuvattu aika monta kohtausta ihan muutaman kilometrin päässä meikäläisen asuinpaikasta ja "sivurooleissa" semmoisia puolituttuja kylänmiehiä/naisia/lapsia.

[elkonpelto]

Ensi viikonloppuna olisi mahdollista nähdä tämä teos tuossa sadan metrin päässä "Filmiä ja valoa" -festivaaleilla. Naapurin mies on itse pitkän linjan elokuvamies ja oli tätäkin avustamassa. Näytteli ainakin punakaartilaista sekä talvisodan suomalaista ja venäläistä sotilasta.

Eihän elokuvilla sen enempää kaunokirjallisuuden tuotteillakaan ole tärkeintä se historiallisen totuuden esittäminen. Täydellisenä historiantotuutta ei ole olemassakaan, aina on joku kertojana. Parempi tämä varmasti tulee olemaan kuin Laineen versio, joka oli lähinnä näyttämöllepano, vaikka hienoja suorituksia sisälsikin. Kirjat luin jo kansakouluikäisenä, mutta asioiden syvyyden olen tajunnut vasta vanhemmalla iällä. Oma isoisä kuoli aikoinaan espanjantautiin, nimikkeenään kruununtorppari.

Radiossa on tänä syksynä tullut pohjantähteä kuunnelmana, mutta siitä en ole innostunut. Ei oikein toimi tarinan esittäminen pelkkänä dialogina, varsinkin kun alkuperäisen tekstin tuntee ja muistaa.

[Tyyppi]

Oiva Lohtanderilla on kokemusta aiheesta Mellolan isäntänä. Hänhän se esitti ökyrikasta eräässä vaaleanpunaisen puolueen todellisen luonteen paljastavassa vaalimainoksessakin viime vaalien alla.

[KaleviS]

Kertaalleen olen minäkin uuden Pohjantähden katsonut! Harvoin kolme tuntia elokuvissa on mennyt yhtä nopeasti. Kovasti tykkäsin!

Ei kai Timon tarkoitus ollut toteuttaa uudestaan Edvin Laineen vaan Linnan Täällä Pohjantähden Alla-teos. Pinnanperänkin kannattaisi varmaan lukaista Linnan kirjat, sillä eräs mahdollinen kömmähdys juontaa jo sieltä; 1.osan sivulla 197 Väinö Linna kuvailee Kartanon ilotulitusta vuosisadan vaihteessa 1800/1900...

[Konepajamies]

Kertaalleen olen minäkin uuden Pohjantähden katsonut! Harvoin kolme tuntia elokuvissa on mennyt yhtä nopeasti. Kovasti tykkäsin!

Ei kai Timon tarkoitus ollut toteuttaa uudestaan Edvin Laineen vaan Linnan Täällä Pohjantähden Alla-teos. Pinnanperänkin kannattaisi varmaan lukaista Linnan kirjat, sillä eräs mahdollinen kömmähdys juontaa jo sieltä; 1.osan sivulla 197 Väinö Linna kuvailee Kartanon ilotulitusta vuosisadan vaihteessa 1800/1900...

En ota kantaa Koivusalon filmiin kokonaisuutena,koska en ole sitä katsonut.
Tuohon ilotulitukseen antaisin kommentin.
Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan ilotulitus (fyrverkeri) oli tunnettu Euroopassa jo varhaisella 1400-luvulla.
Joten on ollut aivan mahdollista että Honkolan kartanossa Urjalassa on juhlittu vuosisadan vaihtumista ilotulituksin.

Linnalle sattui lapsus siinä Lauriloiden häätöä koskevassa kohdassa.
Häädöstä ja sen vastaisesta mielenosoituksesta tuli tekemään juttua Kansan Lehden toimittaja. Hän otti myös kuvia tapahtumista.
Tuolloin vuosisadan alussa ei ainakaan suomalaisissa päivälehdissä ollut kuvia.

On myös väitetty että kattoja ei olisi vielä katettu päreillä 1880-luvun tienoilla.Olisi ollut vain veistetyistä laudoista tehtyjä,tai malkapainoisia tuohikattoja rahvaan asumuksissa.
Arvokkaammissa ja kaupunkirakennuksissa yleensä oli "plootu"- tai pikihuopakatot.
Koskelan Jussihan piti pärekattotalkoot torpaansa rakentaessaan.Kuten muistatte.

Oma käsitykseni on että pärekattoa käytettiin jo tuolloin.

[elkonpelto]

Elokuva käytiin katsomassa toissailtana. Kiitettäväksi lopputuloksen arvioin. Sivuosia myöten roolitus oli jaettu hienosti. Ohjaaja itse kertoi ennen näytäntöä, että oli saanut mukaan kaikki ne näyttelijät, jotka oli alun pitäen halunnutkin. Kyllä tuosta joitakin Jusseja pitäisi jakaa. Koivusalon lisäksi Koivula (Akseli), Haapoja (vanha kirkkoherra) ja Suomu (Töyryn emäntä) olivat itse paikalla. Avustajia kukitettiin ja kylttejä naulattiin.

Minusta elokuva pystyi erinomaisesti kertomaan, mikä Etelä-Suomen maaseudulla mätti 1900-luvun alussa ja miten kapinointi siellä sai alkunsa. Koko totuus se ei varmasti ole, mutta yhden kylän kohdalla noin juuri voisi olla. Roolisuoritukset olivat niin hyviä, että niitäkin hahmoja, joita on kirjan ja Laineen version pohjalta on inhonnut, alkaa ymmärtää ja niistä jopa pitää. Esimerkiksi Juhani Niemelän Töyryn isäntä on melkoinen veistos. Juhani Laitalan Yllön isäntä on asiallinen mies kiihkoilijoiden keskellä. Esko Roineen Otto on muutakin kuin kävelevä vitsikone, ymmärtää Jannen tavoin kapinoinnin typeryyden. Toisaalta henkilöhahmoja on niin julmetusti, että osa kertakaikkiaan vain vilahtaa ohi. Kiviojan Vikkikin on melkein jäänyt melkein takariviin.

Mielessä vaan täytyy pitää, että fiktioita ei tule ymmärtää historiankirjoitukseksi. Ja että Lohtander osaa näytellä myös viisaita lihavia miehiä.

[Kunnostaja]

Onhan se hyvä, että tärkeistä historian tapahtumista tehdään elokuvia.
Sen parempi, jos tehdään useampia.
Laineen versio jäi aikanaan jostain syystä jotenkin kankeaksi kuvaelmaksi.

Eivät Linnan kirjat eivätkä Laineen tai Koivusalon elokuvatkaan ole tietenkään
dokumentteja vaan luovien taiteilijoiden esityksiä ajasta ja tapahtumista.

Ymmärtääkseni Väinö Linna oli todellinen suuri kirjailija joka näki suurten ja pienten tapahtumien yhteyden toisiinsa historian valossa.

[maurij]

Laineen elokuvassa Jussi-vainaalle veisataan pirtissä virttä, joka on kirjoitettu vasta myöhemmin, kuulemma. Ei ole haitannut, kokonaisuus on aina tärkeämpi. Enemmän haittasi esim. Gladiaattori -elokuvassa näkyvät ruiskutusurat vehnäpellossa. Oikeastaan huvitti.

Suurin osa yleisöstä tuskin kiinnittää näihin asioihin mitään huomiota.

Olin muuten syksyllä muutaman päivän historianopettajan sijaisena. Käsittelimme Suomen itsenäistymistä, ohessa katselimme Täällä pohjan tähden alla -elokuvaa, tietenkin juuri sen jakson, jossa Koskelan pojat teloitetaan. Ennen välituntia yritin herätellä keskustelua, kysellä miltä tuntuu, jäikö jotain mielenpäälle jne. Arvatkaa mikä oli vastaus: "ei siinä elokuvassa tapahtunut yhtään mitään."
Että se niistä virsistä ja kattopäreistä .

[vanha]

minäkin ampuun siinä elokuvassa maximilla(konekivääri) punasia navetan ikkunasta.kuvaukset tehtiin viimesyksynä Niinisalossa, kun olin asemiehen apulaisena.en oo elokuvaa vielä nähnyt, joten en tiedä näkyykö omaa lärviä siinä mutta neljä vyötä ammuttiin läpi.kyseinen navetta ja maatilan muut rakennukset poltettiin siinä maan tasalle.

[Aulis Pinnanperä]

Ei kai Timon tarkoitus ollut toteuttaa uudestaan Edvin Laineen vaan Linnan Täällä Pohjantähden Alla-teos. Pinnanperänkin kannattaisi varmaan lukaista Linnan kirjat, sillä eräs mahdollinen kömmähdys juontaa jo sieltä; 1.osan sivulla 197 Väinö Linna kuvailee Kartanon ilotulitusta vuosisadan vaihteessa 1800/1900...

Pinnanperä on lukenut kolmiosaisen sarjan n. 10 kertaan läpi, ja siteeraa useinkin kirjan meheviä sanontoja.

Koivusalon filmissä ilotulitus on kohtalaisen...suureellinen...sijoittuakseen yli 100 vuoden takaiseen aikaan Urjalan pieneen maalaiskylään.

[Aulis Pinnanperä]

Ihmettelen, miksi paroonin ampumakohtauksesta jätettiin pois kohta..."äläkä vihtahousu istu mun jalkani päälle! Rupee pisteleen..."

Olisi osoittanut mainiosti , millä tunnetilalla murhaaja suhtautuu tekemäänsä rikokseen. Mikä ampumahetken jäljiltä mieltä painaa...ei ainakaan murha.

Linna toteutti tämän kohdan omassa filmissään mainiosti.