Kokemuksis MHY. toiminnasta

[Hex]

Heti, kun MHY:n jäsenyys tuli vapaaehtoiseksi, erosin ja takaisin en liity. Mulla on 5 ha metsää ja sama jäsen maksu, kun satojen hehtaarien omistajilla. En hyväksy.

Ei pidä paikkaansa nykyään.
http://www.paijannemhy.fi/lity-jaeseneksi/view/form
MOP: Ei mitään henkiklökohtaista, kunhan tarkistin nykytilanteen.

[meijerikkö]

Vapaaehtoisen jäsenyyden aikana palvelu on toiminut kuten muuallakin. Aikaisemminkin toimi yhteistyö, vaikka mukana oli myös yksi hieman kankeasti palveluammattiin sopiva henkilö

Takavuosien kadonnut valta metsänomistajaan nähden on joillekin yhdistyksen
metsäammattilisille kova pala. Nuorempien asenne on enemmänkin metsänomistajan
palvelu. Omia ja muiden asioita hoitaessani olen törmännyt molempiin ääripäihin.
Vanhemman polven edustajilla on kokemusta ja "perstuntumaa" mutta samalla
taakkana hyvävelikerho, metsänomistajan asema yhteisössä, metsästysseuran
jäsenyys jne. Tämä tulee esiin etenkin, kun ulkopuolinen taho teettää ämhooyyllä
hinta-arviota metsäpalstasta. Räikeitä ylilyöntejä tulee molempiin suuntiin. Nämä
tahalliset virheet korjaantuvat neuvottelun jälkeen, aina.

[tane II]

Tämän kysymyksen voisi kai osoittaa suoraan nuc-64:lle, toki muutkin saavat vastata:

Miksi metsäarvioissa ei koskaan esitetä kuvioiden laatuluokkia, ainoastaan kehitysluokka ja maan ja puuston tai taimikoiden arvo. Taimikoiden arvokin tulee kai suoraan jostain taulukoista, vaikka eroja on valtavasti: joskus taimikko tuntuu luonnossa olevan kitukasvuista puuta kalliolla tai T2:ssa ne yli 1,3 m taimet on tosi harvassa ja taimimääräkin vaikuttaa kovin pieneltä. Jos tällaiset seikat ei metsäarviosta selviä, sen arvo on hiukan kyseenalainen.

[nuc-64]

Vastaus on yksinkertainen, eli varsinaisia laatuluokkia ei mhy:sten arvio-ohjelman käyttämä summa-arvomenetelmä tunne. Tässä mennäänkin nyt sitten arvion tekijän ammattitaitoon ja huolellisuuteen. Maan ravinteisuusluokka vaikuttaa aina maapohjan hintaan ja sitä kautta tulee huomioitua kasvuakin jonkin verran kuviokohtaisesti. Taimikon arvot tulevat, kuten arvasit, taulukosta. Mutta käytännössä esim. omalla työpaikallamme huomioimme aina taimikon laatua, pelkkä taulukkohinta on usein epärealistinen ja usein sitä on tapana korjata alaspäin, etenkin jos taimikko ei ole täystiheä ja hoidettu huippuunsa. Myös karuilla maaperillä kasvavat alikasvoksesta muodostuneet kuusikot ovat hyvä esimerkki, ne eivät tule ikinä kunnolla kasvamaan eikä niille siksi voi juurikaan arvoa laskea. Summa-arvion alennusprosentilla tulee myös korjattua usein esim. jos on tiedossa lahovikaa puustossa, huonosti hoidettuja tai veden vaivaamia metsiä. Muun muassa nämä edellä mainitut tulisi arvion tekijän huomioida, mutta valitettavasti kaikki arvioijat eivät sitä tee.

[eerikki123]

Summa-arvomenetelmä pitäisi kieltää. Ei käytettyä autoakaan hinnoitella peltineliöiden mukaan.
Toteutuneet kaupat kertoo hintatason.

Summa-arvo voi mennä pieleen varsinkin jos sen haluaa menevän pieleen.
Motot mittaa neljän prossan tarkkuuta, kukaan ei pysty 10 prossan tarkkuuteen arvioissa. Laatu ja lahot ei selviä millään.
Bruttoalennus otetaan hatusta, voi heittää tekijästä riippuen 10-15 prossaa.
Odotusarvon käyttö on mielestäni outo juttu, tekee ihmeellisyyksiä kuviokohtaisiin hehtaarihintoihin.
Ja se mitkä yksikköhinnat valitaan laskelmaan, menneet,tulevat vai nyt olevat.

[nuc-64]

Summa-arvomenetelmä pitäisi kieltää. Ei käytettyä autoakaan hinnoitella peltineliöiden mukaan.
Toteutuneet kaupat kertoo hintatason.

Summa-arvo voi mennä pieleen varsinkin jos sen haluaa menevän pieleen.
Motot mittaa neljän prossan tarkkuuta, kukaan ei pysty 10 prossan tarkkuuteen arvioissa. Laatu ja lahot ei selviä millään.
Bruttoalennus otetaan hatusta, voi heittää tekijästä riippuen 10-15 prossaa.
Odotusarvon käyttö on mielestäni outo juttu, tekee ihmeellisyyksiä kuviokohtaisiin hehtaarihintoihin.
Ja se mitkä yksikköhinnat valitaan laskelmaan, menneet,tulevat vai nyt olevat.

Yksikköhinnat ainakin meillä Mhy:llä tulee Metlan tilastoista suoraan, olikohan kahden vuoden keskiarvo.
Meinaat, että toteutuneista kaupoista pitäisi hintataso hakea, eikös sekin ole hiukan hankalaa, kun puustoja on erilaisia ja mistäpä lahon määrää noiden perusteellakaan ennustaisi. Kyllä arvioon pyritään jotain käsitystä lahostakin huomioimaan, eli esim. tuulenkaatojen japuiden ulkomuodon perusteella. Tietyissä paikoissa, kun on epäilystä tavallista suuremmasta lahon määrästä, niin tulee kyllä puita kairattuakin.

[eerikki123]

Summa-arvomenetelmä pitäisi kieltää. Ei käytettyä autoakaan hinnoitella peltineliöiden mukaan.
Toteutuneet kaupat kertoo hintatason.

Summa-arvo voi mennä pieleen varsinkin jos sen haluaa menevän pieleen.
Motot mittaa neljän prossan tarkkuuta, kukaan ei pysty 10 prossan tarkkuuteen arvioissa. Laatu ja lahot ei selviä millään.
Bruttoalennus otetaan hatusta, voi heittää tekijästä riippuen 10-15 prossaa.
Odotusarvon käyttö on mielestäni outo juttu, tekee ihmeellisyyksiä kuviokohtaisiin hehtaarihintoihin.
Ja se mitkä yksikköhinnat valitaan laskelmaan, menneet,tulevat vai nyt olevat.

Yksikköhinnat ainakin meillä Mhy:llä tulee Metlan tilastoista suoraan, olikohan kahden vuoden keskiarvo.

Niin, se on jonkun tahon valinta.

Ja tunnustan, olen minäkin niitä kirjoitellut joskus aikoinaan . Ja vielä MHY:n toimistolla.

[Ferkku]

Kyllä nuo summa-arviot joskus ihmetyttää. Kun on hyvällä VT tai MT pohjalla joku 30-40 v puusto, niin odotusarvokerroin on 2. Sitten kun on CT pohjalla yhtä vanhaa, niin kerroinkin on sama. Eli puuston arvo X2. Kyllä 20-30 v kuluttua on hyvällä kivennäismaalla tukkia vähintään tuplat. Ainut ero hinta-arviossa on muutama satanen maapohjassa. Myöskin sijainti vaikuttaa paljon mitä ei käsittääkseni arvioissa huomioida.

[nuc-64]

Vielä arvioista. Mielestäni mikään arviointimenetelmä ei ole aukoton, mutta ei pelkkiinkauppahintoihinkaan voi perustaa. Summa-arvomenetelmä on paljon käytetty, mutta ei välttämättä paras. Jos ajatellaan arviota vapailta markkinoilta hankittavan metsän hinnan määrittämiseksi, niin arviossa on se hyvä puolo, että saadaan perustiedot maapohjista ja puustosta. Ne antavat osviittaa. Näillä kotoseuduillani olen monelle sopivan hinnan kyselijälle sanonut, että kysyntä määrää hinnan ja jokainen miettii asian omalta kohdaltaan, mutta usein täälläpäin hinnat ovat noin 1,3-1,5 x arvion puusto ja maapohja. Poikkeuksiakin kumpaankin suuntaan toki on.

[nuc-64]

Kyllä nuo summa-arviot joskus ihmetyttää. Kun on hyvällä VT tai MT pohjalla joku 30-40 v puusto, niin odotusarvokerroin on 2. Sitten kun on CT pohjalla yhtä vanhaa, niin kerroinkin on sama. Eli puuston arvo X2. Kyllä 20-30 v kuluttua on hyvällä kivennäismaalla tukkia vähintään tuplat. Ainut ero hinta-arviossa on muutama satanen maapohjassa. Myöskin sijainti vaikuttaa paljon mitä ei käsittääkseni arvioissa huomioida.

Kyllä nuo kertoimet taulukoissa linkittyvät ikään ja maapohjaan ja ovat tutkijoiden muodostamia käsityksiä. Täällä Pirkanmaalla taitaa 2 kerroin olla OMT:llä ja MT:llä vain käytössä, muistini mukaan.

[Ferkku]

Kyllä nuo summa-arviot joskus ihmetyttää. Kun on hyvällä VT tai MT pohjalla joku 30-40 v puusto, niin odotusarvokerroin on 2. Sitten kun on CT pohjalla yhtä vanhaa, niin kerroinkin on sama. Eli puuston arvo X2. Kyllä 20-30 v kuluttua on hyvällä kivennäismaalla tukkia vähintään tuplat. Ainut ero hinta-arviossa on muutama satanen maapohjassa. Myöskin sijainti vaikuttaa paljon mitä ei käsittääkseni arvioissa huomioida.

Kyllä nuo kertoimet taulukoissa linkittyvät ikään ja maapohjaan ja ovat tutkijoiden muodostamia käsityksiä. Täällä Pirkanmaalla taitaa 2 kerroin olla OMT:llä ja MT:llä vain käytössä, muistini mukaan.

Täällä Lakeuden alueella on jopa VT pohjalla 2,5 kertoimia. Metsätilojen hinnat ovat arvion hinta ilman arvonkorjausta ja siihen päälle ainakin 10% Eli puuta myymällä ei omiaan saa pois kuin ehkä 50 v kasvatuksen jälkeen tai myymällä koko metsä.

[riihimies]

Eikähän koko MHY. toimita mennyt pisneksen teoksi , koska ostavat puuta pystyyn ja omaa korjuu kalustoakin on
Tuskimpa vielä omia sahoja sekä sellu tehtaita sentäs on ?,ehkäpä sekin aika koittaa
Sitä en tiedä onko niillä omia metsiä , mutta ainakin puu pinojen päässä lukee , metsän omistaja MHY
Onha niillä tämä metsä kiinteistö välitys tominta , siitähän voi poimia parhaat kiinteistöt ,
Ainakin näillä niiden ns. metsä ammattilaisilla monellakin huomattavat omat metsä kiinteistöt
Eihän sinnekään aina asiakas palveluun kykeneviä henkilöitä palkata , voi jopa olla ammatti taitokin niin ja näin ?
Katsonut joskus korjuu jälkiä mikä niiren pystyyn ostamissa metsissä monesti on , sieltä otetaan se mikä helpoiten
voidaan myydä eteenpäin , ei se aina ole hyvää metsän hoitoa .
Ehkäpä jo yksi ammattitaidoton metsä ammattilainen voi paljon pilata , mitenkä lienee niiden oma valvonta ?
Vai onko niin , kun kerran pääsee sinne töihin , se on eläke työ paikka ,ei saa kenkää vaikka mitä tekisi .

[Jammu]

Miksi on tämän luokan pahansuopuutta ja tietämätöntä väärän tiedon levitystä asiassa joka on helppo selvittää ja johon on jo tuotu tietoa alan ammattilaisen toimesta?

Vai miksei mhy työntekijän tiedot kelpaa?

Vai onko nykytietoa arvokkaampaa levittää naapurin perttieinarin serkun hirvestyskaverin kuuskytluvun lopulla kesoilin baarissa kuulemaa tarinaa jossa mhy oli tehnyt suurta vääryyttä jollekin isännälle?

[Mutteriuuno]

en tiedä

Taisi olla ainoa paikkansa pitävä asia tuossa vuodatuksessa.

[riihimies]

Se koira ärähtää johon kalikka kalahtaa ,
Taitaa olla vaikeaa myöntää mitenkä asiat on ?.
Kukapa sitä myöntäisi kun oma etu kysymyksessä .

[EKo]

Se koira ärähtää johon kalikka kalahtaa ,
Taitaa olla vaikeaa myöntää mitenkä asiat on ?.
Kukapa sitä myöntäisi kun oma etu kysymyksessä .

Aloitapa nyt vaikka sillä, että esität edes yhden todisteen väittämiesi tueksi.
Jos ei löydy, niin voit sitten pitää suusi pienemmällä.
Yksi elämän perusperiaatteita on se, että mitään tai ketään ei pidä julkisesti syyttää ihan vaan huvikseen.

Jään odottamaan . . .

[Arpe]

Minkälaisia kokemuksia on näiden metsänhoitoyhdistysten toiminnasta

Tuumailua alkuperäiseen kysymykseen. Pääasiassa kokemus on melko neutraali, ei pahaa haukuttavaa, mut ei myöskään suurta ylistystä.
Pisneksen tekijöiks mainittiin jonkun kommentissa. No totta kai, eikös se ole tämänpäivän elinehto? Samoja palveluita myyvät kaikki suuret metsäyhtiöt, eikä nekään tee niitä tappiolla, miks yhdistyksen sit pitäis? Pitäähän kaikkien saada palkkansa ja hyvä olis, jos viivan alle jäis joku euro toiminnan kehittämiseen.
Selväähän on, että yksikään metsäfirma ei myy vaikkapa taimikon raivausta siks, että se eläis niillä. Tulos tulee ihan muualta. Näennäisesti halvan taimikon raivauksen hinnan osa maksetaan pois viilattuna päätehakkuutukin hinnasta. Sielujen hallinnasta siinä suurimmaksi osaksi on kysymys.

Leimikon kilpailutus ja hakkuun valvonta on hyvä palvelu sinällään, jos se toimii. Leimikon suunittelu ja kilpailutus toimii kyllä, hakkuun valvonta, no se voi olla vähän niin ja näin.
Yhdistyksen oma puukauppa on hieman hankalassa raossa, koska yhdistys myy samoille ostajille, jotka ostavat myös suoraan samoilta myyjiltä, kuin yhdistys. Taitaapi olla hieman niin, että yhdistyksen kautta hakkuutetaan huonolaatuiset harvennukset, jotka ei suuria metsäfirmoja kiinnosta, joten ei niistä isännälle tiliä kerry, koska välittäjä/alihankintaketju kasvaa pituutta ja se on tänäpäivänä varmin tapa varmistaa, että kelleen ei jää kun likaiset kädet.
Taisipa jossain tannoin YouTubessa pyörineessä Hitlervideossa olla että: Ei auta kun lähteä yhdistyksen leipiin hakkaamaan perikuntien taimikoita .

Monelle metsänomistajalle yhdistyksen välittämät palvelut, kuten teiden teko, muokkaukset, taimet ja istutukset, sekä muut metsänhoitotyöt on helppo tapa hankkia tarvittava palvelu avaimet käteen periaatteella tai osa palvelua ja loput itse tyyliin.
Palvelujen laadussa on toki kirjavuutta, kuten kaikissa ostopalveluissa. Tämä vois olla se sektori, jonka kysyntä tulee ajanmyötä kasvamaan.
Saapa nähdä mille mallille mhy toiminta ajanmyötä asettuu. Mielestäni se tällä hetkellä on hieman pudonnut tyhjän päälle maksupakon vapautumisen myötä, mut liiketoiminnalla sen paikka ja asema täytyy vakiinnuttaa, ilmaseks ei saa mitään.

[Jalmari Kolu]

En ole ollut Mhy:n jäsen pitkiin aikoihin. Erosin kun oli mahdollista, koska en kokenut saavani jäsenmaksulle kovinkaan laajaa vastinetta. Toki olen joitakin palveluja sieltä senkin jälkeen ostanut ja ollut erittäin tyytyväinen.
Toki on metsänomistajia joille Mhy:n kaikki palvelu ja osaaminen on välttämätöntä, koska oma tietotaito ei riitä. Pidän neuvontajärjestöä tarpeellisena, mutta nykyaikainen liiketalousajattelu tuottaa varmasti laajalti päänvaivaa ko. organisaatiolle. Joka palvelusta olisi saatava rahaa, jotta pelkät henkilöstökulut voidaan hoitaa. Palvelun on oltava laadukasta ja silti kilpailu on valtaisaa, koska sekä isot että pienet toimijat tuottavat vastaavaa. Pelkästään hoitotöitä voi ostaa liki miltä metsäyhtiötä vaan ja niitä kaupataan auliisti. Samaten suunnittelua on digiaikaan tarjolla joka tuutista ja voi valita mieleisensä. Se mikä Mhy:llä on todella hyvää on tuo kiinteistön arviointi ja välitystoiminta. Pidän sitä erittäin tasokkaana, nimen omaan metsäisen osaamisen suhteen.

[hankkijamies]

Paikallisen mhy korjuupuolella on ainakin sopivan kokoisia hakkuukoneita näihin mettäyhtiön koneisiin verrattuna.
Tarkoitin tällä siis sopivat paremmin ensiharvennus metsiin kun nämä yhtiön rohjot
Muuta kokemusta ei ole kun ei ole tuota metsäänkään.

[Jalmari Kolu]

Katkonnan valvonta ei ole niitä helpoimpia. Esim. kuusella lyhin 43dm ja 20 cm minimilatvaläpimitta eräällä puukauppayhtiöllä on erikoinen veto koska muilla on vieläkin 16cm ja jopa 34dm tukki. Eli kertoo siitä että sopivaa käyttölaitosta ei lähellä ole.

Melko helppoa päättää kauppa toisen hyväksi, vaikka yksikköhinta olisi esim. 0,60€ haitarissa pienempilatvaisen mukaan heikompi. Mutta silti jotkut myyvät, vaikka esim. Kl 03 harvennuksilta tukkia ei enää edes noilla mitoilla tule!

Tuo on minusta se missä ihmisiä kusetetaan, hoitosopimus sen "luotettavan yhtiön kanssa". Havupuulla kertymän ero on erittäin merkittävä, vanerikoivulla ei niinkään. Samaten noiden lyhyiden mittojen käyttö, eli yksikin riittää merkiksi siitä että kauppasopimuksessa olleita mittoja on noudatettu. Hyvän tavan mukaan listasta löytyy useampi.. Moton jakaumamatriisia ei saa luettavakseen, varsinkin jos kuvittelee asiasta jotain ymmärtävänsä. Katkontahan pyritään optimoimaan käyttötarpeen mukaisesti sekä pituuksin että läpimittaluokittain. Saanto on tukista aina sen 50%, mutta esim. sahalaitoksen tekniset rajoitukset voivat määrittää katkontaa hyvinkin paljon, sen kuuluisan loppukäyttäjän tarpeen lisäksi. Hurjaa oli 90-luvun alussa kun noita isoja tyviä katkottiin metrin lumpeiksi metsään. Ja sanottiin maanomistajalle että voi voi, kun puusi ovat liian isoja.

Yhden kaupan olen myynyt runkohinnalla ja siinä vaiheessa ei katkontaa minun tarvinnut pohtia. Toki yllätyin tehtyjen tukkien pituuksista. esim. 27dm ja 15 cm latva oli tehty järjestään ja pisimmät olivat vain 49 dm 16 cm latvalla. Pikkutukki 34 dm ja latvasta 13cm. Loput kuitua. Tukkiprosentti kaupalla oli arvioni mukaan liki 90%. Ja lopputuote vientiin, kotimaassa ei ole tuollaiselle laudalle kysyntää. Mutta korostan olleeni ko. toimintamalliin tyytyväinen.