Valintani on Kitkarengas

[Aakku]

Olen tuumaillut siirtyä kesäautoissani kitkoihin.
Täällä etelässä kun on ollut kesä liki koko vuoden, niin olisi ollut mahdollisuus harrastaa kruisailua pitkin talvea. Ajan nykyiset suvikumit loppuun ja laitan kitkat.
Talvirengaspakko poistuu kelien sallitessa, mutta kitkat mahdollistaa liikkumisen vaihtelevassakin kelissä. Käyttöautoissa pidän edelleen parhaat mahdolliset nastarenkaat.

[LasseE]

Täällä Pohjanmaalla olen edelleen vahvasti sitä mieltä että nastat ovat mulle ainoa järkevä vaihtoehto. Siis täällä valtion hoidossa olevalla kylätiellä peltoaukeilla olevat osuudet ovat sulia ja nyt pakkasten tultua pölisevät aivan sairaasti mutta metsäosuudet ovat peilijäällä. Tämä ongelma siitä että meidän syrjäisellä kylätiellä joka on Vaasan kaupungin huolenpidossa niin ei keskustassa olevia kiinnosta. Ollaan siis kuntaliitoksen vuoksi syrjäisin kolkka Vaasan kaupungissa Isonkyrön ja Vöyrin rajalla. Keskustassa asuvia päättäjiä ei isommin kiinnosta syrjäkylät ja niiden teiden kunto. Siis kun meidän tien hoito tuntuu olevan tärkeysjärjestyksen listan loppupäässä jolloin kun tuo kylätie on ojasta ojaan peiliukas pitkän aikaa niin hyvät nastarenkaat ovat ainoa toimiva vaihtoehto.

Pakko kysyä, että oletko koskaan kokeillut hyvää kitkarengasta? Moni kun luottaa tuohon mitättömän kokoiseen nastaan kuin vuoreen. Itse ajoin kymmenisen vuotta sitten yhden talven auton mukana tulleilla saksankitkoilla, ei ongelmia, vaikka aluksi epäilytti.
Nyt on tämän "talven" ajan takavetopakussa ollut nastarenkaat,joista nastat poistettu viime keväänä, en ole eroa viime talveen huomannut. Ja on vesijäätikkökelejä ollut täälläkin.
Ja tuohon urahommaan, joskus koulussa laskettiin, kuinka paljon enemmän raskaskalusto aiheuttaa kuormitusta tiestölle...Tarkkoja lukuja en muista, mutta taisi olla luokkaa, että yksi täysperävaunuyhdistelmä vastasi kymmeniä tuhansia henkilöautoja per ajokerta.

[jussi77]

Täällä Pohjanmaalla olen edelleen vahvasti sitä mieltä että nastat ovat mulle ainoa järkevä vaihtoehto. Siis täällä valtion hoidossa olevalla kylätiellä peltoaukeilla olevat osuudet ovat sulia ja nyt pakkasten tultua pölisevät aivan sairaasti mutta metsäosuudet ovat peilijäällä. Tämä ongelma siitä että meidän syrjäisellä kylätiellä joka on Vaasan kaupungin huolenpidossa niin ei keskustassa olevia kiinnosta. Ollaan siis kuntaliitoksen vuoksi syrjäisin kolkka Vaasan kaupungissa Isonkyrön ja Vöyrin rajalla. Keskustassa asuvia päättäjiä ei isommin kiinnosta syrjäkylät ja niiden teiden kunto. Siis kun meidän tien hoito tuntuu olevan tärkeysjärjestyksen listan loppupäässä jolloin kun tuo kylätie on ojasta ojaan peiliukas pitkän aikaa niin hyvät nastarenkaat ovat ainoa toimiva vaihtoehto.

Käsittääkseni vuosi sitten tuli tiehoitokunnalle vastuu liukkauden torjunnasta. Ennen saivat itse päättää hiekotetaanko, mutta nyt vissiin on pakollista. Tai ainakin tiehoitokunta on vastuussa jos liukkauden takia sattuu jotakin. Siis ainakin vakiasukkaiden tiet tulisi hiekottaa. Laissa puhutaan liukkauden torjunnasta.

[EKo]

Nastarenkaiden hintaa pitäisi korottaa ja vastaavasti kitkojen alentaa ja ohjata näin enemmän käyttöä kitkojen suuntaan. Se on kuitenkin fakta, että suurimmalle osalle suomalaisia kitkat olisi oikea valinta.
Kaikki ylimääräinen asfaltin kulutus olisi kuitenkin hyvä saada pois, ei tuo tiestö itsestään korjaannu ja kokoajan korjaustarve kasvaa.

Suomen routaolosuhteissa asfalttia joudutaan uusimaan jatkuvasti joka tapauksessa, vaikka ei olisi nastojen kulutusta ja uria ollenkaan. Lämpötilavaihtelut vuodenaikojen välillä mutta myös jopa vuorokauden aikana ja sateet sekä raskaan liikenteen painorasitus muokkaa asfalttia koko ajan. Ei mene kauan yleensä, kun uusikin asfaltti on yhä pienempänä palasena ja murusena palapelin tavoin. Palat vaan pienenee jatkuvasti ja kohta on sateen jälkeen routakuoppia, joita täytetään öljysoralla lapiohommanakin.

Muuallakin talvimaissa pärjätään ilman nastoja, tiet eivät ole syvillä raiteilla, eli suolaus ja routa ei yksistään selitä asiaa. Bitumi ei ole suolalle tai vedelle arka materiaali.

Painorajoja nyt on nostettu Suomessa koko ajan, kun teollisuuden logistiikka on siirretty laivoista ja rautateiltä kumipyörille.

-SS-

Ei tässä olekaan kyse siitä, että, kuluttaako raskaskalusto teitä vai ei. Tottakai kuluttaa.
Kysymys on siitä, että kuluttaako raskas kalusto ja nastarengas ha:t enemmän kuin raskas kalusto ja kitkarengas ha:t. Kyllähän tutkittu kiistaton totuus on se, että nastat lisäävät oleellisesti teiden kulumista.

[Superdextaaja]

Oma pointti on, että asfaltti joudutaan uusimaan säännöllisesti, vaikka nastoja ei käytettäisi ollenkaan. Toki nastat aiheuttaa urien paikkaamista aikaisemmin. Mutta ei niiden käyttämättömyydellä päästä eroon tien paikkaamisesta eikä koko asfaltin uusimisesta välillä Suomen olosuhteissa, missä lämpölaajeneminen ja supistuminen on toistuvaa muiden säärasitusten lisäksi. Raskas liikenne aiheuttaa pehmeämmillä tiepohjilla koko pintakerroksen taipumista alas pyörien alla toisin kuin henkilöautot.

[Talumees]

Käsittääkseni vuosi sitten tuli tiehoitokunnalle vastuu liukkauden torjunnasta. Ennen saivat itse päättää hiekotetaanko, mutta nyt vissiin on pakollista. Tai ainakin tiehoitokunta on vastuussa jos liukkauden takia sattuu jotakin. Siis ainakin vakiasukkaiden tiet tulisi hiekottaa. Laissa puhutaan liukkauden torjunnasta.

Käsitykset on helppo tarkistaa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180560
24 §
Tien kunnossapito

Tie on pidettävä tieosakkaiden liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa niin, että kunnossapidosta ei aiheudu tieosakkaalle kohtuuttomia kustannuksia, että tiestä tai sen käyttämisestä ei aiheudu kenellekään tarpeetonta haittaa tai häiriötä taikka tarpeetonta haittaa ympäristölle tai muuta yleisen edun loukkausta. Kunnossapidossa on otettava huomioon myös liikenneturvallisuus.

Jos tie tai sen osa ei ole kenellekään tieosakkaalle välttämätön talvella, talvikunnossapito voidaan siltä osin jättää tekemättä.

Tien kunnossapidossa on tämän lain lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa, vesilaissa, muinaismuistolaissa, metsälain 3 luvussa, ympäristönsuojelulaissa sekä muussa laissa säädetään. Jos tien kunnossapitoon liittyvään toimenpiteeseen muun lain mukaan vaaditaan viranomaisen lupa, toimenpiteeseen ei saa ryhtyä, ennen kuin lupa on myönnetty.

[poweri]

Rekkakuskeille tiedoksi ettei se paino perusfysiikassa mihinkään häviä. Rekassa se tosin jakautuu monelle akselille ja renkaalle mutta on tonnejakin paljon koska halutaan maksimoida hyötysuhde.
Maataloudessa erityisen tärkeää ymmärtää ettei paino mihkään häviä vaikka leveät renkaat, pintapainetta lasketaan mutta kokonaisvaikutus ei poistu. Sama asia näkyy tiestössä raskaalla kalustolla, tiestönpohja kärsii isossa kuvassa.
Otetaan esimerkiksi yksinkertainen klassinen vertaus, keskikokoisessa noin 15t telakaivurissa on samaa suuruusluokkaa oleva pintapaine kiloa neliölle kuin 100kg saapasmies. Kumman ottaisit talosi katolle??

[8400]

Oma pointti on, että asfaltti joudutaan uusimaan säännöllisesti, vaikka nastoja ei käytettäisi ollenkaan. Toki nastat aiheuttaa urien paikkaamista aikaisemmin. Mutta ei niiden käyttämättömyydellä päästä eroon tien paikkaamisesta eikä koko asfaltin uusimisesta välillä Suomen olosuhteissa, missä lämpölaajeneminen ja supistuminen on toistuvaa muiden säärasitusten lisäksi. Raskas liikenne aiheuttaa pehmeämmillä tiepohjilla koko pintakerroksen taipumista alas pyörien alla toisin kuin henkilöautot.

Tuolla logiikalla millään ei ole mitään väliä kun kerran kuitenkin joudutaan uusimaan Routa rikkoo kyllä suomessa tiet tehokkaasti mutta ei se niitä corollan raidelevydellä olevia sieviä uria siihen tiehen tee. Vallan huonosti niihin uriin sopii myöskään kuorma-auto.

[Major58]

Talvilomareissulla käytiin etelässä helsinkiä myöten, ja ei siellä piloille ajettuja teitä ollut, että turhasta ulisette.
Ja totta, ei siellä tarvi nastarenkaita jos ei halua, mutta käykää pohjoisesa niin ymmärätte että täällä on lunta ja jäätä ja huonommat tiet.
Ja just joo, liukkauden torjuntaa, monesti hiekka auto näkyy kulkevan kun minä oon jo kotona syömässä työpäivän jälkeen iltasella ja tämmöinen keli kun välillä jään pinta sulaa ja murske painuu jään sisälle niin seuraavana aamuna on yhtä liukas kuin eellisaamuna. Se on helppo sanoa miten pitäis asiat olla ja miten tehä, jos ei osaa kuin yhdestä kulmasta katsoa.

[mauri]

Se vaan ettäkun ne urat siinä asfaltissa on tasan henkilöauton raide ja renkaanleveyksiset. Ja voit myös laskea raskaan ajoneuvon painorasituksen renkaiden lukumäärällä ja pinta-alalla ja massalla.

Silloin kun vielä tuolla 51-tiellä välillä Espoonlahti - Lauttasaari ajelin niin kyllä ne syvimmät urat oli niistä kolmesta (samaan suuntaan vievistä) kaistoista oikeanpuolimmaisilla. Tie on eräs liikennöidyimmistä (Kehä I ja III jälkeen).
Olivat vielä paripyörien jättämät. Huom! kyseisellä kaistalla saivat ajaa vain linja-autot ja taksit. Ei siis ollut nastarenkaiden aiheuttama vaan johtui päällysteen tai ehkä jopa tien runkorakenteen heikkoudesta.

[Tureq]

Ja tuohon urahommaan, joskus koulussa laskettiin, kuinka paljon enemmän raskaskalusto aiheuttaa kuormitusta tiestölle...Tarkkoja lukuja en muista, mutta taisi olla luokkaa, että yksi täysperävaunuyhdistelmä vastasi kymmeniä tuhansia henkilöautoja per ajokerta.

Itse olen kyllä tämän saman laskun laskenut , ja ilmeisemmin oikein, ja 60t yhdistelmän rasitus tiestölle on noin 150-kertainen verrattuna tavalliseen henkilöautoon.

[PuuhaPate]

Ja tuohon urahommaan, joskus koulussa laskettiin, kuinka paljon enemmän raskaskalusto aiheuttaa kuormitusta tiestölle...Tarkkoja lukuja en muista, mutta taisi olla luokkaa, että yksi täysperävaunuyhdistelmä vastasi kymmeniä tuhansia henkilöautoja per ajokerta.

Itse olen kyllä tämän saman laskun laskenut , ja ilmeisemmin oikein, ja 60t yhdistelmän rasitus tiestölle on noin 150-kertainen verrattuna tavalliseen henkilöautoon.

Olisi kiva jos te laittaisitte jonkinlaiset laskuesimerkit näistä kertomistanne laskelmista?

[LasseE]

Ja tuohon urahommaan, joskus koulussa laskettiin, kuinka paljon enemmän raskaskalusto aiheuttaa kuormitusta tiestölle...Tarkkoja lukuja en muista, mutta taisi olla luokkaa, että yksi täysperävaunuyhdistelmä vastasi kymmeniä tuhansia henkilöautoja per ajokerta.

Itse olen kyllä tämän saman laskun laskenut , ja ilmeisemmin oikein, ja 60t yhdistelmän rasitus tiestölle on noin 150-kertainen verrattuna tavalliseen henkilöautoon.

Olisi kiva jos te laittaisitte jonkinlaiset laskuesimerkit näistä kertomistanne laskelmista?

Se ei ihan yksinkertainen laskutoimitus ollut, en muistiinpanoista äkkiseltään sitä löytänyt..Mieleen vain jotenkin jäi, että tuhansia kertoja saa normi henkilöauto ajaa aiheuttaakseen saman rasituksen tiestölle kuin rekka. Ja että rekassa taas vastaavasti esim. 10t kokonaispainon lisäys aiheuttaa suuremman rasituksen kuin se prosentuaalisesti laskettuna olisi..

[poweri]

Edellä tämä on kerrottu ettei se paino sieltä tieltä mihkään häviä. Perusrekkamiehellä menee vaan niin yli että parta heiluu.

[8400]

No onneksi rallimiehellä homma hallussa

[Tureq]

Olisi kiva jos te laittaisitte jonkinlaiset laskuesimerkit näistä kertomistanne laskelmista?

No katotaampa jos jaksaisin joskus kaivaa muistiinpanot esille ja etsiä laskun. Mutta vakaa mielikuva oli että henkilöauto aiheuttaa 0.75% rasituksen tiestön rakenteelle verrattuna 60t täysperään.

Laskin/exelihommia tuon laskeminen oli.

[poweri]

No onneksi rallimiehellä homma hallussa

No mitähän ihmettä ralli tähän liittyy?? Itsehän jauhat täällä rekoista ym painonvaikutuksista etkä ymmärrä ihan perusjuttuja. Koville näyttä ottavan

[8400]

No painaahan se, kyllä mä sen ymmärrän. Mutta edelleenkään ei ne urat synny mistään muusta kuin hlöauton renkaista.

[zukka]

No painaahan se, kyllä mä sen ymmärrän. Mutta edelleenkään ei ne urat synny mistään muusta kuin hlöauton renkaista.

Olen eri mieltä. Luulisin ettei kevyemmät autot tee painumia yhtä helpolla kun isommat,vaikkakin isommissa paino on jakautunut isommalle alueelle useampien pyörien kautta.
Jos henkilöautot painaisivat tiet urille niin luulisi että omakotitalo alueiden kadut olisivat painuneita kun harvemmin niitä asfaltoidaan uusiksi paitsi jos tien alla tehdään remonttia esim kaukolämmölle. Sitten taas muutama tälläinen alue tullut vastaan jota on laajennettu ja kuorma-autot ovat talojen rakentamisen ajan kuskanneet maa kuormia ja tavaraa pienellä tiellä niin vuoden päästä tie on painunut vaikka aiemmin tie on ollut hyvässä kunnossa. Nämä on omia spekulaatioita. Toki muutaman tien tiedän myös josta pohja pettänyt luultavasti ja painunut jo henkilöautojen painosta,mutta harvemmassa nämä tuntuvat olevan.

[Lurkus]

No painaahan se, kyllä mä sen ymmärrän. Mutta edelleenkään ei ne urat synny mistään muusta kuin hlöauton renkaista.

Olen eri mieltä. Luulisin ettei kevyemmät autot tee painumia yhtä helpolla kun isommat,vaikkakin isommissa paino on jakautunut isommalle alueelle useampien pyörien kautta.
Jos henkilöautot painaisivat tiet urille niin luulisi että omakotitalo alueiden kadut olisivat painuneita kun harvemmin niitä asfaltoidaan uusiksi paitsi jos tien alla tehdään remonttia esim kaukolämmölle. Sitten taas muutama tälläinen alue tullut vastaan jota on laajennettu ja kuorma-autot ovat talojen rakentamisen ajan kuskanneet maa kuormia ja tavaraa pienellä tiellä niin vuoden päästä tie on painunut vaikka aiemmin tie on ollut hyvässä kunnossa. Nämä on omia spekulaatioita. Toki muutaman tien tiedän myös josta pohja pettänyt luultavasti ja painunut jo henkilöautojen painosta,mutta harvemmassa nämä tuntuvat olevan.

No luulis että nelostiekin on jo painunut mutta voisko kuvitella että ei se niinkään painu vaan nastat kuluttaa tietä pölyksi?