Tuulivoima

[Juho M-P]

Aivan hyvin mahdollista että USAssa on tuo määrä hylättyjä myllyjä. Onhan siellä tuulimyllyjä käytetty iät ja ajat.
Varsinaisia tuulivoimalapuistoja 70-luvulta alkaen. Montakon tuulivoimalaa aikojen saatossa lie rakennettu?
Tänä vuonna käytössä yli 60 000 myllyä, joten varmasti niitä hylättyjäkin on paljon. Jenkeissä kun on tapana hylätä jopa kokonaisia kaupunkejakin.
Mutta mitä väliä sillä on? USA on hemmetin iso paikka johon kyllä mahtuu hylättyjä tuulivoimaloita ja kaupunkejakin.

Kalifornian autiomaissa on sellasia vähä isompia puistoja. Tosin myllyt on aika pieniä mutta niitä on satoja/puisto. Vanhojakin ovat joten luku voi hyvinkin pitää paikkansa.

[ihmehitsari]

Eikös samassa jutussa kerrottukin, että valtion tukea eivät uudet hankkeet edes hae, koska tuulivoima on kilpailukykyistä jopa ydinsähkön kanssa. Mikä siis hiertää? Jos ykstyisillä firmoilla on varaa ilman tukemisia pystyttää tikkuja seisomaan, niin minun puolestani siitävaan.

Kyse ei ole tuista vaan siitä yksinkertaisesta asiasta että rakennetaan näennäiskapasiteettia turhan pantiksi. Tuulivoiman hyötysuhde, kapasiteetti /tuotto, paranee sangen hitaasti, hyvän matkaa alle 50% yhäkin. Sattumaenergialla ei nykyisenkaltaista, sähköön nojautuvaa hyvinvointia ylläpidetä. Varalla täytyy olla tekniikat jotka toimii kelissä kuin kelissä. Ja varsinkin kun yhtäältä painostetaan investoimaan uusiutuviin/ vähäpäästöisiin niin eikö viisainta olisi käyttää luonnonvaroja ja kapitaalia sellaisiin tekniikoihin, jotka toimivat paremmilla hyötysuhteilla?

[Juho M-P]

Ammattilaisten mielestä tuulivoima pilaa sähkömarkkinat ja aiheuttaa heittoja sähkön hintaan. Tuulivoima lisää näet kalliin säätövoiman tarvetta(turve, hiili yms). Ja välillä kun on ylitarjontaa hyvien tuuliolojen vuoksi niin muita voimaloita ajetaan alas. Sitten välillä niitä ajetaan hätäpäässä takaisin ylös.

[-SS-]

Ammattilaisten mielestä tuulivoima pilaa sähkömarkkinat ja aiheuttaa heittoja sähkön hintaan. Tuulivoima lisää näet kalliin säätövoiman tarvetta(turve, hiili yms). Ja välillä kun on ylitarjontaa hyvien tuuliolojen vuoksi niin muita voimaloita ajetaan alas. Sitten välillä niitä ajetaan hätäpäässä takaisin ylös.

Ei hiilivoimaloita ajeta noin vaan ylös ja alas esimerkiksi 15 min jänteellä. Säätövoimana käytetään esimerkiksi maakaasulla tms. käytettäviä kaasuturbiinivoimaloita, jos vesivoimaa tai tuontia ei ole käytettävissä.

-SS-

[Juho M-P]

Ammattilaisten mielestä tuulivoima pilaa sähkömarkkinat ja aiheuttaa heittoja sähkön hintaan. Tuulivoima lisää näet kalliin säätövoiman tarvetta(turve, hiili yms). Ja välillä kun on ylitarjontaa hyvien tuuliolojen vuoksi niin muita voimaloita ajetaan alas. Sitten välillä niitä ajetaan hätäpäässä takaisin ylös.

Ei hiilivoimaloita ajeta noin vaan ylös ja alas esimerkiksi 15 min jänteellä. Säätövoimana käytetään esimerkiksi maakaasulla tms. käytettäviä kaasuturbiinivoimaloita, jos vesivoimaa tai tuontia ei ole käytettävissä.

-SS-

Kyllä minä sen tiiän. Viikko ylösajoa ja viikko alasajoa noin karrikoidusti. Mutta kyllä niitä joutuu välillä starttaileen ja pian viikon sisällä ajaan alas.

[korjailija]

Luulen että ainakin osa toimijoista on hankkinut tuulivoimaloita ns. viherpesu mielessä. Eli voidaan ilmoittaa että omistetaan näin ja näin paljon vihreää energiaa tuottavaa tuulivoimaa, vaikka todellisuudessa ne myllyt eivät edes pyörisi.

[Juho M-P]

Luulen että ainakin osa toimijoista on hankkinut tuulivoimaloita ns. viherpesu mielessä. Eli voidaan ilmoittaa että omistetaan näin ja näin paljon vihreää energiaa tuottavaa tuulivoimaa, vaikka todellisuudessa ne myllyt eivät edes pyörisi.

Näyttää olevan muotia. Kaiken maailman Green Deal sopimuksia luodaan pelkästään PR mielessä jne. Siis niin täyttä soopaa.

[Joordis]

Ammattilaisten mielestä tuulivoima pilaa sähkömarkkinat ja aiheuttaa heittoja sähkön hintaan. Tuulivoima lisää näet kalliin säätövoiman tarvetta(turve, hiili yms). Ja välillä kun on ylitarjontaa hyvien tuuliolojen vuoksi niin muita voimaloita ajetaan alas. Sitten välillä niitä ajetaan hätäpäässä takaisin ylös.

Ei hiilivoimaloita ajeta noin vaan ylös ja alas esimerkiksi 15 min jänteellä. Säätövoimana käytetään esimerkiksi maakaasulla tms. käytettäviä kaasuturbiinivoimaloita, jos vesivoimaa tai tuontia ei ole käytettävissä.

-SS-

Tähän liittyy tuo aiemmin mainitsemani linkki... jos turbiini vaatii sen vartin ylösajoon, niin polttomoottorille riittää viisi minuuttia.. ja ollaan sitä alle minuutissakin päästy 100% kuormalle... Ja sammutus ei paljoa aikaa vie...

Koska oma lehmö ojassa, niin mainostetaan nyt täälläkin...

"Pyhäjoen ydinvoimalaa" ei tarvita - ja maailma pelastuu?!?

https://www.wartsila.com/fin/puhallus

Jos ei tuule, niin varavoimaa nopeasti saatavilla ja kun tarvitaan tuulta, niin sitten helppo sammuttaa moottori...
Laskelmien mukaan tietyssä mittakaavassa varavoiman hankinta pitää talouden plussalla vaikka sitä varavoimaa ei koskaan tarvitakaan.. Mutta silloin puhutaan jo kymmenien megawattien tuulipuistoista...

[ihmehitsari]

Tuulivoimatuotanto nyt n 177MW. Kulutusta yli 12000MW ja tuotantoa n 9000MW. Tuontia reipas 3000MW.
Talviset ilmanalat etelää myöten. Ne paremmat myllykelit. Vai tuliko talvi liian aikaisin? Hyvähän se pitäisi talven tulo olla näinä aikoina kun lämpiämisestä niin suurta huolta kannetaan.

[Superdextaaja]

Tahtoo olla niin, että Suomen sisämaassa ainoita sopivia paikkoja myllyjen pystyttämiseen ovat 150 metriä korkeat mäet mitattuna paikallisesta yleisimmästä maan pintakorkeudesta tai järvialueiden pinnasta. Silloinkin masto olisi oltava melkein sadan metrin korkuinen. Silloin vasta ollaan ilmankorkeuksissa, missä tuulee tai ilma virtaa maan yli tasaisesti ja voimakkaasti käytännössä koko ajan. Näkee jo pilvimattojen liikkeestä, kuinka tasainen virta tuo on.

[-SS-]

Tuulivoimatuotanto nyt n 177MW. Kulutusta yli 12000MW ja tuotantoa n 9000MW. Tuontia reipas 3000MW.
Talviset ilmanalat etelää myöten. Ne paremmat myllykelit. Vai tuliko talvi liian aikaisin? Hyvähän se pitäisi talven tulo olla näinä aikoina kun lämpiämisestä niin suurta huolta kannetaan.

Ehkä se on koko ajan tiedetty, että täällä harvakseltaan tulevien matalapainesykloonien vyöhykkeellä tuulee vain silloin tällöin. Kyllä houkutusta tarvittiin, saa sitten nähdä, miten yhtiöt pärjäävät vähemmän tuetulla tuotannolla. Tähän mennessä havainnoituna näyttäisi esimerkiksi Tuuliwatin liikevoittoprosentti alentuvan joltisenlaista vauhtia.

-SS-

[ihmehitsari]

Tahtoo olla niin, että Suomen sisämaassa ainoita sopivia paikkoja myllyjen pystyttämiseen ovat 150 metriä korkeat mäet mitattuna paikallisesta yleisimmästä maan pintakorkeudesta tai järvialueiden pinnasta. Silloinkin masto olisi oltava melkein sadan metrin korkuinen. Silloin vasta ollaan ilmankorkeuksissa, missä tuulee tai ilma virtaa maan yli tasaisesti ja voimakkaasti käytännössä koko ajan. Näkee jo pilvimattojen liikkeestä, kuinka tasainen virta tuo on.

Käytännössä tuollaisia 150m tuulipuistokelpoisia mäkiä paikallisesta pinnankorkeudesta ei juurikaan Suomessa ole. Tunturialueilla paremminkin mutta vakavampaan tuottoon rakennettava tuulipuisto vaatii laajat maa-alueet, ei niitä yhdelle neliökilometrille montaa pystytetä.
Tämän suunnan tuulipuistoaluetta kartoitettiin tuulimittauksin ennen rakentamista. Pinnankorkeutta sen n 240m merenpinnasta ja hyvin hakatut talousmetsät ympärillä. Puuthan ei juuri haittaa vaikka isompiakin olisi. Mittavat maansiirtot ja muun infran rakentamiset oli. Kaipa ne tuuliolot ainakin rahallisesti hyviksi katsottiin kun kerran 30 myllyä rakensivat.

Tanskassa on hyvinkin tasaista ja paljon rakennettua tuulivoimakapasiteettia. Silmittelin aikoinaan heikäläistä tuulivoimadataa ja ynnäilin että maatuulivoimaloilla n 25% tuotto nimelliskapasiteettiin nähden ja merituulivoimaloilla n 10% maatuulta parempi. Että melko paljo saa kapasiteettia rakentaa jotta kulutus tulee tyydytetyksi.

[-SS-]

Tahtoo olla niin, että Suomen sisämaassa ainoita sopivia paikkoja myllyjen pystyttämiseen ovat 150 metriä korkeat mäet mitattuna paikallisesta yleisimmästä maan pintakorkeudesta tai järvialueiden pinnasta. Silloinkin masto olisi oltava melkein sadan metrin korkuinen. Silloin vasta ollaan ilmankorkeuksissa, missä tuulee tai ilma virtaa maan yli tasaisesti ja voimakkaasti käytännössä koko ajan. Näkee jo pilvimattojen liikkeestä, kuinka tasainen virta tuo on.

Käytännössä tuollaisia 150m mäkiä paikallisesta pinnankorkeudesta ei juurikaan Suomessa ole. Tunturialueilla paremminkin mutta vakavampaan tuottoon rakennettava tuulipuisto vaatii laajat maa-alueet, ei niitä yhdelle neliökilometrille montaa pystytetä.
Tämän suunnan tuulipuistoaluetta kartoitettiin tuulimittauksin ennen rakentamista. Pinnankorkeutta sen n 240m merenpinnasta ja hyvin hakatut talousmetsät ympärillä. Puuthan ei juuri haittaa vaikka isompiakin olisi. Mittavat maansiirtot ja muun infran rakentamiset oli. Kaipa ne tuuliolot ainakin rahallisesti hyviksi katsottiin kun kerran 30 myllyä rakensivat.

Tanskassa on hyvinkin tasaista ja paljon rakennettua tuulivoimakapasiteettia. Silmittelin aikoinaan heikäläistä tuulivoimadataa ja ynnäilin että maatuulivoimaloilla n 25% tuotto nimelliskapasiteettiin nähden ja merituulivoimaloilla n 10% maatuulta parempi. Että melko paljo saa kapasiteettia rakentaa jotta kulutus tulee tyydytetyksi.

Ja se 25% tuottokin pitäisi saada talletetuksi vaikka sellaisiin Puuilon superkondensaattoreihin, nin silloin se vasta olisi kunnolla hyödynnettävä 25% kapasiteetti.

-SS-

[tommi]

Bensamoottorissa on kunnon juntturalle tuo hyötysuhde kerrassaan sopiva. Paljon sähkömoottoriautoa fiksumpi.

[-SS-]

1970 MW tuulivoiman teho tällä hetkellä. Jopa yli 90 % asennetusta tehosta. Enemmästä tuulesta ei varmaan olisi edes väliä, koska silloin varmaankin joudutaan rajoittamaan ropellien pyörimistä ja kääntämään tehot alas.

Sähkön tuottajahinnat ovat taas melkoisen alhaalla, koska Tanska, Norja ja Ruotsi työntävät omia sähköjään käsistään pois. Tätä ei ehkä tuulivoimaideologia tullut ottaneeksi huomioon, että kovalla tuulella sähköä on liiankin kanssa, jolloin hinta laskee. Ja silloin kun kuluuts on suurta ja sähköä kuluu, seisovat myllyt paikallaan jopa naapurimaita myöten. Ilman valtiontukia ei tuulivoimalla näyttäisi rikastuvan.

-SS-

[tumes]

Tässä kunnassa alkaa tuulivoimapuiston kaavoitus. Suunnitelmissa on rakentaa 29 myllyä jauhamaan sähköä.
Kun yksittäisen myllyn kiinteistöverotulo on n. 30 kiloeuroa niin onhan se pienelle kunnalle merkittävä lisätulo jos kaikki myllyt rakentuvat.
Swot-analyysi kartoittaa heikkouksia, vahvuuksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Niin täälläkin. Keskustelu velloo. Menetetään luontoarvot tai verotulot. Jokunen rantatontti jää rakentamati ja maanomistajat ovat puolesta ja vastaan. Paljon ainakin luvataan.
Mikä on lopputulema? Vaikea sanoa.

[Superdextaaja]

Hyvä vaan, että tuulivoimaa tulee. On toki kurjaa, että maisemamenetykset tulevat mukana, mutta mitä enemmän myllyjä pyörii, sitä vähemmän kannattaa öljy- ja kaasumyyjien kikkailla yhtäkkisillä hintojen korotuksilla. Kriisitilanteissa omavaraisteknologiasta on myös pelkkää hyötyä. Kannattaisi vain satsata pelkästään isoimpiin mahdollisiin myllyihin sisämaassa kukkuloiden päällä ja hajauttaa noita harvakseltaan pitkin maata.

[opastaja.]

1970 MW tuulivoiman teho tällä hetkellä. Jopa yli 90 % asennetusta tehosta. Enemmästä tuulesta ei varmaan olisi edes väliä, koska silloin varmaankin joudutaan rajoittamaan ropellien pyörimistä ja kääntämään tehot alas.

Sähkön tuottajahinnat ovat taas melkoisen alhaalla, koska Tanska, Norja ja Ruotsi työntävät omia sähköjään käsistään pois. Tätä ei ehkä tuulivoimaideologia tullut ottaneeksi huomioon, että kovalla tuulella sähköä on liiankin kanssa, jolloin hinta laskee. Ja silloin kun kuluuts on suurta ja sähköä kuluu, seisovat myllyt paikallaan jopa naapurimaita myöten. Ilman valtiontukia ei tuulivoimalla näyttäisi rikastuvan.

-SS-

pitäisi kai sopia että kovat tuulet puhaltaisivat eri valtakunnissa eri aikaan
niin tuo ongelma pienenisi

[Antsuko]

Tuulivoima on sattumavoimaa, lainaus eräältä toiselta palstalta.

Tuulivoima ja aurinkovoima saa kohtuuttumon kilpailuedun siitä, että niille ei ole asetettu mitään sähköntuottannon pysyvyysvaatimusta eli vaatimusta, että tietty luvattu kapasiteetti pitää pystyä toimittamaan vaikkapa 95 prosenttia vuoden aikana. Se pakottaisi sattumaenergian rakentajat rakentamaan itse korvaavan varavoiman, jonka tekee nyt joku muu.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arojou ... nt-3123618

[imppu]

Joskus saattaa kummastuttaa tuo vaatimus tuulivoiman rinnalle rakennettavasta varavoimasta.

Minkä takia?

Eikö voi käyttää sitä nykyistä voimaa siinä rinnalla varalla?