Perämoottorin sytytyskysymys

[duzzit]

Terhi 40 sytytysjärjestelmä kysymys. Huolto-ohjeen mukaan tulpan hatusta mitatun vastuksen pitäisi olla 10-12kohm. Mulla se on reilu 6, ero johtunee häiriönpoistovastuksesta jonka pitäisi ilmeisesti olla 5kohm mutta mulla ne on 1kohm versiot. Häiriönpoistovastus on siis erillinen bakeliittinen pötkylä sytytysjohdon puolivälissä. Onko tällä mitään vaikutusta vai koitanko etsiä oikean kokoiset vastukset. Ja toinen oli maattoliittimen vastus, ohjeen mukaan pitäisi olla 10kohm mutta mitattu on vain 2.8kohm. Hommasin siis tuon koneen ja veneen viimesyksynä ja se ei toiminut kunnolla niin nyt on täydellinen keväthuolto menossa.

[Mika 82]

En tiedä, vaikuttaako tuo vastus kipinään, mutta ainakin tv signaaliin vaikuttaa, jos ei kunnossa. Oma vene oli lainassa kaverilla ja melkein ennen moottorin ääntä tiesi, että nyt se tulee, kun kuva alkoi pätkimään. Tuossa häiriön poisto oli tulpassa, eli R tulpat vaihtamalla vaiva poistui.

[duzzit]

Häiriönpoistolla ei niinkään nyt ollut väliä vaan sillä että toimiiko se sytytysjärjestelmä niinkuin pitää jos resistanssi on eri kuin pitäisi olla. Asia tietenkin korjaantuisi sillä että poistan ne erilliset häiriönpoistovastukset ja tulpanhatut vaihdan 5kohm versioihin.

[tippiwatti]

Laita nyt samaan huoltoon ne puolien/sytytysyksiköiden välykset kohdalleen; muistaakseni tasan 0.20mm ,eikä yhtään yli tai ali
Puolan molemmin puolin.

Jos heittää vähänkin,niin kaikki pytyt eivät ole mukana/ei toimi ollenkaan.
Härön poistajista en tiedä,kun en enää muista,et sellaisia olisi ollutkaan...
Kai sekin tuottaa jonkinlaista häiriötä,jos sytytys pätkii?

Voi olla,et tiesitkin asian,mut tuli mieleen omista kokemuksista.
Ja sen suhteen,et kaikkein varmin ja paras kone mitä ikinä on itsellä tai edes lähipiirissä ollut.
Kaikkein parastahan siinä on se,et hevosvoimat eivät ole poneja niinkuin muissa koneissa,vaan potkurinakselilta mitattuja hevosvoimia : )
Plus tietysti hiljainen ääni ja pieni bensankulutus.

[tippiwatti]

Laita nyt samaan huoltoon ne puolien/sytytysyksiköiden välykset kohdalleen; muistaakseni tasan 0.20mm ,eikä yhtään yli tai ali
Puolan molemmin puolin.

Jos heittää vähänkin,niin kaikki pytyt eivät ole mukana/ei toimi ollenkaan.
Härön poistajista en tiedä,kun en enää muista,et sellaisia olisi ollutkaan...
Kai sekin tuottaa jonkinlaista häiriötä,jos sytytys pätkii?

Voi olla,et tiesitkin asian,mut tuli mieleen omista kokemuksista.
Ja sen suhteen,et kaikkein varmin ja paras kone mitä ikinä on itsellä tai edes lähipiirissä ollut.
Kaikkein parastahan siinä on se,et hevosvoimat eivät ole poneja niinkuin muissa koneissa,vaan potkurinakselilta mitattuja hevosvoimia : )
Plus tietysti hiljainen ääni ja pieni bensankulutus.

Ei siinä minun koneessa kyllä erillisiä sellaisia ollut.
Jos oli,niin ne olivat sitten sytytysyksikköjen tai tulpanhattujen sisällä.
Tosin itsellä se oli viimeinen valmistettu vuosmalli eli Valmet/1983.

Muistaisin kyllä asian,kun edellinen omistaja oli luopunut siitä just sen takia,et ei saanut sitä sähköongelmien vuoksi käyntiin.
Eikä kukaan muukaan asiaa yrittänyt...
Huolto-ohjekirjakin oli niin epäselvä,et sieltä piti päätellä (viimeisenä keinona) asia ja välykset säätämällä toimi sen jälkeen hienosti.
Eikä se mitään häiriöitä mihinkään tehnyt edes saavissa/pukilla/veneen perässä pihassa käytettynä.

Vinkkinä vasta ostaneelle:
Kait sinä tiedät,et siinä on VolvoPentan alapää ja kaikki stefat/laakerit ovat millikokoisia vakio-sellaisia mitä saa lähimmästä pulttiliikkeestä ja vaiks sen,et asiasta on (vanha) keskusteluketju tällä foorumilla missä on ainakin jotakin tietoa asiasta.
Eli jos/kun alapäässä alkaa olemaan väljää/vettä öljyn seassa tms. "normaalia kulumaa" jossakin,niin ei kannata nähdä vaivaa kyselemällä käytettyjä kalliita Terhin/VolvoPentan osia,vaan voi mennä johonkin ym. puljuun ja ostaa muutamalla kympillä kaikki uusiksi.

Nii,jollet ole avannut sitä "välipätkässä" olevaa nokeentunutta pako/äänenvaimennussysteemiä (mitä muista koneista ei löydy),niin kannattaa avata.
Säästää bensaa ja lisää tehoja siinä tapauksessa,et kukaan toinen ei ole vaivautunut asiaan.
Saattaapi olla vaiks ihan tukossa ja 2-t kone jos ei "hengitä,ni ei se oikein sitten kuljekaan.
Moni ei edes tiedä sellaisen olemassaolosta,kun se oli silloin aikaansa edellä olevaa tekniikkaa millä niitä oikeita akselihevosvoimia tuli puolella bensakulutuksella jenkkikoneisiin nähden.
Siltikin,vaikka jenkit ilmoittivat kampiakselitehoja eli poneja.

[tippiwatti]

Asiaan vois varmaan sanoa vielä kaikenlaista,mut tuossa jotakin vinkkiä...

Terhissä on muuten varsin kätevä "käynnistyksenesto"; siellä koneen kupeessa on jousen alla rele minkä kautta kulkee kaikki sytytysvirta.
Senkun ottaa aina veneeltä lähtiessä taskuun,ni on aivan varmaa et kukaan ei varasta sitä venettä ainakaan virtalukon johtoja yhdistämällä/ajamalla

[duzzit]

ei teillä terhin omistajilla ois kuvaa tai mahdollisuutta ottaa sitä kiinnityslaitteesta? Siis tuo moottori on aikaisemmin ollut todellisella teeseitse miehellä ja sen jäljiltä on nyt sähköt korjattu mutta ne koukut mitkä lukitsee moottorin alas kiinnitys laitteiseen ei toimi. pitäisi saada kuva miten se jousi on ja millä ne saadaan alas kun moottori halutaan ylös. Ja lisäksi jos löytyisi jotain tyyppi niille kaasujousille mitkä siinä varaosakirjan mukaan on kun omasta nekin puuttuu.

Ainiin tuo releen poisto omassa moottorissa käynnistyksen estona ei toimi koska jos sen ottaa pois niin moottori kyllä käynnistyy muttei sitä saa sammumaan. Rele nimittän ilman virtaa maattaa sytytysyksiköt ja kun se vetää niin maatto katkeaa ja käynnistys on mahdollista. Muita virtoja sen läpi ei kulje

Ja sytytysongelmat on korjattu. Johdot ja hatut vaihdoin ja hatut vastuksellisina niin nyt se käynnistyy het kun startti alkaa jauhamaan

[tippiwatti]

ei teillä terhin omistajilla ois kuvaa tai mahdollisuutta ottaa sitä kiinnityslaitteesta? Siis tuo moottori on aikaisemmin ollut todellisella teeseitse miehellä ja sen jäljiltä on nyt sähköt korjattu mutta ne koukut mitkä lukitsee moottorin alas kiinnitys laitteiseen ei toimi. pitäisi saada kuva miten se jousi on ja millä ne saadaan alas kun moottori halutaan ylös. Ja lisäksi jos löytyisi jotain tyyppi niille kaasujousille mitkä siinä varaosakirjan mukaan on kun omasta nekin puuttuu.

Ainiin tuo releen poisto omassa moottorissa käynnistyksen estona ei toimi koska jos sen ottaa pois niin moottori kyllä käynnistyy muttei sitä saa sammumaan. Rele nimittän ilman virtaa maattaa sytytysyksiköt ja kun se vetää niin maatto katkeaa ja käynnistys on mahdollista. Muita virtoja sen läpi ei kulje

Ja sytytysongelmat on korjattu. Johdot ja hatut vaihdoin ja hatut vastuksellisina niin nyt se käynnistyy het kun startti alkaa jauhamaan

mutta ne koukut mitkä lukitsee moottorin alas kiinnitys laitteiseen ei toimi.


Kauhean vaikeita kyselet,kun on liian "kaukaa" nuo asiat : )
Ne koukut ovat jollain välivivulla kytköksissä vaihdevipuun. Eli kone on aina "vapaana" eteenpäin ajaessa ja niiden ainoa tarkoitus on estää koneen nousu pakilla.
Plus tietysti samaan systeemiin oli kytkettynä se koneen ylöspito millä oli vapautus jollain pikkuvivulla.
Kaasujouset ovat enemmän iskunvaimentimia kumpaankin suuntaan,eikä niinkään koneen ylösnostoon.
Elikä kun/jos "joku" ajaa kiville,niin ne estävät sen,et alapää eikä veneen perälaita hajoa kokonaan vaan siitä selviää pienemmillä vaurioilla/alaslaskiessa kone ei jysähdä sinne alas.

Etsi tämän foorumin keskusteluista vuodelta 2015 "Terhi 40 50" voimassa oleva nicki ja lähetä yv:tä ?
Ja ajan kanssahan tähän tietenkin vastaa joku kellä on vielä Terhi perässä ja pystyy laittamaan kuvia asiasta.
On niitä edelleenkin kun oli v.2015:kin

Viiskymppisestä tuli mieleen,et eroa 40 --> 50hv välillä ei käytännössä ole muuta kuin kaasuttimet.
Elikäs sen 10hv lisää saa hyvin helposti.
Tosin bensaa menee tietysti enemmän ja 8l/h normikulutus tai 10l/h täyskaasukulutus jäävät haaveeksi.
Moni ei muuten tahdo uskoa vieläkään sitä,et Terhi 40 on tänäkin päivänä täysin kilpailukykyinen em. asian tai minkä tahansa asian osalta nykyisten ruiskukoneidenkin kanssa.
Toki se häviää päästöissä,mut muuten.
Sääli vaan kun se maine meni niillä 5-15hv koneilla ja suomalaiset eivät osanneet isompien osalta markkinointia tuonne maailmalle...
Itse en muuten huolisi 5hv Terhiä vaikka maksettais

[tippiwatti]

Tietyn käynnistyshäiriön osalta siinä koneessa on poikkeustilanteessa hyvin ikävä ominaisuus.
Kyseinen kone ei suostu käynnistymään OLLENKAAN ilman sähköryyppyjen päällä oloa.
Ne päällä lähtee käyntiin AINA suunnilleen "avainta näyttämällä" eli parilla pyörähdyksellä.
No ehkä lämpimänä ilman,mut pääsääntöisesti ei.

Elikäs jos se ryyppyjen rele ei toimi/imuputket ovat irti,niin ainoa keino saada se käyntiin on pitää kämmentä kahden kaasuttajan päällä ja startata meisselillä suoraan startin liittimistä.
Semmonen ei ole ollenkaan suositeltavaa,kun siinä on mahdollisuus satuttaa itsensä aikas pahasti (vauhtipyörän hammastukseen),mut noin tietona sen varalta,et jos vaihtoehtona on saareen tms. jääminen taikka kyseisenlainen startti.

Elikäs ym. sanotusta voi päätellä,et sitä akkua ei kannata tyhjentää mihinkään muuhun käyttöön niin ettei se ryyppyjen rele jaksa toimia
Silloin sitä ei nääs saa (käsien loppuessa kesken) edes tilapäisellä katiskanarullakaan käyntiin...
Ei siltikään,vaikka olis tarpeeks kestävä naru ja jollain riittäis voimat siihen ensimmäiseen ja tarvittavaan kiskaisuun millä kone pyörähtää tarpeeksi paljon.
Ja jos siellä konepuolella on kovin monta ihmistä häsläämässä,niin todennäköisyys siihen,et jonkun pää/käsi on siinä hammaspyörässä kasvaa

No leikki leikkinä,mut on tuossa enemmän kuin toinen puoli totta...

[Mika 82]

Ei kait tuollainen 40/50 heppanen ole mikään hirmu raskas vetää käymään? Ainakin 140hp lähtee ihan normaalikokoisella miehellä käymään.

[Tumppi 865]

Kyllä 50 heppane terhi lähtee suht helposti narulla käyntii, mut se onkin ilman sähkötarttia/ryyppyä.

[tippiwatti]

Jos jollain on terhi 40/50 ,niin älkää nyt sitten ihmeessä heittäkö sellaista romulavalle.
Otan ilomielin vastaan/maksankin jotakin siitä huolimatta,et ei ole edes venettä mihin sen laittaisi.
Jos ja kun on niin hyvä kone,ni löydän kyllä jostain sen koneeseen sopivan veneen/keksin rahat jostain sen veneen ostamiseen/kunnostukseen.

Jotakuinkin tältä se kone kuulostaa: https://www.youtube.com/watch?v=2Q6MtZEpTy4
Tyhjänkäynnillä tuulilasiveneenkin kojetaulussa pitäis olla joku "virtavalo" mistä tietäis ilman kuullostelua,et onko se kone käynnissä vai ei : )
On se sen verran hiljainen sen Valmetin pakokaasujärjestelmän vuoksi.

Kiihtyvyys on sitä luokkaa,et kaverin vähän kevyempi/samalla pohjakulmalla/-potkurilla/-alapäällä (välityksistä en tiedä/muista) oleva tuulilasivene 55hv koneella jäi "seisomaan lähtöviivalle" kun Terhistä laittoi kaasun pohjaan.
Johtuen nimenomaan siitä,et Terhissä hevosvoimat ovat potkurinakselilla,eivätkä kampiakselilla.
Kulutuksetkin olivat ihan eri luokkaa.
Täyskaasukulutuksen ero oli 40hv Terhin 10l/h vs 25l/h.
Eli siitä voi sitten arvioida kulutuseroja merimailille
Nopeuseroja on vielä vaikeampi verrata erilaisille veneille,mut Terhillä kun ajoi liussa normi 2/3 osaa tehoilla,niin toisen piti ajaa 55 heppasella kaasu pohjassa samaan vauhtiin.
Eli se kulutusero bensassa oli silloin/sellaisessa vertailussa rinnan/peräkkäin ajaessa se minun vähän vajaat 8l/h vs 25l/h.

Asia ei tietenkään ole pilkulleen noin johtuen siitä,että veneet eivät olleet identtisiä,mut suuruusluokka on noin.
Ja minulla oli vielä täysmahonkinen eli vanerivenettä painavampi sellainen.

[tippiwatti]

Minä sitten puhun siitä 40hv viimeisestä 1983 vuosmallista.
Muista en tiedä.

[tippiwatti]

Ei kait tuollainen 40/50 heppanen ole mikään hirmu raskas vetää käymään? Ainakin 140hp lähtee ihan normaalikokoisella miehellä käymään.

Siellä on joku välitysratas tai automaattinen (kaikille tai osalle sylintereistä) puolpuristin tai sytytyksen esto mikä tunnistaa käsivedon ja sähköstartin eron?
Olen kerran kokeilun vuoksi vetäissy sen 40Terhin narulla käyntiin ja muistaakseni sitä sai vetää ihan kunnolla/tosissaan.
Tosin se oli vasta kunnostettu kone,mut silti.
Kai se on sitten koneesta kiinni kun vm.1962 33hv Johnson on vielä raskaampi.
Siinä ei ollut edes sähköstarttia,eli sellaisen koneen on viisainta olla (ja olikin pienen laiton jälkeen) siinä kunnossa,et se lähtee sillä ensimmäisellä.
Kunnostuksen yhteydessä jouduin testaamaan sitä,et ainakaan kolmatta samanlaista nykäisyä ei jaksa ja toinekin oli jo liikaa.
Ja olin sentään silloin aikas hyväkuntoinen ainakin fyysisen työn suhteen...

Jos tuolta laitetaan 60-70-luvun 140hv pystykutonen sulle vetokäynnistykseen,niin et sinä sitä vedä käyntiin suoraan kampiakselilta.
Ensinnäkin siinä vaaditaan silloin voimaa niin paljon,et nailonnarut pitää vaihtaa kiipeilyköysiin tai teräs-sellaisiin...
Niissä tai uudemmissa koneissa on joku systeemi (mitä en tiedä) sille käsikäynnistykselle.
Välityshammasratas varsinaiselle vauhtipyörälle?

Siinäkin (kai?) tulee eroja asiaan sen suhteen,et onko kone tehtykin käsikäynnistykselle ja siellä on koppa vetonaruineen kiinni tai sitten jos vedetään suoraan kampiakselilta käyntiin sellaista konetta missä vetokäynnistys on ainoastaan hätävara/mahdollisuus suoraan vauhtipyörältä.

[tippiwatti]

Tuli nyt katsottua tubesta muutaman uudemman 6-syl koneen vetostartti kun aloin ihmettelemään asiaa.
En tiedä miksi,mutta noihan lähtee ihan pikku nykäisyllä,eli minä saan tuollaisen uuden kutoskoneen käyntiin kiepauttamalla sen vetonarun kumman tahansa käden kohdalta kahden sormen ympäri ja vähän nykäsemällä.
Vetämisestä ei tarvi edes puhua tuollaisten kohdalla.
Miksi?
Vanhoissa oleva kovempi puristussuhde,mitä ei enää tarvita polttoaineen suihkutuksella olevissa tai suorasuihkutuskoneissa?
Nuo käynnistysvedot ovat ihan selvästi ruohonleikkuria/sahaa vastaavia,kun niissä ei käytetä voimaa,eikä joudu käyttämään edes painoa sen voiman takana.
Senkun vaan vetäsee...

Asiassa on nyt jotain mitä minä en tiedä enkä ole kokenut koskaan...
135 hp 1971 Mercury Tower:ia eli sitä suoraa kutosta mistä yllä sanoin joutui sentään jo vähän vetämään,mut senkään kohdalla ei voi puhua varsinaisesta kovalla voimalla vetäisemisestä painon kera.
Toki se näkyi vaativan semmosta päättäväistä/nopeaa käsivoiman käyttöä mistä olen yllä sanonut oman itseni suhteen.
Kun näkeehän sen noista tuben videoista,et käytetäänkö asiaan voimaa ihan tosissaan/painoa lisäksi vai eikö.

[Mika 82]

Tuo kaverin 140hp evinrude oli v-4. Ja huono akku, niin siksi käsi käynnistys. Eihän noita huvikseen vetele, mutta on tehtävissä. Ja ihan perinteinen ura vauhtipyörässä, johon naru asetetaan.

Sytytysennakko nyt vaikuttaa tuohon, mutta kaikissa vastaan tulleissa koneissa on kyllä ennakon säätö, eli käynnistäessä ennakko hyvin pieni, ei potki takaisin.
Toinen mikä varmasti vaikuttaa, on sen kehän halkaisija, johon naru laitetaan. Isompi halkaisija, kevyempi vetää. Mutta nopeutta tietty pitäisi vähän löytyä.

[duzzit]

palataampa terhin pariin mutta nyt on sitten voimansiirto ongelmia. Veneprojekti on viimein siinä pisteessä että vein paatin rantaan ja nyt sain moottorin pyörimään jotenkin. Mutta tuntuu kuin kokoajan yrittäsi jumpsauttaa vaihdetta päälle ja vaihdevivun liikuttelulla ei ole siihen juuri vaikutusta. Sitten kun kokeilin lähteä liikkeelle niin moottori vain hyytyi kun vaihdetta koitin päälle vetää lopulta sammuen ja ei potkuri kunnolla ilmeisesti pyörimään lähtenyt. toissa syksynä vaihdoin impellerin ja sen jälkeen en sitä ole kokeillut kun vene oli laitettavana. Siellä on nyt ilmeisesti joku vääriin ja mistä sitä lähden säätämään. Olisi kiva viimein saada tuo rotisko kunnolla liikkeelle.

[Mika 82]

Koititko silloin, kun perä oli irti, että vaihteet pelasi? Eli pyörittää pystyakselia ja vaihdevivusta koittaa, että kaikki löytyy R-N-F. Jos oletetaan, että perä ok, jotain säädön puutetta varmaan. Millainen liitos vaihdetangolle on perän ja moottorin välillä?

Itse olen tehnyt niin, että perästä ja moottorin päästä haetaan vapaa, perä kiinni ja sitten kiristetään vaihdetangon liitos (jos sellainen löytyy) ja koitetaan vaihteiden toiminta.

[tippiwatti]

palataampa terhin pariin mutta nyt on sitten voimansiirto ongelmia. Veneprojekti on viimein siinä pisteessä että vein paatin rantaan ja nyt sain moottorin pyörimään jotenkin. Mutta tuntuu kuin kokoajan yrittäsi jumpsauttaa vaihdetta päälle ja vaihdevivun liikuttelulla ei ole siihen juuri vaikutusta. Sitten kun kokeilin lähteä liikkeelle niin moottori vain hyytyi kun vaihdetta koitin päälle vetää lopulta sammuen ja ei potkuri kunnolla ilmeisesti pyörimään lähtenyt. toissa syksynä vaihdoin impellerin ja sen jälkeen en sitä ole kokeillut kun vene oli laitettavana. Siellä on nyt ilmeisesti joku vääriin ja mistä sitä lähden säätämään. Olisi kiva viimein saada tuo rotisko kunnolla liikkeelle.

Terhin eli VolvoPentan vaihteistohan toimii on/off ainakin suoraan ilman mitään kaukosäätölaitteita.
Vaijerit irti ja kokeilet suoraan vivusta?
Älä tipu veneestä pykäkän mennessä päälle
Eli kokeilut polviasennossa laitojen sisäpuolella...
On kai se mahdollista sekin,että joku on pilannut sen alapään ja hammasrattaat väärillä kaukosäätölaitteen säädöillä /ajamalla vaikkei vaihde ole päällä?
Oletettavasti sellainen pitää samaa ääntä kuin ykkösen työntäminen "silmään" autossa/traktorissa paikallaan ilman kytkintä?
Eli jos "narahtaa",ni silloin ei edes yritetä mitään sellaista väkipakolla/vaijerin rajoittamana...

Kunnossa oleva veneen vaihteisto eli alapää enintään loksahtaa terveellä tavalla ja VolvoPentassa (40Terhissä) ei kuulu edes sitäkään.
Hyvin tehty nääs...

Vaikea neuvoa etänä; pitäis olla paikanpäällä ni asian ja ongelman näkis heti samantien.
Siinä kun ei voi edes olla kovin montaa ongelmaa.
Jos on niin ne ovat sitten jo vikoja.
Ja vaiks olisi vikojakin niin se alapää on korjattavissa nopeastikin/kohtuullisilla kuluilla.
Päivässä.
En ole nähnyt yhtäkään em. alapäätä mikä olisi hajonnut hammasrattaista ihan tavallisessa ajossa ilman kiville ajoja.
Sen takia niitä löytyy venemoottoripurkaamoiltakin niiltä osin ehjänä.
Laakekereita ja stefoja voi joutua vaihtamaan; varsinkin jollei kukaan ole muistanut vaihtaa öljyjä,vaan ajelee vuodesta toiseen niillä vanhoilla "valkoisilla".
Tietysti jos joku on ajanut "ihan tahallaan" ne laakerit täysin loppuun,ni hajoaahan ne hammaspyörätkin sitten lopuksi...

[tippiwatti]

Olen kerran laakereita/stefoja vaihtaessa nähnyt ne Terhin/Volvon alapään hypoidirattaat ja ne vaihteiston sakarakytkimet ja voin sanoa,et ne ovat aika järeää tekoa.
Kulumisen vähäisyydestä päätellen perskeleen kovaa ainetta.
Etenkin tarkoitukseen nähden ja niille hevosvoimille.
Jotain pinnoitettua (?) sellaista; ei siellä ainakaan mitään tavallista rautaa ollut.