Mikä puimuriksi?

[Matsikka]

Meillä oli 186 Massikka 8 syksyä, kyllä sitä piti korjata muutenkin kuin kulutusosia vaihtamalla.

[-SS-]

Claasissa on paljon kestovoideltuja laakereita. Viimeisen hehtaarin puinnissa seulaston kampikoneiston poikkiakselin laakeri rikkoutui ja alkoi kuumeta. Siinä on siis läpi puimurin menevä akseli, jotka on laakeroitu sinne rungon sisäpuolelle, sitten akselien päihin, kumpaankin, on kiilalla ja pulttipuristuksella laitettu semmoiset kampilimput, ja niissä limpuissa on akselitumppi ja toinen laakeri seulaston heilutusvarsille (kummallakin puolella) ,ja vasemmassa päässä pidennetyn (?) akselitumpin päässä on vielä semmoinen epäkeskosiivapyörä (jotta ei vemputa, kun akseli on sivussa keskilinjasta), joka on noin viidentoista muun hihnapyörän kanssa kytkettynä semmoisella ristiin-rastiin yli ympäri kierteellä menevällä hihnalla. Melko monimutkainen rakenne. Purattaa jonkin verran ennen kuin edes pääsee sinne. Mitä olisi huomioitava laakerien uusinnassa. Yrittää irrottaa ehjänä ja mallin kanssa ja menee laakeriliikkeeseen ja valitsee jonkun ns. laatumerkin, esim. : SKF, FAG, INA, ASAHI, TIMKEN ? Pitääkö ne kolmipulttiset laatat, joilla laakeri on rungossa, uusia samalla ?

Valitettavasti Claasin varaosaluettelossa ei ole laakerien merkkiä eikä mittoja. Sampo on siinä suhteessa parempi, useimmissa kohdissa on laakerin tyyppimerkintä, koko, tai sitten peräti valmistaja ja malli. Esimerkiksi Claasin kolakuljettimen yläakselin pallolaakeri oli useammansataa euroa graniittitiskillä, Lohjan Laakerissa olisiko ollut alle viisikymppiä. Onneksi varaosamyyjän luettelossa oli laakerin merkki ja tyyppi.

1300 tuntia ajettuun puimuriin sisäosien vaikeapääsyisiin laakereihin kun tulee tämmöisiä, on jo valmiiksi hiukan levoton olo ensi puintikaudelle ?

-SS-

[SamiT]

Claasissa on paljon kestovoideltuja laakereita. Viimeisen hehtaarin puinnissa seulaston kampikoneiston poikkiakselin laakeri rikkoutui ja alkoi kuumeta. Siinä on siis läpi puimurin menevä akseli, jotka on laakeroitu sinne rungon sisäpuolelle, sitten akselien päihin, kumpaankin, on kiilalla ja pulttipuristuksella laitettu semmoiset kampilimput, ja niissä limpuissa on akselitumppi ja toinen laakeri seulaston heilutusvarsille (kummallakin puolella) ,ja vasemmassa päässä pidennetyn (?) akselitumpin päässä on vielä semmoinen epäkeskosiivapyörä (jotta ei vemputa, kun akseli on sivussa keskilinjasta), joka on noin viidentoista muun hihnapyörän kanssa kytkettynä semmoisella ristiin-rastiin yli ympäri kierteellä menevällä hihnalla. Melko monimutkainen rakenne. Purattaa jonkin verran ennen kuin edes pääsee sinne. Mitä olisi huomioitava laakerien uusinnassa. Yrittää irrottaa ehjänä ja mallin kanssa ja menee laakeriliikkeeseen ja valitsee jonkun ns. laatumerkin, esim. : SKF, FAG, INA, ASAHI, TIMKEN ? Pitääkö ne kolmipulttiset laatat, joilla laakeri on rungossa, uusia samalla ?

Valitettavasti Claasin varaosaluettelossa ei ole laakerien merkkiä eikä mittoja. Sampo on siinä suhteessa parempi, useimmissa kohdissa on laakerin tyyppimerkintä, koko, tai sitten peräti valmistaja ja malli. Esimerkiksi Claasin kolakuljettimen yläakselin pallolaakeri oli useammansataa euroa graniittitiskillä, Lohjan Laakerissa olisiko ollut alle viisikymppiä. Onneksi varaosamyyjän luettelossa oli laakerin merkki ja tyyppi.

1300 tuntia ajettuun puimuriin sisäosien vaikeapääsyisiin laakereihin kun tulee tämmöisiä, on jo valmiiksi hiukan levoton olo ensi puintikaudelle ?

-SS-

Juuri olin vastaavia kestovoideltuja laakereita vaihtamassa Joh Deere 1052-malliin, ei siinäkään koneessa montaa nippaa ole. Kai on 8000-sarjan New Holland ainoa missä niitä nippoja on vähän joka kohteessa. Ei tuo Jonnikka ainakaan ole sen kummempi kuin mikään muukaan puimuri vaikka maine on kova.

[-SS-]

Claasissa on paljon kestovoideltuja laakereita. Viimeisen hehtaarin puinnissa seulaston kampikoneiston poikkiakselin laakeri rikkoutui ja alkoi kuumeta. Siinä on siis läpi puimurin menevä akseli, jotka on laakeroitu sinne rungon sisäpuolelle, sitten akselien päihin, kumpaankin, on kiilalla ja pulttipuristuksella laitettu semmoiset kampilimput, ja niissä limpuissa on akselitumppi ja toinen laakeri seulaston heilutusvarsille (kummallakin puolella) ,ja vasemmassa päässä pidennetyn (?) akselitumpin päässä on vielä semmoinen epäkeskosiivapyörä (jotta ei vemputa, kun akseli on sivussa keskilinjasta), joka on noin viidentoista muun hihnapyörän kanssa kytkettynä semmoisella ristiin-rastiin yli ympäri kierteellä menevällä hihnalla. Melko monimutkainen rakenne. Purattaa jonkin verran ennen kuin edes pääsee sinne. Mitä olisi huomioitava laakerien uusinnassa. Yrittää irrottaa ehjänä ja mallin kanssa ja menee laakeriliikkeeseen ja valitsee jonkun ns. laatumerkin, esim. : SKF, FAG, INA, ASAHI, TIMKEN ? Pitääkö ne kolmipulttiset laatat, joilla laakeri on rungossa, uusia samalla ?

Valitettavasti Claasin varaosaluettelossa ei ole laakerien merkkiä eikä mittoja. Sampo on siinä suhteessa parempi, useimmissa kohdissa on laakerin tyyppimerkintä, koko, tai sitten peräti valmistaja ja malli. Esimerkiksi Claasin kolakuljettimen yläakselin pallolaakeri oli useammansataa euroa graniittitiskillä, Lohjan Laakerissa olisiko ollut alle viisikymppiä. Onneksi varaosamyyjän luettelossa oli laakerin merkki ja tyyppi.

1300 tuntia ajettuun puimuriin sisäosien vaikeapääsyisiin laakereihin kun tulee tämmöisiä, on jo valmiiksi hiukan levoton olo ensi puintikaudelle ?

-SS-

Juuri olin vastaavia kestovoideltuja laakereita vaihtamassa Joh Deere 1052-malliin, ei siinäkään koneessa montaa nippaa ole. Kai on 8000-sarjan New Holland ainoa missä niitä nippoja on vähän joka kohteessa. Ei tuo Jonnikka ainakaan ole sen kummpi kuin mikään muukaan puimuri vaikka maine on kova.

Keitättekö jossakin sianrasvassa tai laardissa niitä laakereita ennen asennusta, että olisi kunnon rasvaa sisälläkin, vai onko ne laakeritehtaalla laitetut rasvat riittävät seuraavan 500 h ( ?) ajoa varten ?

Sen verran voisi sanoa, että kun saksalaisia aina kehutaan, että paino merkitsee kestävyyttä, niin ainakaan tyrävaivaiselle ei voi suositella saksalaista tee-se-itse - korjattavaksi. Painolla on puolensa, vaakakuppien eri puolilla.

-SS-

[Matsikka]

Tuossa kylällä on joku Claassi jossa on voirenippa letkunpäässä puintikelan tai olkikelan laakerille kun se on niin vaikeassa paikassa. Siinä yksilössä oli letku päässyt irti heti uutena ja laakerirempan yhteydessä olivat keskustelleet maksajasta. Letkusta ei huomannut mitään että oli irti.

[-SS-]

Tuossa kylällä on joku Claassi jossa on voirenippa letkunpäässä puintikelan tai olkikelan laakerille kun se on niin vaikeassa paikassa. Siinä yksilössä oli letku päässyt irti heti uutena ja laakerirempan yhteydessä olivat keskustelleet maksajasta. Letkusta ei huomannut mitään että oli irti.

Joo neljä mutkaista pitkää pilliä neljälle laakerille, 100 h välein. Niihin laakereihin ei oikein näe, ja nipat ovat sittenkin hankalasti, vaikka ovatkin pitkän pillin päässä. Iso hihnapyörälimppu, jossa pitää reikä osua juuri oikeaan kohtaan, että nippa näkyy.

Paras nippa Claasissa on se tyhjennystorven sisässä oleva murrosnivel. Ristikon nippaa pitää asetella ja pyöritellä pitkään, että pääsee edes johonkin näkyvyyteen tai tunnustelutilaan, prässin letku (pitkä malli, ja ohuin mahdollinen) pitää kieputtaa tyhjennyskierukan torven sisään lenkille, ja lipsutella rasvaisin sormin suukappaletta kohdalleen, koska suukappale "katsoo" sinne torveen, eikä luukkuun päin. Useimmmissa kierukan akselin asennoissa nippa kääntyy jatkoholkin reunaa vasten, ettei millään äärellisen paksuisella holkilla pääse riittävän lähelle nippaa. Ja kaikki tehdään lähes sokkona postikorttiakin pienemmän luukun kautta. Ei ihme, että "uikuttaa" loppusyksystä...en avaa, enkä meinaa avata rasvausta varten kuin kerran vuodessa. Menköön murusiksi.

Isoissa Claaseissa sentään vetolaite ja murrosnivel on siinä ulkopuolella erillisellä akselilla.

-SS-

[Mutteriuuno]

Meillä oli 186 Massikka 8 syksyä, kyllä sitä piti korjata muutenkin kuin kulutusosia vaihtamalla.

Meillä oli neljännesvuosisadan. Korjaamista riitti, joskin melko helppoja ja edullisia korjauksia enimmäkseen.

[Matsikka]

Meillä oli 186 Massikka 8 syksyä, kyllä sitä piti korjata muutenkin kuin kulutusosia vaihtamalla.

Meillä oli neljännesvuosisadan. Korjaamista riitti, joskin melko helppoja ja edullisia korjauksia enimmäkseen.

Perusrakenne noissa on melko selväpiirteinen, mutta vähän olis voinut tehdä toisin.

186 hajos silloin kun sitä ei käytetty, yhtenä syksynä syöttörumpu ihan jumissa kun olis puimaan pitänyt ruveta. Kaikki laakerit uusittava alle 8 vuodessa, 680 sampolla meni sentäs 33 vuotta, eikä siinä vielä jumissa vaan vähän muuta...

[dunlop]

"Juuri olin vastaavia kestovoideltuja laakereita vaihtamassa Joh Deere 1052-malliin, ei siinäkään koneessa montaa nippaa ole. Kai on 8000-sarjan New Holland ainoa missä niitä nippoja on vähän joka kohteessa. Ei tuo Jonnikka ainakaan ole sen kummempi kuin mikään muukaan puimuri vaikka maine on kova."


Kyllä 80-luvun Jontikka kuuluu monilta kohdin rimpulasarjaan jos Kuningas Claysoniin vertaa.
8000-sarjalainen on vähän karu ajaa,mutta tehty kestämään paljon kovaa käyttöä. Siitä juuri kertoo esim. suuri määrä nippoja.

[arsa]

Kuningas Claysonin maine ei liene turha. Porvoossa vaikuttaa pitkän linjan Fergun huoltomies,hänen lähiympäristössä runsas Clayson-New Holland kanta. Huoltomiehen toteamus oli Noita tarvii vähemmän korjata kuin muita merkkejä. Oma pieni ajo kokemus on TX 34 mallista. Jämäkkä,raudan lähellä tehty,painava,pui erittäin puhdasta viljaa,tehokas,tuo malli oli hydro ja neliveto. -v 1990 oli kova sana. Ovat vielä tänä päivänä hyvissä hinnoissa.

[Ferkku]

Kyllä tuo 8030 NH on melkoinen ikiliikkuja. Tällä kylällä yks yli 4500 h ajettu taas pui yli puolentoistasadan hehtaarin urakkaansa. Isäntä valitti, että jää tiuhtaa jyviin. Kysyin, onko varstat uusittu milloin? Kuulemma alkuperäiset.

[Matsikka]

Kyllä tuo 8030 NH on melkoinen ikiliikkuja. Tällä kylällä yks yli 4500 h ajettu taas pui yli puolentoistasadan hehtaarin urakkaansa. Isäntä valitti, että jää tiuhtaa jyviin. Kysyin, onko varstat uusittu milloin? Kuulemma alkuperäiset.

Onkin ilmeisesti paljon parempi kone kuin 1520.

[arsa]

8030 on eri kone kuin 1520,työleveys sama,ei kai paljon muuta.

[Matsikka]

8030 on eri kone kuin 1520,työleveys sama,ei kai paljon muuta.

On se, eikös 8030 oo 1520:n seuraaja?

[dunlop]

Kyllä tuo 8030 NH on melkoinen ikiliikkuja. Tällä kylällä yks yli 4500 h ajettu taas pui yli puolentoistasadan hehtaarin urakkaansa. Isäntä valitti, että jää tiuhtaa jyviin. Kysyin, onko varstat uusittu milloin? Kuulemma alkuperäiset.

Onkin ilmeisesti paljon parempi kone kuin 1520.

8030 on kokoluokkaa suurempi kone mitä 1520.
1520 pohjautuu pitkälti 60-luvulta kotoisin olevaan M122:seen.
8030 taas jatkaa enemmän 1530:sen "jalanjälkiä" jos 1500-sarjaan halutaan verrata.
1520 ja 1530 olivat aika paljon eri puimurit,kun taas 8030 on "riisuttu" 8040.
8030 erot 8040:seen löytyy moottorista 5-syl. Fiat vs. 6-syl. Ford(poislukien ihan ensimmäiset 8030:sen joissa oli Ford) ,pienempi viljasäiliö,alkupään koneissa käsin käännettävä tyhj.torvi, pienemmät renkaat,kapeampi pöytä ja kiinteä jäähdyttimen ilmanotto.

Viimeisissä koneissa erona oli enää lähinnä moottori,viljasäiliön koko ja jäähdyttimen ilmanotto.

[Matsikka]

Kyllä tuo 8030 NH on melkoinen ikiliikkuja. Tällä kylällä yks yli 4500 h ajettu taas pui yli puolentoistasadan hehtaarin urakkaansa. Isäntä valitti, että jää tiuhtaa jyviin. Kysyin, onko varstat uusittu milloin? Kuulemma alkuperäiset.

Onkin ilmeisesti paljon parempi kone kuin 1520.

8030 on kokoluokkaa suurempi kone mitä 1520.
1520 pohjautuu pitkälti 60-luvulta kotoisin olevaan M122:seen.
8030 taas jatkaa enemmän 1530:sen "jalanjälkiä" jos 1500-sarjaan halutaan verrata.
1520 ja 1530 olivat aika paljon eri puimurit,kun taas 8030 on "riisuttu" 8040.
8030 erot 8040:seen löytyy moottorista 5-syl. Fiat vs. 6-syl. Ford(poislukien ihan ensimmäiset 8030:sen joissa oli Ford) ,pienempi viljasäiliö,alkupään koneissa käsin käännettävä tyhj.torvi, pienemmät renkaat,kapeampi pöytä ja kiinteä jäähdyttimen ilmanotto.

Viimeisissä koneissa erona oli enää lähinnä moottori,viljasäiliön koko ja jäähdyttimen ilmanotto.

Okeiii, luulin että 1520 ja 1530 suurin ero olis vain työleveydessä.

Nykyään 8030 alkaa olemahan naurettavan näköinen kapiapöytäinen.....ennen niin mahtava kone.
Hyvä se varmaan on.

[jsj]

Ainakin se 10 jalan pöytä on kapea 8030:ssä. 12 jalkaisena jo kelpo peli.

[valmet20]

Claas Mercatorissa oli, ja on vieläkin 102 rasvanippaa, en varmaan aikoinaan edes löytänyt niitä kaikkia.

[Mutteriuuno]

Nippoja oli vanhoissa koneissa juu. Mutta niitä piti myös rasvata ahkerasti kun ei ollut laakereissa kummoisia tiivistyksiä. En tiedä sitten kumpi ompi pienempi riesa, jatkuva rasvaamisen tarve vai satunnainen remontin tarve. Sama juttu autojen alustoissakin, ennenvanhaan oli kymmenittäin nippoja ja huoltoväli muutama tuhat km, nykyään menee yleensä vähintään sata tuhatta kilometriä ilman huoltoa kunnes tarvii alkaa uusia kuluneita osia.

[-SS-]

Nippoja oli vanhoissa koneissa juu. Mutta niitä piti myös rasvata ahkerasti kun ei ollut laakereissa kummoisia tiivistyksiä. En tiedä sitten kumpi ompi pienempi riesa, jatkuva rasvaamisen tarve vai satunnainen remontin tarve. Sama juttu autojen alustoissakin, ennenvanhaan oli kymmenittäin nippoja ja huoltoväli muutama tuhat km, nykyään menee yleensä vähintään sata tuhatta kilometriä ilman huoltoa kunnes tarvii alkaa uusia kuluneita osia.

Siinäpä se onkin, laakerit ovat edelleen ihan samoja, monet vieläpä kevyempiä kuin vanhoissa. Vaseliini- tai keskusvoitelu pitää teollisessa käytössä olevat koneet liikkeessä edelleenkin. Voideltava laakeri nostanee hintaa, kun pitää olla laakeripesissä tarkemmin koneistetut voitelukanavat ja laakereissa rasvareiät oikeassa kohdassa.

Tuossa Claasissa on laakereita, joissa on valmiiksi voitelureikä, mutta pesässä ei ole kanavaa. Hätäiseen kun yritettiin saada kasaan silloin 2007 nin ei tullut viedyksi osia koneistamoon, että olisi koneistuttanut rasvaurat ja poraukset. Nyt kun taas laakeriremontti odottaa ryhtymistä, niin katselin puolimasentuneena jo vaihdettuja; sieltä se öljyosa on valunut osin pois, sitten jää semmoinen tahta, joka ei enää pyöri ja leviä siellä kuulien seassa ja lopulta se laakeri jurraa piukkaan ja alkaa kuumeta. Varmasti olisi ikää lisättävissä kun laittaisi tuoretta helposti valuvaa jotain synteettistä yleisrasvaa uutta mukaan.

Pitää alkaa kokeilla josko semmoinen miniporanterä pellistä läpi ja ruiskuun löysää vaseliinia, olisi kelvollinen tapa rasvata tuollaisia.

-SS-