Kuorma-autosta traktorin peräkärry

[-SS-]

Fordilla on aika riskialtista vetää kärryvedolla, vaikka olisi vapaakytkinakseli. Pehmeikössä, ja pahassa paikassa jos pysäyttää, heilahtaa traktori helposti takaisinpäin, jolloin perävedon akseli pyörähtää väärin päin. Liikahdus voi irrottaa sen pienen jarrupinnan voimanottoakselin jarruvivusta. Pantajarrullinen uudempi malli ei välttämätä ole millänsäkään.

-SS-

[SepeSusi]

Löytyy myös autosta tehdyt. 1948 mallin 5 tonnin Fordista (Trader?). Jälkiasennuskippi. Kantaa nippanappa 7 tonnia oikein raskasta vehnää. Ollut uudesta asti, eli ensin ajettu auto loppuun ja sitten siitä tehty vetävät kippikärryt viljan ajoon.

[Yrjö]

Asian sivusta, miten nuo kärryn vedot saadaan yleensä passaamaan traktorin kanssa? Ajovoimanoton tietty vaatii traktoriin, jos koko ajan käyttää, eikä vain yhdellä nopeudella. Kärryssä ainakin nähnyt vaihteiston. Sieltäkö vaan valkataan lähin sopiva?

Vaihreloorasta valitaan lähin sopiva vaihde ajovoimanotolle, sitten vaikka lykätään yhdistelmää ja lasketaan kuinka monta pyörährystä kumpikin aksila pyörii jollain matkalla, sen jälkeen lasketaan pyörähdysten perusteella suhdeluku ja tilataan sen perusteella sopiva suunnanvaihtaja.

No juu, noin toki se homma onnistuu. Sitä vain aattelin, jos joku räpeltää tonnin arvoisen kärryn kanssa, niin tuskin teettää tonnin vaihteistoa. Eli jos ei käy hirvittävä flaksi, kotinikkarin kärry joko työntää tai jarruttaa.
No ehkä tällaisten kärryjen vetoa käytetään vain lyhyitä matkoja pehmeissä paikoissa, eikä maantiellä?

Ei välttämättä tarvitse suunnanvaihdinta, kun kääntää akselin ylösalaisin.
Silloin lautaspyörä tulee pienen vetopyörän toiselle puolelle. ja pyörimissuunta on traktorin voimanotolle sopiva. Tosin vaihteisto pyörii silloin väärinpäin, mutta ei tuo ole 50 luvun Sisusta tehtyä kärryä haitannut.
On kärry vieläkin navetan takana.
Belaruksen ajovoimanotolle passasi kärryn 2 vaihde.
Ja kärryn vetoa käytettiin vain silloin kun pito oli puutteellista. Esim. lumi, lieju tai jäätikkö.

[allu-85]

Itsellä ei ole kokemusta tekemisestä eikä oikein käytöstäkään. Tuossa linkissä muutamalla rivillä mielestäni paljon asiaa.

http://www.maaseppa.fi/pajatyot/traktorin-peravaunut

[cimo]

Hyvä linkki ja hyviä ajatuksia. Pätee varsinkin, jos kärry tulee runsaaseen ajoon ja tienooseen.
Mutta jo lavan tekeminen tyhjästä on "kotioloissa" melko haastava ellei mahdoton ja varmasti sen verran kallis projekti, että taitaa olla tällaisen kotitarvekippaajan turha moisesta uneksia.

[sata10]

Itsellä ei ole kokemusta tekemisestä eikä oikein käytöstäkään. Tuossa linkissä muutamalla rivillä mielestäni paljon asiaa.

http://www.maaseppa.fi/pajatyot/traktorin-peravaunut

täyttä asiaa on tuossa linkissä.

[voortit]

Mites jos tyrkkäis hydraulimoottorin kartaanin paikalle?

[8400]

Kunnon kärry ja kunnon veturi niin sielä ei vetoja tarvita. Renkailla on tosi iso merkitys miten ne vierii pehmeässä maassa, sekä mitoituksella. Huonot renkaat ja lavassa peräylitystä niin sillä ei pääse mihkään.

[jiipee]

Minulla on jonkun, ilmeisesti Bedfordista tekemä kippikärry. Rungon madallus aisan korkeuteen on tehty kuormurin rungon paloilla. Aisa jatkuu madalluskohdasta taaksepäin ja liittyy runkoon uudestaan poikkipalkilla vähän taaempana. Hieman käy tiukemmissa käännöksissä rengas V-osuuden tyveen, mutta ei pahasti. Vedon toteuttaminen on jäänyt vaiheeseen, niin minullakin...

Kyllä se aika heräksti keikkuu puolelta toiselle ainakin apujousiin asti, jos sattuu ajouralla vuoron perään patteja vasemmalle ja oikealle sopivassa rytmissä. Ominaisuus pitää ottaa huomioon, jos on kuorman painopiste korkeammalla. Toisaalta, kärry kulkee jousien ansiosta tiellä mukavasti rattorin perässä.

[zage]

Zil 131:n runkoon kukaan tehny kärryä?

[pienitalli]

Saako kuorma-auton kippaavasta peräkärristä millaisen peräkärrin ?
Onko ne tarkoitettu vain tasaisella alueella kippaamiseen.

https://www.youtube.com/watch?v=pem_I-ae5tw

Entä saako haketta ja turvetta ajavasta kärristä jossa on ketjupurku
millaisen kärrin traktorin perään ?
Se ei kaatuisi ainakaan kipattaessa.

[Kuuskakkone]

Kyllä aika vatupassin kans saa olla kippikärryn paikkoja kattomassa. Kippipuolikkaallakin on jo aika tarkkaa, vaikka lava alle 10m pitkä.

Tahtoo nuo ketjupurkavat täysperäkärrit olla siinä yli sadan kuution tiimoilla, ei kärsi ku vähä pohjalle laittaa, että traktorilla pääsee eteenpäin. Toisaalta liikuteltavaksi hakevarastoksi ihan oiva peli.

Porvoossa yksi raktorimies ajelee Tolkkisiin haketta tommosella katkastusta nupista tehdyllä ketjupurkukärryllä, tilavuutta silmämääräsesti sen 40 m3.

[severi2]

Tehtiin Sisusta ja on tukeva kipata. Laitettiin nostoteliin letkut ja kyllä huomaa tyhjillään miten kevyt vetää. Kääntyykin tyhjänä paremmin. Aisana iso neliöputki. Jarrukellon paikalle Farmilaitteelta sylinterit niin on jarrutkin. Navoista vetoakselit hyllyyn niin eivät jarruta.
Jos on huono lava niin on kova työ uusia. Lämpölavat saattaa olla melko ruostuneita myös runkopalkkien sisältä.

[tapaniv]

Isä teki N86 Volvosta vetävän kärryn. Runkopalkit kavennettiin edestä ja kolmiopalalla liitettiin aisaan. Kolmion alta aisapalkit haaroitettiin runkopalkkien alle. Vaihdelaatikkoa ei ole lainkaan, vain suunnanvaihtaja. Perävälityksestä leikattiin hampaat ison puolen rattaasta pois, näin saadaan veto vapaalle, kun vain kytketään iso perä päälle. Kaksiputkinen nummi-kippi hoitaa kippauksen, eikä ole kaatunut kertaakaan. Jarrut toimii hyrauliikalla ja on haaroitettu kippilinjaan, jotta ei ole tyhjänä turhan ärhäkäät. Jousitetuilla on kiva ajaa kovaa.

[pienitalli]

Zil 131:n runkoon kukaan tehny kärryä?

Oon nähnyt yhden ilmeisesti Venäläisestä armeija kuorma-autosta tehdyn
vetävän peräkärrin. En tiedä oliko se Zil 131:n runko.

Siis telivetoisen kärrin jos voima välittyi vetäville akseleille telirakenteen
päällä olevalla perää muistuttavalla jakolaatikolla.

Systeemin runko tukkipankoineen oli tosi ylhäällä. Ja kärri näytti herkästi
kaatuvalle.

[pienitalli]

http://data3.primeportal.net/trucks/ego ... _of_57.jpg
Näkemässäni kärrissä oli tuo näköinen taka-akseli.
Käytetäänkö Venäjällä tuollaista taka-akselia muissakin maastokuorma-autoissa = tykinvetäjässä ?

Eli aikanaan Neuvostoliitossa lähes kaikki järeämpi kalusto suunniteltiin sotilaskäyttöön sopivaksi.
Tai maassa koitettiin käyttää sotilasajoneuvoja mahdollisuuksien mukaan muuhunkin käyttöön.

[jiipee]

Oliskko jonkin jenkkiläisen Rockwellin kopio?

[tapaniv]

Posti/Tele laitoksen lavetinvetäjä Vanajassa -70 luvun lopulla oli tuon tyyppiset akselirakenteet.Olisiko olleet juuri Rockwellin tekemät?

[pienitalli]

https://www.mascus.fi/kuljetuskalusto/k ... eeogi.html
https://www.varastokontti.fi/tuote/2-ak ... karry-ppv/

Viljan ajoon nuo kärrit taitavat tarvita lisälaidat, jos puimurin viljanpur-
ku ruuvi yltää laidan yli.

Nuo kärrit ovat lyhyellä soralavalla ? Millainen perävaunu tuollaisista
kippaavista täyspitkästä puoliperävaunusta tulisi?

Miten jäykkä se on jyrkissä käännöksissä täydellä kuorma päällä? Taipuuko
se miten helposti traktorin perässä.

Kestääkö tuo keulakipillä oleva puoliperäkärrin runko, jos sen etupäähän
rakentaisi aisan. Ja tuo keulakippi jäisi käyttöön.

Vai tarviiko tuollainen etukippi miten paljon öljyä ? Eli riittääkö traktorin
perä tai hydrauli öljy nostamaan lavan pystyyn?
Ja uskaltaako traktoria liikuttaa, jos lähes kaikki perä/vaihteistoöljy on
pumpattu peräkärrin kippiin?

[Matsikka]

Vai tarviiko tuollainen etukippi miten paljon öljyä ? Eli riittääkö traktorin
perä tai hydrauli öljy nostamaan lavan pystyyn?
Ja uskaltaako traktoria liikuttaa, jos lähes kaikki perä/vaihteistoöljy on
pumpattu peräkärrin kippiin?

Oon nähnyt jonkun traktorin etunostolaittees hytraulipumppu/säiliö systeemin jolla hoidellaan traktorin perässä olevan ison täysperävaunun kippaaminen.