Turvetuotantoa on syytetty suotta järvien likaantumisesta – tutkijat perkasivat 62 järven pohjamudat, ei vesistötaakkaa
Talous
08.04.2019
Kimmo Lundén
Geologian tutkimuskeskuksen kattava tutkimus antaa synninpäästön turvetuotannolle vesistötaakan aiheuttajana. Turpeennostoa säätelevä ympäristöministeriö ei kuitenkaan lupaa "välitöntä vaikutusta lupaharkintaan".
Turvetuotannon väitetty syyllisyys vesistöjen likaajana on nyt laajasti tutkittu – ja syyttömäksi havaittu. Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n tutkijat ovat viimein esitelleet neljän vuoden aikana yhteensä 62 Suomen järvellä tekemänsä kaikuluotaukset, järvisedimenttinäytteet ja alkuaineanalyysit.
GTK:n tutkimusanalyysi on yhä hieman kesken, ja julkistus on myöhemmin keväällä. Lopputulos on alustavien tulosten perusteella turvetuotannon vesistövaikutusten osalta vapauttava: turvetuotannon valuma-alueen järvissä sedimenttiä eli humuspitoista liejua oli enimmillään kertynyt 15 senttiä vuoden 1986 jälkeen. Verrokkijärvissä, joiden yläjuoksulla ei turvetta nostettu tai hyödynnetty, sedimenttiä oli enimmillään 17 senttimetriä.
Keskimääräisissä pitoisuuksissa "turvejärvien" pohjalla liejua oli niin ikään toista senttiä vähemmän kuin "puhtaissa" verrokkijärvissä, joissa keskimäärin liejua mitattiin 7,1 senttiä.
Tutkimuksen ovat tehneet GTK:n tutkijat Tuija Vähäkuopus, Tommi Kauppila, Samu Valpola, Jari Mäkinen ja Antti Ojala. Tutkimusta on esitelty vuonna 2018 ja sen lyhennelmä (julkaisun sivulla 31) on annettu maaliskuussa suotutkijoiden IPS-yhteisön käyttöön maaliskuussa 2019.
"Sedimenttiä – liejua tai mutaa – kertyy luonnostaan kaikkiin järviin, myös luonnontilaisiin. Monet maankäyttömuodot valuma-alueella voivat muuttaa sedimentin koostumusta tai sedimentin kertymistä. Meneillään olevassa tutkimuksessa pyritään erottamaan turvetuotannon vaikutus muiden maankäyttömuotojen vaikutuksista", GTK:n Turvevarannot-yksikön päällikkö Tuija Vähäkuopus kertoo.
Pohja-arvon GTK:n tutkijat saivat vuodesta 1986 ja Tsernobylin ydinonnettomuuden aiheuttamasta säteilyn kaukolaskeutumasta – samaan tapaan kuin seitsemän vuotta sitten tehdystä Martinjärven ja sen lähialueen Iso-Kivijärven välisessä vertailussa. Tulos oli silloinkin saman suuntainen ja turvetuotantoalueella sijainneen Martinjärven eduksi.
Turpeen ympäristövaikutukset piipun päässä ja vesistöissä ovat kuumentaneet myös parhaillaan käynnissä olevaa vaalikeskustelua. Uusimmat tutkimustulokset ovat kuitenkin jääneet kokonaan poliitikkojen huomion ulkopuolelle.
Syykin on selvä: GTK:n tutkimuksen tuloksia on esitelty jo viime marraskuussa ympäristöhallinnolle, mutta esitykseen ei ministeriön verkkosivuilla ole ulkopuolisella yleisöllä edelleenkään pääsyä.
"Viime vuoden koulutuspäivien aineistot löytyvät ympäristöhallinnon koulutus- ja neuvottelupäivien työtilasta (TAIMI), johon hallinnon ulkopuoliset pääsevät vain tunnuksella ja salasanalla. Neuvottelupäivien aineistot eivät ole olleet ulkoisilla nettisivuillamme", vastaa erityisasiantuntija Hanne Lohilahti, ympäristöministeriön Luontoympäristöosastosta.
MT sai pyytämällä esityksen haltuunsa, mutta myöskään MT:llä ei ole pääsyä kyseiseen verkon työtilaan.
GTK:n tutkimuksen taustalla olivat sekä julkisessa keskustelussa, viranomaistyössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa että turvetoimialan sisällä korostuneesti esille nousseet ja nostetut turvetuotannon vesistövaikutukset: täyttyvätkö järvet turvemössöstä?
Tarvetta kattavalle tutkimustiedolle on, kun arvioidaan soiden ja turvemaiden eri käyttömuotoja ja niiden osuutta vesistön tilaan ja muutoksiin.
Maan merkittävin turvemaiden kaupallinen hyödyntäjä muun muassa poltto- ja kasvatusturpeen osalta on valtionyhtiö Vapo Oy.
Vapon viestintä- ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Ahti Martikainen kertoo odottaneensa uutta tutkimustietoa mielenkiinnolla:
"On erittäin tärkeää, että kiintoaineiden kertymistä järvien pohjiin on tutkittu ja tutkitaan perinpohjaisesti, koska asia kiinnostaa kovasti suomalaisia ja tähän saakka asiassa on oltu pitkälti luulojen ja väittämien varassa."
"Eri seminaareissa esitettyjen alustavien tietojen mukaan tutkimus näyttää osoittavan, että turvetuotannolla ei ole ollut sellaista vaikutusta kiintoaineen kertymisessä järvien pohjiin, mitä yleisesti luullaan. Tulokset ovat linjassa Vapon useita vuosia kestäneiden jatkuvatoimisten mittareiden antaminen tulosten kanssa."
Turvetuotanto on säädeltyä ja luvanvaraista toimintaa. Objektiivinen tieto auttaa myös päättäjiä perustelemaan päätöksensä.
Jos jatkossa joku haluaa kieltää turvetuotantoalueiden luvittamisen tai muun kuin energiaturvetuotannon, ei Martikaisen mukaan syynä voida tästä eteenpäin käyttää vesistövaikutuksia.
Onko uudella turvetuotannon vesistövaikutusten tiedolla vaikutusta turvetuotannon luvituksiin, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Hanne Lohilahti?
"Ympäristöluvitus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Yksittäisillä tutkimuksilla ei ole välitöntä vaikutusta lupaharkintaan. Muutokset luvanmyöntämisedellytyksiin voidaan toteuttaa ainoastaan lainmuutosten kautta."
Turvemaiden ottaminen turvetuotantoon ja turpeen tuotanto ovat tarkkaan säädeltyä ja luvanvaraista toimintaa. Turvetuotanto vaatii ympäristöluvan, jossa määritellään muun muassa, millä menetelmällä turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on puhdistettava.
Lupamenettelyssä selvitetään aina myös turvetuotantoalueen alapuolisten vesistöjen tila, niiden kestokyky ja turvetuotannon mahdolliset vaikutukset. Ympäristöluvan saaminen edellyttää, ettei toiminta heikennä merkittävästi näiden vesistöjen tilaa.
Ympäristölupahakemus tehdään kirjallisesti aluehallintoviranomaiselle.
Bioenergia ry:n mukaan viime vuonna turvetuotannon suora työllistävä vaikutus oli 2 300 henkilötyövuotta ja kerrannaisvaikutuksineen 4 200 henkilötyövuotta.
Turvetuotannon väitetyistä vesistövaikutuksista on myös Luonnonsuojeluliitto julkaissut viime vuosina artikkeleja. SLL on nyttemmin vetänyt pois verkosta ainakin kaksi hakukone Googlesta yhä löytyvää julkaisulinkkiä: "Turvetuotannon likainen salaisuus" ja "Turpeenkaivuun vesistövaikutukset".
"Sivua ei löytynyt – Suomen Luonnonsuojeluliitto", vastaa linkki.
Osoittivatko uudet tutkimustulokset vanhat väitteet vääriksi?
Että sellaista. 2010 tuli ajankohtaisessa kakkosessa juttu turvetuotannosta jossa esimerkiksi näytettiin täysin luonnontilassa olevaa, soistuvaa lintujärveä joka on luonnonsuojelualuetta, jolla ei ole turvetuotannon kanssa mitään tekemistä. Valtava vaikutus näillä valemedioilla (esim YLE) nykypäivänä. Vailla mitään faktaa tai tutkimusta saadaan ihmisten mieliin iskostettua totuuksia. Samalla lailla toimii tämä ilmastonmuutoshomma.
