TAKKA JOKA EI LÄMMITÄ

[-SS-]

Joo kyllä niitä viisaita löytyy, jotka tietävät vian heti kuulopuheillakin. Oma isä oli kotoisin kartanosta, jossa lämmitettiin pää- ja sivurakennukset alkujaan yli kymmenellä varaavalla uunilla. Keskuslämmitystähän niihin sitten sodan jälkeen alettiin. Sytyttämään ja polttamaan lämmittäviä tulia hän siis oppi 1920-luvun alusta asti. Sitten kun tähän karjalaistaloon tultiin asumaan, oli kellarissa pönttökiuas, muuripata, asuinkerrassa yksikuorinen tiilet lappeelleen muurattu pystyuuni, peltikuorinen pystyuuni, jossa poskikanavat tiilet pystyssä , keittiössä tiilestä muurattu hella-uuniyhdistelmä, jossa vesisäiliö lisänä, ja hellan yläpuolella leivinuunin luukku, ja tuvassa toisella puolella seinämuuria oli se iso tiilinen leivinuunikasa, joka vei ison tilan tuvasta. Nämä kolme ovat edelleen, mutta leivinuunin isä purki pois, koska talvet silloin 1960-luvulla olivat kylmiä, eikä nimenomaan siitä leivinuunista ollut lämmityslaitteeksi. Karjalainen evakkoisäntä oli jo harjoitellut 12 vuotta, samaan tulokseen oli päätynyt. Karjanhoidon ja käsityönä tehtävän maatalouden lisäksi vielä isompi puusouvi olisi ollut kaksistaan pikkulapsen kanssa elävälle pienelle perheelle lisärasite. Siksi öljykamina ja kaasuhella. Ja pulsaattoripesukone. Ne tiedän kotitöiden helpotukseksi ensimmäiseksi hankitun.

Nykyviisastelijat voisivat tehdä esimerkiksi viime kesän aikaan emäntänä vaikka ojitusporukalle tällaisessa hirsitalossa jatkuvasti ämpärillisen soppaa puuhella kuumana ja leivinuuni paistamassa päivästä toiseen. 40 astetta ovetkin läpivetoon aukinaisena ei ole poikkeus.

Nyt siinä öljykaminan paikalla on Uuniseppien pieni varaava uuni, viidellä klapilla tupa on lämmin. Ne kaksi muuta uunia toimivat edelleen hyvin, ristiin kun lämmittää, joka toinen päivä toisen, joka toinen päivä toisen, on pakkasillakin lämmin, lisäeristetty ei ole, 2-lasiset vanhat ikkunat.

Että täysin epäonnistuneen lämpölaitteen voi Jumalasta seuraava takkamuurarikin tehdä.

-SS-

[Hannu08]

Kai ihan ensimmäiseksi kannattaisi mitata niitä savukaasujenlämpötiloja.

Katselin esim. tuollaista:
https://www.finnparttia.fi/epages/finnp ... cts/DT610B
tuollainen mittaria kalliinpi anturi voisi mennä savupellin reunasta sinne hormiin
https://www.finnparttia.fi/epages/finnp ... cts/FTF15P
Pitkällä puikolla voisi myös mittailla pienten reikien kautta sitä massan lämpötilaa, jos uskaltaa porata pieniä reikiä siihen.

Varmaan mittareita saa halvemmalla tai parempia muualtakin, mutta tuossa noin esimerkkinä. Hinathan ovat ALV 0%

Mikäli investointi hirvittää, niin se on kuitenkinkin pientä uuden takan hintaan tai remonttiin verrattuna.

Tiileri ilmoittaaa tiilen lämpökapasiteetiksi 600-900 J/kg K, elin noin 0,75 MJ/tonni astetta kohden, Kun 1 kWh on 3,6 MJ, niin kolmen tonnin tiilikasa lämpiäisi noin 1,5 astetta kilowattitunnin lämpöenergialla.
Puusta saadaan hieman reilu 4 kWh/kg (lähde Halkoliiteri http://www.halkoliiteri.com/?id=170 ), joten puukilolla saisi sen tiilikasan lämpiämään noin kuusi astetta (siis keskimäärin), sisältä kuumenpi kuin pinnasta.
Tuollal laskurilla voisi hieman arvioida lisää.

Korjatkaa, jos laskin väärin.

[Majuri Jaakkola]

Kai ihan ensimmäiseksi kannattaisi mitata niitä savukaasujenlämpötiloja.

Minua kiinnostaisi paljon enemmän mittaukset siitä, mitä hormin päästä tulee ulos 10 tuntia sen jälkeen, kun pelti on laitettu kiinni.

Kyllä nuo testatut takat lämmön itseensä imevät, kun oppii niitä polttamaan ja noudattaa valmistajan ohjeita. Takan materiaalin merkitys on pieni.

Mielenkiintoista on se, mitä tapahtuu, kun pelti on laitettu kiinni. Ei se oikein hyvä merkki ole, jos vielä seuraavana päivänä hormista tulee niin lämmintä ilmaa, että sen tunnistaa kädellä lämpimäksi.

[korsteeni]

Täysin kaasutiivistä peltiähän ei ole kellään ja kannattaa myös huomioida se, jos siellä korsteenin nokassa nököttää kädellä lämpöjä kokeillen, että asiaan vaikuttaa paljon minkälainen talo...onko yksi, kaksi vai kolme kerrosta ja tulisija kellarissa. Koneellinen ilmanvaihto vai vapaa harva talo...nämä kaikki vaikuttaa mitä sieltä hormista henkii. Vaikka ei olisi savupeltiä ollenkaan, mutta reilusti alipaineinen talo, niin ei sieltä kauheasti tornin päästä tule ja voi olla jopa tietyllä kelillä virtaus väärään suuntaan.

Edelleen muistutan että Norjassa ei edes saa lain puolesta käyttää savupeltiä, ilmasto samaa luokkaa mitä meidän rannikolla ja suosivat vain kamiinatyylisiä lämmönlähteitä...mutta heidän kamiinoissaan on kaasutiiviit luukut. Eli ei se paljoa hormista karkaa jos ei saa ilmaa tilalle...vai saako joku imettyä litran limupullosta kuutiokaupalla ilmaa

Samoin on iso ero kun isännät vertailee miten kauan kenenkin takka luovuttaa lämpöä...jos toisella on lähtötilanne harva talo ja peruslämpö +14 ja toisella uusi passiivitalo +24 asteen peruslämmöllä, niin jo on iso ero kauanko se kivikasa tuntuu käteen lämpöiseltä, vaikka olisi täysin identtiset tulisijat.

[korjailija]

Meillä on melkein neljä metriä korkeita kaakelimuureja 12 kappaletta ja ne on uusittu vuonna 1888, niin lukee pöytäkirjoissa. Yksi lämpeää kahdella 60 litran saavillisella puita niin että on seuraavanakin päivänä vielä puoliltapäivin lämmin.
Nykyisin ne ovat ainoastaan ns. varalla koske meillä on pellettikeskuslämmitys.
Aloittajan kannattaisi tosiaan lähteä ihan alusta liikkeelle ja mitata savukaasujen lämmöt sekä punnita puumäärät joita laittaa pesään ja sitten vetää siitä johtopäätökset että onko vika lämmitystavassa vai itse takassa.
Kahdeksan sivua on näköjään tätäkin takkaa jo lämmitelty eikä vielä päästy toivottuun tulokseen, no hiljaa hyvää tulee

[Mika 82]

Kyllä minäkin koittaisin lisätä poltettavaa puumäärää, vaikka tuplat nykyiseen, ja katsoa mitä tapahtuu. Ennen kuin alkaa tienpohjaa tekemään. Sekä mittaa ja laskee tilavuuden, että olisi edes hajua kokonaismassasta.

[tommi]

Tuossa se mun uuni on kuori muurattuna puuhella kyljessään. Maalattu on myöhemmin. Uunissa on yksi pesän vedon katkaiseva pelti ja piipussa kaksi.



Tuohon voi laittaa tulet vasta kun pakkanen menee viiteentoista:



Valuosat on 100 vuotiaita ja pönttiksen kuoret -30 luvulta. Tiilet II-luokkaa, piippuineen alta kahden tonnin.

[juha]

Kyllä minäkin koittaisin lisätä poltettavaa puumäärää, vaikka tuplat nykyiseen, ja katsoa mitä tapahtuu. Ennen kuin alkaa tienpohjaa tekemään. Sekä mittaa ja laskee tilavuuden, että olisi edes hajua kokonaismassasta.

Niin, ei se paljon sitten haittaa jos lämmittää liikaa vielä kokeeksi ja koko "tienpohja" halkee
-mökkiä ei kannata polttaa

[juha]

Tuossa se mun uuni on kuori muurattuna puuhella kyljessään. Maalattu on myöhemmin. Uunissa on yksi pesän vedon katkaiseva pelti ja piipussa kaksi.

Asiaa

[tommi]

-SS- :n kodin leivinuuni on voinut olla jonkin vanhan ajan uunimuurarin käsialaa, ja joskus varhaisissa malleissa ei ollut alakiertoa välttämättä ollenkaan. Sitten tuli uunin etunurkkiin puolen kiven hormit, niihin tuli menee pesän takaosasta, kuuleman päältä ahdasta kanavaa pitkin suuluukkua kohti ja lattianrajassa se hevosenkenkä ja piippuun. Näitä on muurattu "kisälliperiaatteella" oppineiden muurareiden toimesta ihan viimevuosinakin. Vasta tiilikeskuksen mallien myötä joskus -70 luvulla tuli reilu yläpalotila ja ja koko sivun levyiset poskikanavat. Näissä uuneissa pitäisi VTT:n mittausten mukaan olla päälle 85% hyötysuhde, koska niitä on ihan tutkittu ja kehitetty. Toisioilmasta yläpalotilaan ei ollut kuulemma paljon lisähyötyä. Näin ainakin opettiin tulisijamuurarin ammattitutkinnossa -96.

[jussi_oulu]

Vasta tiilikeskuksen mallien myötä joskus -70 luvulla tuli reilu yläpalotila ja ja koko sivun levyiset poskikanavat. Näissä uuneissa pitäisi VTT:n mittausten mukaan olla päälle 85% hyötysuhde, koska niitä on ihan tutkittu ja kehitetty. Toisioilmasta yläpalotilaan ei ollut kuulemma paljon lisähyötyä. Näin ainakin opettiin tulisijamuurarin ammattitutkinnossa -96.

Ite turasin kyseisen leivinuunin käyttäen oppaana tiilikeskuksen opaskirjaa. Hyvä tuli ja 10mm villa on kuoren alla. hyvin lämpiää ja luovuttaa lämmön mukavasti 1-2 päivää lämmityksen jälkeen.
Joskus mittasin kinkun paistoa varten että n. 6 astetta/tunnissa putoaa lämpö uunin sisällä.

[-SS-]

-SS- :n kodin leivinuuni on voinut olla jonkin vanhan ajan uunimuurarin käsialaa, ja joskus varhaisissa malleissa ei ollut alakiertoa välttämättä ollenkaan. Sitten tuli uunin etunurkkiin puolen kiven hormit, niihin tuli menee pesän takaosasta, kuuleman päältä ahdasta kanavaa pitkin suuluukkua kohti ja lattianrajassa se hevosenkenkä ja piippuun. Näitä on muurattu "kisälliperiaatteella" oppineiden muurareiden toimesta ihan viimevuosinakin. Vasta tiilikeskuksen mallien myötä joskus -70 luvulla tuli reilu yläpalotila ja ja koko sivun levyiset poskikanavat. Näissä uuneissa pitäisi VTT:n mittausten mukaan olla päälle 85% hyötysuhde, koska niitä on ihan tutkittu ja kehitetty. Toisioilmasta yläpalotilaan ei ollut kuulemma paljon lisähyötyä. Näin ainakin opettiin tulisijamuurarin ammattitutkinnossa -96.

Hyvinkin voi olla. Sama muurari ei ollut tehnyt noita normi pystyuuneja. Ne ovat erittäin tehokkaita, pesä tosin on pieni ja toisessa niin lyhyt, että 33 cm puut on poltettava nykymuodin vastaisesti pystyssä. Mutta palokammiota on ylös lähes kanteen asti, poskikanavat pitkät ja keskeltä alhaalta hormiin. Pystyssä muutenkin puut poltan kakluunissa, kuumaa tulee niinkin. Eikä tietenkään ole rakoarinaa ja tuhkalaatikkoa vaan tiiliarina ja paksut rautaluukut, joissa on pyöritettävä ilmaluukku alareunassa.

-SS-

[tommi]

Vastavirtaperiaatteen pystyuuneihin kehittävä ruotsalaiset insinöörit 1600 luvulla, kun tuolloista kuningasta huoletti metsien loppuminen tervanpolton ja avotakkojen puumenekin takia. Suomessa asuttiin silloin vielä tukevasti savupirteissä. Napina uloslämpiävistä tulisijoista oli samaa luokkaa historiankirjoja tutkimalla, kuin tänäpäivänä kun loihetaan siirtymään polttomoottorista sähköön.

Nimimerkki mantereen agressiivinen muurarien haukkuminen on siinä mielessä paikallaan, että kyllä vieläkin esiintyy vanhan kansan oppeja. Sekä vaikeutena tietysti tulisijan vetäminen: Maallikon on jokseenkin vaikea ymmärtää vastavirtauunin huonompaa vetoa johonkin kamiinaan tai kiukaaseen verrattuna. Muurarissahan se vika on helposti. Varmasti jossakin joku muurari on oikaissut pelätessään huonoa vetoa ja hankalia asiakkaita.

[manner]

En ole muurareita haukkunut. Vain ns.toiminimitimpureita ja jokapaikan besserwissereitä. Eli hiasemiehiä jotka leikkii muuraria, kirvesmiestä, maalaria, laatoittajaa mitä milloinkin. Herkkänahkaisia,ei kestä työhön kohdistuvaa arvostelua, aiheellistakaan. Menee persoonaan.

[manner]

Takaisinveto. Parempi puhua mielipide-eron siedosta. Arvostelusta ei pidä kukaan. Aiheellisestakaan. Perinteet elää näemmä edelleen alalla. Yksi syy että tuotteistamalla kuluttajan asemaa pyritään ja on saatukin parannettua. Ei tarvi ostaa arvonsa tuntevalta ihan mitä sattuu tänään tulemaan.

[ihmehitsari]

Entisessä töllissä oli, taitaa yhäkin olla sellainen leivinuuni jossa ei lakikiertoa ollenkaan, kavavat lähti tulipesän sivuilta alas ja sieltä piippuun. Yhenlainen polttolaitos sekin. Lämpesi kun puuta poltti. En kyllä toisaalta kehota semmosia tekemään.

[tommi]

Tuotteistamalla kuluttajan asemaa pyritään ja on saatukin parannettua. Ei tarvi ostaa arvonsa tuntevalta ihan mitä sattuu tänään tulemaan.

Onko tämä sitä käsityöläisyyttä ilman käsityöläisen kunniaa??

[opastaja.]

Takaisinveto. Parempi puhua mielipide-eron siedosta. Arvostelusta ei pidä kukaan. Aiheellisestakaan. Perinteet elää näemmä edelleen alalla. Yksi syy että tuotteistamalla kuluttajan asemaa pyritään ja on saatukin parannettua. Ei tarvi ostaa arvonsa tuntevalta ihan mitä sattuu tänään tulemaan.

näyttäis tämä tarkoittavan sitä
että ku kaupasta saa ostaa tuotetta sano tuotetta
jolla kuluttajan asema on parannettu
ja että perinteitten elättäminen on vanhaa

että ostaa
että arvonsa tuntevalta
että mitä sattuu tänään tulemaan

kai sit muurarille joka vielä yrittää pitkästä tavarasta
ensin sertti kaulaan ninku rotukoiralle

vaan onhan sitä tänne asti kuitenkin täällä tarjettu
ennen sähköö ja öljyäkin

[epe2]

raatasin tänään muurarin kanssa joka jäi juuri eläkkeelle,eli on tehny vuosikymmeniä erinlaisia uuneja,kysyin tuosta villasta mielipidettä,ja tuumas et kyllä myös hän käyttää villaa koska nopeuttaa ja helpottaa,mutta painotti asiaa et vaikka villaa käytetään niin jos painaa liian täydellä massa täytöllä niin voi pursuta villaa vasten ja halkaista ulkokuoren sit myöhemmin,eristävyydestä oli sitä mieltä ettei eristäisi kovin paljon

[juha]

Taustalla takka, joka ei lämmitä....
https://youtu.be/lG19up8xP18?t=28