Mistä tietoa menneisyydestä ?

[olliki]

Oletko käyttänyt Hiski tietokantaa sieltä löytyy paljon tietoa. paljon on kirkonkirjoja käännetty ymmärrettävälle muodolle.Itsellä on se tilanne että isänpuoleista tutkiessa tulee vastaan saman nimisiä ja lähes saman ikäisiä saman paikkakunnan ihmisiä niin ei pääse eteenpäin.

En ole, mutta serkkuni puolisko on todella osaava noissa hommissa, eikä ole löytänyt minulle apuja enempää. Hirveän paljoa en ole tosin halunnut tuohon panostaakaan. Oman sukunsa hän on tutkinut varsin pitkälle ja sen puitteissa on otettu jopa dna näytteitä aina Puolaa myöten, josta joku sukuhaara on peräisin. Hänellä teki vaikeuksia, kun kävi ilmi, että jossakin vaiheessa siellä oli maksettu vieras mies sotaväkeen (pakko-otto) väärällä nimellä. Dna testillä selvisi. Minä laitan toivoni sellaiseen sattumaan, että jossakin vaiheessa löytyy ketju, joka liittyy isoisäni sisarusten sukuun.

[tane II]

Näin juuri.
Äidin puoli oli hämärä myös. Äiti ei tiennyt edes isovanhempien nimiä. Sukunimikin oli vaihdettu talon nimeksi muutettaessa Yläneelle.
Hämärä tietysti johtui siitä, että äidin isällä oli ollut aikaisemmin jo vaimo ja lapsi.

Tämähän oli Länsi-Suomessa ihan normaali käytäntö, sukunimeä ei oikeastaan ollut, vaan käytettiin talon nimeä tai jotain muuta, mitä mieleen on sattunut tulemaan. Tätä on selostettu mm. tuossa edellä linkkaamassani 'Kielikellon' artikkelissa.

Jos toinen puoliso kuoli, aika sukkelaan leskeksi jäänyt useinkin hankkiutui uuteen avioon, ei kai siinä mitään hämärää ole?

Minunkin sukunimeni on syntynyt juuri niin, että isoisän isä on omistanut sen nimisen tilan ja ottanut tilan nimen sukunimekseen; saman nimisiä henkilöitä on siellä ollut, mutta mitään sukua minulle he eivät ole.

[korjailija]

Näin juuri.
Äidin puoli oli hämärä myös. Äiti ei tiennyt edes isovanhempien nimiä. Sukunimikin oli vaihdettu talon nimeksi muutettaessa Yläneelle.
Hämärä tietysti johtui siitä, että äidin isällä oli ollut aikaisemmin jo vaimo ja lapsi.

Tämähän oli Länsi-Suomessa ihan normaali käytäntö, sukunimeä ei oikeastaan ollut, vaan käytettiin talon nimeä tai jotain muuta, mitä mieleen on sattunut tulemaan. Tätä on selostettu mm. tuossa edellä linkkaamassani 'Kielikellon' artikkelissa.

Jos toinen puoliso kuoli, aika sukkelaan leskeksi jäänyt useinkin hankkiutui uuteen avioon, ei kai siinä mitään hämärää ole?

Minunkin sukunimeni on syntynyt juuri niin, että isoisän isä on omistanut sen nimisen tilan ja ottanut tilan nimen sukunimekseen; saman nimisiä henkilöitä on siellä ollut, mutta mitään sukua minulle he eivät ole.

Tämä on tosiaan ainakin täällä läntisessä Suomessa ollut täysin normaalia että otetaan talon nimi kun tullaan taloon. Monille nykyihmisille se vaan tuntuu usein vaikealta käsittää ja sitten ei ymmärretä sitä että jos jostain vanhoista arkistoista löytyy joku samassa talossa asunut ihminen ja vieläpä samalla nimellä niin ei kuitenkaan välttämättä ole mitään sukua.
Täällä meidänkin kylällä on melkein kaikki isot maalaistalot ihan keskiajalta lähtien olleet samannimisiä kuin nykyisetkin omistajat, mutta vain yhdessä ne omistajat on niille keskiajalla eläneille suoraan alenevassa polvessa sukua. Kaikki muut talot on vaihtaneet omistajaa 1800-luvun aikana siten että entiset on häipyneet konkurssien ja juopottelujen tms. vuoksi ja uudet omistajat ottaneet talon nimen omaksi sukunimekseen.
Sama juttu meidänkin suvussa että ollaan tultu tuosta melkein naapuripitäjästä 1800-luvun alussa kun on ostettu puolikas kylän suurimmasta tilasta ja silloin on keksitty uusi sukunimi ja samaan soppaan vielä sellainen että heti ensimmäinen sukupolvenvaihdos meni sillä tavalla pieleen ettei voitu antaa vanhimmalle pojalle epämääräisen elämisen takia vaan annettiin tila hänen ainoalle tyttärelleen joka sitten otti miehen naapuripitäjästä ja tämä mies otti talon nimen sukunimekseen.

Eli tuosta opetuksena että samanlaiset nimet ei tee välttämättä täällä sitä sukulaisuussuhdetta vaan pitää tosiaan löytää esi-isiä ihan katkeamattomassa ketjussa, pelkästään nimistä päättelemällä ei voi sukuaan selvittää.

[8400]

Samoin jos poikia ei ole ollut, tai kyvyttömiä jatkamaan niin vävy on ottanut talon sukunimen. Äidinäidin suvusta löytyy tiedot 1600 luvulle asti ja sukunimi on ollut sieltä asti, mutta kaks kertaa on tullut joku vävyksi.

[juha]

Isoisäni oli siis Oskari Kivimäki, jonka sisaruksista ja heidän mahdollisista jälkeläisistään olisin kovasti kiinnostunut kuulemaan lisää. Heidän tietojaan en ole onnistunut saamaan mistään. Onko kenelläkään sattumalta liittymäkohtaa edellä mainittuihin henkilöihin?

Noin tuoreessa tapauksessa kannattaa laittaa yhteys paikallisen kirkkoherran virastoon. Pyytää sieltä Kivimäen Oskarin vanhempien ja sisarusten nimet sukututkimusta varten. Hintaa tietysti pyydetään kymppejä.
Esivanhempia hauska katsella Hiskistä, mutta tuoreempaan tietoon pitää käydä sukulaisissa, tai sitten ostaa lisätieto pappilasta...

Ja jos on ollut lähipiirissä jotain perunkirjoituksia, niin niissä on myös kasa virkatodistuksia jo valmiina koko suvusta.

[traktori754]

Jos vähän edes tietää mummo tai isoisän nimee niin kirkokirjoista pääsee eteenpäin. Olisko se 100v ja taaksepäin voi tutkia, nuorempia ei voi tosta noin. Jos suku ollut samassa kylässä se helpotaa jos kirkko ei ole poltettu. Sitten oli lehtolapsia sun muuta. Taloista missä asunut jos tietää kuka, niin 1642? oli ensimäinen veronkanto kun ruotsin sodat tuli kalliiksi. Oma suku on tutkittu ja jos en muista väärin, isoisän isoisän isä on tullut jään yli silloiselta liivinmaalta, joka kuului silloin ruotsiin myös. Vuosiluvut täsmäis kirkokirjojen mukaan että venäjä tai joku valloitti takasin pohjois baltti ja on tullut kiire pois. Mikä kansalisuus hän sitten on ollut, ruotsin sotilas, työläinen vai liivimaalainen, ei voi tietää enää. Ja silloi ei ollut niin tarkaa. Ja kun vähän kuulee muiten sukutaustaa, ranskalaisii, saksalaisii, virolaisii, on tullut tänne yli sata vuotta sitten ja suku on täällä.

Toinen mitä mulle kerrottu, venäjä rakensi linnoituksia ja jotain mongoolilaisia työläisiä tuotiin tänne. No niiten geeniperimää ne siiris kanssa tänne joka näkyy joiten silmistä.

Oma vaimo, isomummon isäiti on ranskalaisen sotilasherran tytär

[opastaja.]

ku nyt tämäkin vitja on avattu niin

isäni
haukiputaalainen korpraali arvo kalervo halonen
syntynyt 4.5.1918 kuollut 25.1.1945
valtion tapaturmatoimiston numero II 117513/44
muuta en isästäni tiedä

oletan että sisaruksia ja muitakin sukulaisia saattaa olla
tässä aattelen että kannattaisko ruveta kyselemään
tai olisko tästä porukasta tulossa vihjettä

[dile]

Kannattaa kysellä vanhoja perukirjoja, usein niitä löytyy vanhojen talojen vintiltä tms. Niistä voi löytyä mielenkiintoisia tietoja.

Sukututkimusta kannattaisi oikeastaan tehdä vain äitilinjan puolelta
Ennen ehkäisyvälineiden keksimistä sattui kaikenlaista ja erilaisia pelastuksiakin tehtiin paljon, varmaan vielä viime sotienkin aikaan. Esikoisten kohdalla epävarmuus on varmaan suurin. Veikkaisin että isälinjaa seuratessa kolmen neljän sukupolven jälkeen prosentit menee alle 50:nen.

[tane II]

ku nyt tämäkin vitja on avattu niin

isäni
haukiputaalainen korpraali arvo kalervo halonen
syntynyt 4.5.1918 kuollut 25.1.1945
valtion tapaturmatoimiston numero II 117513/44
muuta en isästäni tiedä

oletan että sisaruksia ja muitakin sukulaisia saattaa olla
tässä aattelen että kannattaisko ruveta kyselemään
tai olisko tästä porukasta tulossa vihjettä

Eikös nuo nyt löydy helposti kirkonkirjoista, ihan omasta virkatodistuksestakin jo jotain?

Vanhoja kirkonkirjojakin löytyy netistä, ainakin tuolta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm, 100 vuotta taitaa olla raja noissakin.

[JiiSPee]

My Heritagessa henkilö nimeltä A.Timonen yrittänyt hakea noihin tietoihin sopivaa henkilöä viime huhtikuussa ilmeisesti tuloksetta -jos et itse ole tuo hakija tai tunne niin tuotakin kautta voisi yrittää selvittää että mikä yhteys on kun tuollainen haku on tehty...

[opastaja.]

tämä on nyt tässä toinen kerta kun otin asian esille
joskus kysyin haukiputaan kirkkoherranvirastosta
vastaus tuli ja kuului jotenkin niin että
niitä on niin monta
että ei voi tietää kenestä on kyse

ilmeisesti pitäis kysyä kolmannen kerran joskus
100 vuoden päästä kun avaavat arkistonsa

[tane II]

tämä on nyt tässä toinen kerta kun otin asian esille
joskus kysyin haukiputaan kirkkoherranvirastosta
vastaus tuli ja kuului jotenkin niin että
niitä on niin monta
että ei voi tietää kenestä on kyse

Ei kai se nyt noin voi mennä! Jos seuraavaksi aloittaisit haun itsestäsi, niitä on kai kuitenkin vain yksi, ja vanhemmat on pakko löytyä! Äitikin kai on ainakin joskus ollut?

[opastaja.]

tämä on nyt tässä toinen kerta kun otin asian esille
joskus kysyin haukiputaan kirkkoherranvirastosta
vastaus tuli ja kuului jotenkin niin että
niitä on niin monta
että ei voi tietää kenestä on kyse

Ei kai se nyt noin voi mennä! Jos seuraavaksi aloittaisit haun itsestäsi, niitä on kai kuitenkin vain yksi, ja vanhemmat on pakko löytyä! Äitikin kai on ainakin joskus ollut?

hmh
jo sanoin isästä sen minkä tiedän eli yksi paperi
tuli vain mieleen että kai siellä muitakin on tai on ollut

[tane II]

hmh
jo sanoin isästä sen minkä tiedän eli yksi paperi
tuli vain mieleen että kai siellä muitakin on tai on ollut

No yksi ehdotus vielä: Jos kuolinpaikka on selvillä (Haukipudas tai ainakin Oulun seutu?), varmaan löytyy kuolinilmoitus paikallisesta sanomalehdestä (vapaakappalekirjastoista) ja siitä kaipaamaan jääneet ja koska kysymyksessä ilmeisesti oli tapaturmainen kuolema, lehdissä saattaisi olla muutakin tietoa.

[juha]

hmh
jo sanoin isästä sen minkä tiedän eli yksi paperi
tuli vain mieleen että kai siellä muitakin on tai on ollut

No yksi ehdotus vielä: Jos kuolinpaikka on selvillä (Haukipudas tai ainakin Oulun seutu?), varmaan löytyy kuolinilmoitus paikallisesta sanomalehdestä (vapaakappalekirjastoista) ja siitä kaipaamaan jääneet ja koska kysymyksessä ilmeisesti oli tapaturmainen kuolema, lehdissä saattaisi olla muutakin tietoa.

Ei niin montaa saman nimistä ole syntynyt samana päivänä. Kyllä sieltä löytyy.

[Eepee]

Tähän kannattaa myös tutustua:

https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakart ... set-kartat

[tane II]

hmh
jo sanoin isästä sen minkä tiedän eli yksi paperi
tuli vain mieleen että kai siellä muitakin on tai on ollut

No yksi ehdotus vielä: Jos kuolinpaikka on selvillä (Haukipudas tai ainakin Oulun seutu?), varmaan löytyy kuolinilmoitus paikallisesta sanomalehdestä (vapaakappalekirjastoista) ja siitä kaipaamaan jääneet ja koska kysymyksessä ilmeisesti oli tapaturmainen kuolema, lehdissä saattaisi olla muutakin tietoa.

Ei niin montaa saman nimistä ole syntynyt samana päivänä. Kyllä sieltä löytyy.

Olisiko ongelma sitten siinä, että kun kirkonkirjat ovat luetteloita syntyneistä, kuolleista, vihityistä ja muuttaneista, on vaikea löytää sukulaisia? Halosia näyttää Haukiputaalla olevan aika paljon, mitä tuolta http://hiski.genealogia.fi/hiski/9ukjds katsoin vanhemmista, julkisista tiedoista.

[juha]

"Näin pääset alkuun"
https://www.genealogia.fi/nain-paaset-a ... AiF2WRvaMY

[opastaja.]

kiinnostais minuakin yksi ihminen
muusikeri arvo kalervo halonen
s 4.5.1918 ilmeisesti haukipudas
k 26.1.1945 oulu

kalevasta löysin kuolinilmotuksen
muuta en tiedä

[juha]

kiinnostais minuakin yksi ihminen
muusikeri arvo kalervo halonen
s 4.5.1918 ilmeisesti haukipudas
k 26.1.1945 oulu

kalevasta löysin kuolinilmotuksen
muuta en tiedä

-oulun kirkkoherrastoon vaan kyselyä perheenjäsenistä, niin pääsee jatkamaan nettitutkailua.