Suomessa olemme palkkakuopassa

[Jammu]

Ok

Kyl kuses ollaan kun talous liberaalien koukku ja koho on nielty

Suomen julkisen sektorin kuluihin on myös leivottu sisään eräs kuluerä josta TÄÄLLÄ EI MIELELLÄÄN enempää...

[Mököttäjä]

Haluan oikaista tuota verotukien papukaijamaista toistamista. Jos metsäyhtiö voi tuottaa omassa jätepuuvoimalassa energiaa vähäisemmällä valmisteverolla, ja asiasta tehdään verotuki, siinä lähestytään samanlaista idiotismia kuin esimerkiksi oman kotitaloustyön ja omistusasumisen asuntotulon verotukiajattelussa.

Osa näistä tuista mm. on alennettua hiilidioksidiveroa, joka esimerkisi sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on vähennetty tasoltaan. Se katsotaan verotueksi. Se kannustaa hyödyntämään polttoaineen energian täysimääräisesti.

Pari linkkiä, ensimmäisessä on pikainen katsaus järjestöjen jäsenmaksujen verovapaus-vaiheisiin, toisessa on Pauli Vahteran hyvä kolumni siitä, mikä mättää MOT-ohjelman ym. hyvin kummasti asennoituneissa yritystukiluetteloissa. Mm. tuotantovälineiden verotuspoistot on ilmoitettu yritystuiksi, ja elinkeinonharjoittaja itse huomaa, että se on jokin poliittisen argumentoinnin harha, vuosikymmenten takaa. Valitettavasti kaikkien hedelmälllisin maaperä tuolle propagandalle on se yrittäjän kaupunkilaissisarus, joka tietää vähän, mutta ei kuitenkaan riittävän paljon, ja alkaa miettiä, että kyllä ne nyt jotakin perusteetonta tukea saavat. Kolmas linkki on Talouselämä-lehden kirjoitus, joka toteaa enemmistön yritystuista olevan näennäisyyksiä. Aika moni "verotuki" on myös kuluttajien itsensä hyödynnettävissä: Ajaa ajonsa diesel-autolla sekä autoveron osalta paketti/matkailuautolla. Asuu omistusaasunnossaan halvemmalla kuin vuokra-asuja, "saa merkittävän veroedun siinä". VMP, pthyi !

-SS-

Hyvä kirjoitus!
Kyllähän suomessa on oikeitakin yritystukiakin tarjolla, mutta melko rajallisesti ja niitä pitää erikseen anoa. Laskentamalli, jossa kaikki kuuluu valtiolle ja siitä poikkeama on tukea vaikuttaa hieman tarkoitushakuiselta. Samalla logiikalla kansalaiset saavat miljardiluokan verotuen, koska elintarvikkeiden alv on 14%, eikä korkein sovelettava 24% verokanta. Moniko kokee saavansa suuret tuet ruokakaupan kassalla vaikka kukkaro kuitenkin tapahtumassa kevenee eurooppalaisittain huippuvauhtia?

[Bj Andy]

Hyvä kirjoitus!
Kyllähän suomessa on oikeitakin yritystukiakin tarjolla, mutta melko rajallisesti ja niitä pitää erikseen anoa. Laskentamalli, jossa kaikki kuuluu valtiolle ja siitä poikkeama on tukea vaikuttaa hieman tarkoitushakuiselta. Samalla logiikalla kansalaiset saavat miljardiluokan verotuen, koska elintarvikkeiden alv on 14%, eikä korkein sovelettava 24% verokanta. Moniko kokee saavansa suuret tuet ruokakaupan kassalla vaikka kukkaro kuitenkin tapahtumassa kevenee eurooppalaisittain huippuvauhtia?

Hyvä esimerkki!

Koska ideologisten verojen osuus on noussut yleisellä tasolla, pitää sitten tehdä populistisia verotukialmujärjestelmiä, joilla hyvitetään tämä ostovoiman heikennys. Ja kun niitä almuja ja alempia kantoja kohdistellaan tarpeeksi isoihin tuoteryhmiin, kuten ruokaan, on siinä seuraus että taas kerran koko veropaletti menee nurin.

Eli ensin alennetaan palkkaverotusta, sitten nostetaan polttoaine,sähkö,yleistä alvia ym.veroja kattamaan tuo lovi. Seuraus äänestäjät alkavat valittaa kun ruuan hinta nousee, alennetaan ruuan verotusta, no se oli suurin verotulojen lähde, ollaan jo alkupisteessä, poistetaan parturien alempi alvikanta paikkaamaan ruuan alvin alentamista, seuraus, ihmiset siirtyvät käyttämään pimeitä partureita, tai muija vetää ite pellille. Taas ollaan miinuksella. Nostetaan yleistä alvia, ja kas ihmiset alkaa tilata tuotteet ulkomailta.

[Jammu]

...
Eli ensin alennetaan palkkaverotusta, sitten nostetaan polttoaine,sähkö,yleistä alvia ym.veroja kattamaan tuo lovi. Seuraus äänestäjät alkavat valittaa kun ruuan hinta nousee, alennetaan ruuan verotusta, no se oli suurin verotulojen lähde, ollaan jo alkupisteessä, poistetaan parturien alempi alvikanta paikkaamaan ruuan alvin alentamista, seuraus, ihmiset siirtyvät käyttämään pimeitä partureita, tai muija vetää ite pellille. Taas ollaan miinuksella. Nostetaan yleistä alvia, ja kas ihmiset alkaa tilata tuotteet ulkomailta.

Tälle on vahva kannatus joten veronmaksajaa, äänestäjää on syyttäminen.

Itse en ole parturissa käynyt kohta kymmeneen vuoteen kun sattuu olemaan vaimo senkin alan ammattilainen.

Ulkomailta tilaamiseen ei pelkkä arvonlisävero ole syy ja välillä sekin pitää tilatusta maksaa riippuen tullin läpäisystä.

Ulkomailta tilaamiseen omalla kohtaa vaikuttaa tavaran saatavuus, huomattavasti alempi myyntihinta, verkkokaupan parempi kommunikointi asiakkaan kanssa ja koko prosessin parempi toiminta sekä valmiiksi subventoitu rahtikulu liki paremmin toimivine seurantoineen vs kotimainen huolinta.

[ihmehitsari]

Kun veroja kierretään, eikä oikein haluta maksaa, niin miten tämä järjestelmä sitte ylläpidetään?
Tehokkuutta osataan vaatia, mutta pitemmälle vietyjä, oloihimme soveltuvia ratkaisuja harvemmin kuulee.
Veropuheissa on helppo olla populisti, huutaa vaan että verot alas. Jostain ne miljardit on revittävä. Kasvua tietysti saatava, rahavirrat ulkoa sisään. Maan sisäinen rahaliikenne ei isosti lämmitä kohoavien kustannusten takia.

[-SS-]

Ulkomailta tilaamiseen omalla kohtaa vaikuttaa

Totta kai verkkokaupat ovat ammattimaisempia ja monipuolisempia ulkomailla, koska yksittäisen ison ulkomaisen verkkokaupan koko tavaravirta jopa ylittää Suomen Valtion kokoluokan: Alibaba 36 miljardia euroa, Amazon 160-170 miljardia euroa. Tuollaisilla volyymeillä pystytään tekemään robottivarastoja ja täysautomaattisia tekoälytilausohjelmistoja.

Olennaiset asiat kustannuskilpailuun ovat verkkokauppojen verotuksellinen sijainti (Kiina, Luxemburg, et al) ja hikipajatyövoima. Siitä syntyy merkittävä hinnanalennus jo ennen kuin mahdollisesti Suomen tulliin päästään. Kolmas kilpailutekijä on kehitysmaiksi katsottujen lähetysmaiden saama suosiollinen rahtikohtelu.

Alibaba ruokailee joulukorttimerkissäsi.

-SS-

[savinen]

Kun veroja kierretään, eikä oikein haluta maksaa, niin miten tämä järjestelmä sitte ylläpidetään?
Tehokkuutta osataan vaatia, mutta pitemmälle vietyjä, oloihimme soveltuvia ratkaisuja harvemmin kuulee.
Veropuheissa on helppo olla populisti, huutaa vaan että verot alas. Jostain ne miljardit on revittävä. Kasvua tietysti saatava, rahavirrat ulkoa sisään. Maan sisäinen rahaliikenne ei isosti lämmitä kohoavien kustannusten takia.

Ihan sama on työläisen kohtalo.tehokkuuta huudetaan mutta ei se ainakaan tekijän tilistä näy. Tulosta osalla tulee niin että ranteita särkee mutta aina vaan lisää pitää saada. Ja niiden tuloksen lisäys on ihan jotain muuta kun joku palkansaajalle kerran 5 vuodessa tuleva 0.7 prosenttia. Kyllä lähes kaikki pelaa vain sen suuren rahan pussiin,kaikki suhmurointi ja välttely on näille kyllä ihan laillista, ja siitä varten olevia kanavia ei edes haluta tukkia.

[-SS-]

Kun veroja kierretään, eikä oikein haluta maksaa, niin miten tämä järjestelmä sitte ylläpidetään?
Tehokkuutta osataan vaatia, mutta pitemmälle vietyjä, oloihimme soveltuvia ratkaisuja harvemmin kuulee.
Veropuheissa on helppo olla populisti, huutaa vaan että verot alas. Jostain ne miljardit on revittävä. Kasvua tietysti saatava, rahavirrat ulkoa sisään. Maan sisäinen rahaliikenne ei isosti lämmitä kohoavien kustannusten takia.

Etuusvaltiossa ei päästä asiassa eteenpäin. Etuudet on "ansaittu". Kovin ääni mm. on leikatun indeksin kritisoijilla. Koska lainsäädäntövalta on julkisella sektorilla itsellään, valitaan suunnaksi julkisen sektorin rahaa moneen kertaan kierrättävä talousmalli. Paljon työllisiä, paljon veroja, uskotaan, että se yhteiskunnan sisäinen raha lisääntyy kierrossa sillä tavalla, palvelemalla toisia. Tai maksamalla etuuksia, ja sitten kulutuksen kautta se paisuu ja tuottaa hyvää. Se usko on vahva, sitä ei voisi uskoa, ennen kuin kuuntelee tosissaan olevia poliitikkoja asiasta.

Julkisessa organisaatiossa toimineena havaitsin, että menobudjetointi on omiaan lisäämään kuluja ja suoranaista haaskausta. Tulosyksiköitä ei palkita budjetin alituksesta, vaan tilanne nollataan vuoden vaihteessa, ja tuhlailijat saavat budjettiylitykset anteeksi. Uuden-Seelannin verouudistuksessa 1990-luvulla reformihallituksen ensimmäinen pääsääntö oli "never leave dollars on the table". Tuhlailu ja perustelemattomat kustannukset kammattiin auki. Joissakin ministeriöissä oli 10000 hallintohenkilön jälkeen 20 hallintohenkilöä, ja asiat hoituivat samalla tavalla kuin ennen, ja työllistyminen muuttui työn tekemiseksi, eikä viran etuisuuksien nauttimiseksi. Verojen alennukset olivat seuraava vaihe, ja vaikka kansalaiset uskoivat tilanteen olevan nollasummapeli, osoittautui, että verotuotot kasvoivat 20% suuremmaksi, johtuen siitä, että ei maksanut vaivaa alkaa verosuunnitella, koska verotus oli johdonmukainen ja kohtuullinen.

Toisten rahoja on helpompi tuhlata kuin omia.

-SS-

[ihmehitsari]

Julkinen raha on tietysti jaettava tiheän seulan läpi. Vaan riittääkö virkasuhteiden ja -töiden kriittinen tarkastelukaan paikkaamaan kaikkea sitä mihin kansalaisten mielestä verorahoja pitäisi kohdentaa?
Esimerkkinä voisin mainita sote ja opetuspuolen tarpeet. Laitoshoidossa olevia ihmisiä pidetään vähäisen hoitajamitoituksen takia lääkkeillä kohdillaan, ammattillinen opetus ajettu lähestulkoon minimiin jne.
Tiet ja raiteet rapistuvat.
Eu:n "tarpeiden" takia on julkiselle puolelle perustettu monta koordinaattorin tointa ja muuta mukavaa. Tokihan monesti raha tulee eeuulta ja siten meille ilmaista....

[Jammu]

Omien palkka rahojen kanssa näkemys että ne on kertaalleen vähintään verotettu joten en kanna huolta siitä eteenpäin

[-SS-]

Julkinen raha on tietysti jaettava tiheän seulan läpi. Vaan riittääkö virkasuhteiden ja -töiden kriittinen tarkastelukaan paikkaamaan kaikkea sitä mihin kansalaisten mielestä verorahoja pitäisi kohdentaa?
Esimerkkinä voisin mainita sote ja opetuspuolen tarpeet. Laitoshoidossa olevia ihmisiä pidetään vähäisen hoitajamitoituksen takia lääkkeillä kohdillaan, ammattillinen opetus ajettu lähestulkoon minimiin jne.
Tiet ja raiteet rapistuvat.
Eu:n "tarpeiden" takia on julkiselle puolelle perustettu monta koordinaattorin tointa ja muuta mukavaa. Tokihan monesti raha tulee eeuulta ja siten meille ilmaista....

Ei tarvita tiheä seulaa. Ämpärissä ei tunnu olevan pohjaa lainkaan. Vielä 1960-luvulla pienessä kunnassa oli kunnanjohtaja ja kanslisti. Sekä sitten muutama työntekijä, vähän niinkö talkkari ja terveyssisar ja koulukeittäjä ja kansakoulunopettaja. Tultiin toimeen ja asiat hoituivat.

Nyt kaikissa mikropienissäkin kunnissa on kunnanvirasto täynnään kymmeniä eri alojen sihteerejä ja erikoisasiantuntijoita. Keskikokoisessa kaupungissa esimerkiksi on miljoonayrityksen hallinnon kokoinen rakennusvalvontakin työntekijöineen ja päälliköineen. Työt ja suunnittelut ja paperit edelleen tekee rakentaja itse, rakennusvalvonta valvoo ja laittaa kapuloita rattaisiin. Jos ehdottaisi, että tehkää ittellenne sellaiset paperit kuin haluatte, tulkaa katsomaan tavarapinoa pihalla ja tonttia ja tehkää hyvä, voitte tietty kysyä vähän, mitä olin ajatellut tehdä, niin hetikö aletaan soimata inhottavaksi "asiakkaaksi" ? Sekin toiminta teettää töitä paljon, mutta onko se tehokasta ? Kohdistuuko se toimintaan vai toiminnan estämiseen ?

-SS-

[PuuhaPate]

Keskikokoisessa kaupungissa esimerkiksi on miljoonayrityksen hallinnon kokoinen rakennusvalvontakin työntekijöineen ja päälliköineen. Työt ja suunnittelut ja paperit edelleen tekee rakentaja itse, rakennusvalvonta valvoo ja laittaa kapuloita rattaisiin.

-SS-

Keskikokoinen kaupunki lienee aikamoinen miljoonayritys?
Kokkola, Toimintakulut ovat 356 911 414 euroa.
Rakennusvalvonta voi olla hyväkin juttu.
Samaan aikaan Italiassa:
"Joka viides talo Italiassa on rakennettu ilman rakennuslupaa – ilmiö kostautuu varsinkin luonnonkatastrofien aikana.
Italian rankkasateet veivät lokakuun lopulla 32 ihmisen hengen. Samalla otsikoihin on noussut yksi maan ikuisuusongelmista, luvattomasti rakennettujen talojen määrä. Sisiliassa yhdeksän kuolleista kuului samaan perheeseen, joka oli kokoontunut illalliselle taloon, joka oli rakennettu liian lähelle jokea ilman rakennuslupaa."

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005896917.html

[ihmehitsari]

Niinpä, 60-luvulla ja vähän jälkeenkin kuntien toiminnot hoituivat muutaman ihmisen työllä.
Vaan miksi ei hoidu 2010 luvulla? Miksi on niin paljon eri tehtävänimikkeitä? Keiden toimesta esim maaseutukuntaan perustetaan virkoja?
Joku epädemokraattinen rahaa tuhlaava taho vai olisiko peräti vaaleilla valittu elin?
60 luvulla mentiin mehtään ja ammuttiin hirviä ym syötävää, kun tuli nälkä ja tili tyhjä. Tai lyötiin mullikkaa kirveshamaralla ohtaan jos oli mitä lyödä. Nyt ootetaan että joku jakas sen eun myöntämän ruoka-avun. Tai mennään Hurstin jonoon. Se tohtii muuttua, se käyttäytyminen ja sitämyötä tarpeetkin.

Periaatteessa ihminen ei tarvitse kuin suht monipuolista ravintoa elääkseen, vähän lämpöä ja katon pään päälle. Muuhan on sitte enempi vähempi joutavaa. Ja joutavien myötä tulee joutavat kulut.


Sen mitä Uuden-Seelannin teoista lukenut, ei se elo siellä kokonaisuudessaan riemuksi muuttunut, vaikka pakka sekoitettiin ja kortit jaettiin uudelleen. Tohtii olla nämä alueiden erityispiirteet kun luovat omat haasteensa. EU:n jäsenenä, ilmankin, Suomella kosolti hankaluutta jos esim maataloustuet poistettaisiin kokonaan.

[-SS-]

Keskikokoisessa kaupungissa esimerkiksi on miljoonayrityksen hallinnon kokoinen rakennusvalvontakin työntekijöineen ja päälliköineen. Työt ja suunnittelut ja paperit edelleen tekee rakentaja itse, rakennusvalvonta valvoo ja laittaa kapuloita rattaisiin.

-SS-

Keskikokoinen kaupunki lienee aikamoinen miljoonayritys?
Kokkola, Toimintakulut ovat 356 911 414 euroa.
Rakennusvalvonta voi olla hyväkin juttu.
Samaan aikaan Italiassa:
"Joka viides talo Italiassa on rakennettu ilman rakennuslupaa – ilmiö kostautuu varsinkin luonnonkatastrofien aikana.
Italian rankkasateet veivät lokakuun lopulla 32 ihmisen hengen. Samalla otsikoihin on noussut yksi maan ikuisuusongelmista, luvattomasti rakennettujen talojen määrä. Sisiliassa yhdeksän kuolleista kuului samaan perheeseen, joka oli kokoontunut illalliselle taloon, joka oli rakennettu liian lähelle jokea ilman rakennuslupaa."

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005896917.html

Joo aktiivinen rakennusvalvonta toimi Oulunkylän koulun remontissakin. Olisivatkin aktiivisia.

-SS-

[PuuhaPate]

Tarkoittanet sitä tipahtanutta sisäkattoa?
Ja että kaupungin rakennusvalvonnan pitäisi tarkistaa jokainen käytetty naula ja ruuvi?

[-SS-]

Tarkoittanet sitä tipahtanutta sisäkattoa?
Ja että kaupungin rakennusvalvonnan pitäisi tarkistaa jokainen käytetty naula ja ruuvi?

No menee sitten vaikka huono betoni tai muu rakennusvirhe samalla vaivalla ! Pääsit itse asiassa asian ytimeen: Esimerkiksi Oulun kaupungissa tarvitaan yksi viranhaltija joka 18:aa kansalaistaan kohden. Montako kertaa olet kyseisiä palveluja nähnyt kohdallasi. Saisit periaatteessa kunnallista henkilökohtaista kokopäiväpalvelua sieltä julkiselta sektorilta vuodessa kahden ja puolen viikon ajan. Et kyllä saa, ainoa, mitä saat, on kapuloita rattaisiin, epäilen.

Vieläpä on huomioitava, että varsinaiset työt näissä kunnissa usein tehdään alihankintana ostamalla alueen yrityksistä.

Kehuit "liikevaihtoa", eli kulubudjettia isoksi. Joo esimerkiksi Meyerin telakka tekee laivoja 1500 työntekijällä ja laskuttaa tuplat Ouluun verrattuna.

-SS-

[PuuhaPate]

Oulu ei olekkaan osakeyhtiö, jonka velvollisuus on tuottaa voittoa omistajilleen.
Kaupunki tuottaa paljon palveluita omaksi tappiokseen.

[-SS-]

Oulu ei olekkaan osakeyhtiö, jonka velvollisuus on tuottaa voittoa omistajilleen.
Kaupunki tuottaa paljon palveluita omaksi tappiokseen.

Justiinsa näin, Silloin kun on menobudjetointi, on menon ja siitä saatavan todellisen tulokseen johtavan toiminnan suhteen laskeminen kovin rasittavaa, ja oikeastaan monelle päällikölle vastenmielistä. Syy kuntien aktiivisuuteen alihankkijoiden eli ulkoistuksen käyttöön onkin usein sitä, että ovat oikeasti laskeneet, miten paljon tuo ja tuo porukka maksaa palkkoina vuodessa, ja miten paljon omat tilat ym. ylläpito lämmitys ym. maksaa, ja saatu niin korkea kustannus jonkun homman tekemiselle, että alihankkijayritys pystyy tarjoamaan huomattavasti alempaan hintaan, ja käärisi sillä hinnalla vieläpä sievoiset voitot siitä. Ja niistä voitoista jaksetaan jankata kansanradioissa sen jälkeen aina vaan, vaikka siis tekevät enemmän ja halvemmalla hinnalla. Kunta ajattelee niin, että se vähäkin säästettty raha voidaankin taas jakaa leipänä ja sirkushuveina ulos. Eli kokonaiskustannus taas repeää suuremmaksi, mutta sehän ei ole yksistään sen ahneen voittoa tavoittelevan yhtiön syy, vaan kyllä syitä on sysissä eli sepissäkin.

Eli ongelma taitaa olla siinä, että jakovara mietitään ensin, sitten katsotaan, paljonko veroja takavarikoidaan ja valtion kanssa-avustuksia anotaan. Tämä on päin vastoin siihen verratuna, miten voitontuottamiseen pyrkivä yritys asian joutuu laskemaan: Katsotaan, mitä hintaa me hommasta voidaan saada markkinoilla, ja sitten kustannukset on katettava, ja vielä vähän pitää jäädäkin, jotta viitsii ruveta takauksiin nimeä kirjoittamaan. Myös kuntien omat liikelaitokset ovat yhtiöitä, nehän myös monet tuottavat voittoa, mutta sitten se voitto jaetaan taas omistajakunnan jakovara-ajattelun kautta leipää ja sirkushuveja - periaatteella.

Siksi ei voi kuin huomioida kaiken Carunahuutelun seassa, että esimerkiksi sähkönsiirrossa kalleimpia yhteisöjä silti ovat kaupunkien omat sähkönsiirron liikelaitokset, varsinkin kaukolämmön osalta, vaikka niidenhän piti olla kansalaiselle paras vaihtoehto. Nähtävästi ei lämmön ja sähkön käyttäjälle kuitenkaan. Kun on raskautettuja ja vähäosaisempia, joita pitää tukea.

-SS-

[Bj Andy]

Wahvaa tekstiä. Minkä alan miehiä on -SS-?

[PuuhaPate]

Niinpä niin. Tuolla kaupungin tuottamilla ja tappiota aiheuttavilla palveluilla tarkoitin kyllä aivan lakisääteisiä kaupungin tehtäviä.
Mitenpä kaupunki tai kunta voisi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tehdä tuottavaksi bisnekseksi?
Tai terveydenhuollon?
Voisi aika äläkkä syntyä jos nuilla alettaisiin kunnalle voittoa tahkoamaan.
Terveydenhuollolla, varsinkin sairaala hommalla voisi kyllä rahaa tahkotakkin. Aivan kuten yksityiset fimat tekevät jokapuolella maailmaa.
Tappavaan tautiin yms. sellaiseen sairastunut kun on halukas maksamaan.
Oulun energialla tietääkseni kaukolämpö Suomen halvimmasta päästä?
Itse käytän vain ekoloogista vesivoimaa. 40% alennuksella.