Haluan oikaista tuota verotukien papukaijamaista toistamista. Jos metsäyhtiö voi tuottaa omassa jätepuuvoimalassa energiaa vähäisemmällä valmisteverolla, ja asiasta tehdään verotuki, siinä lähestytään samanlaista idiotismia kuin esimerkiksi oman kotitaloustyön ja omistusasumisen asuntotulon verotukiajattelussa.
Osa näistä tuista mm. on alennettua hiilidioksidiveroa, joka esimerkisi sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on vähennetty tasoltaan. Se katsotaan verotueksi. Se kannustaa hyödyntämään polttoaineen energian täysimääräisesti.
Pari linkkiä, ensimmäisessä on pikainen katsaus järjestöjen jäsenmaksujen verovapaus-vaiheisiin, toisessa on Pauli Vahteran hyvä kolumni siitä, mikä mättää MOT-ohjelman ym. hyvin kummasti asennoituneissa yritystukiluetteloissa. Mm. tuotantovälineiden verotuspoistot on ilmoitettu yritystuiksi, ja elinkeinonharjoittaja itse huomaa, että se on jokin poliittisen argumentoinnin harha, vuosikymmenten takaa. Valitettavasti kaikkien hedelmälllisin maaperä tuolle propagandalle on se yrittäjän kaupunkilaissisarus, joka tietää vähän, mutta ei kuitenkaan riittävän paljon, ja alkaa miettiä, että kyllä ne nyt jotakin perusteetonta tukea saavat. Kolmas linkki on Talouselämä-lehden kirjoitus, joka toteaa enemmistön yritystuista olevan näennäisyyksiä. Aika moni "verotuki" on myös kuluttajien itsensä hyödynnettävissä: Ajaa ajonsa diesel-autolla sekä autoveron osalta paketti/matkailuautolla. Asuu omistusaasunnossaan halvemmalla kuin vuokra-asuja, "saa merkittävän veroedun siinä". VMP, pthyi !
Näkökulma: Ay-maksut, verot ja valta (Iltalehti)
Viekää kaikki, viekää tuhkatkin pesästä (Pauli Vahtera)
Suomen yritystukiluvuissa on miljardiharha – lähes kaikki kilpailijamaat verottavat teollisuuden sähköä kevyemmin (Talouselämä-lehti, 1.6.2017)
Lisäksi tähän verotuki-keskusteluun liittyen, Valtionvarainministeriön vero-osaston muistion (10.11.2017 johdannossa on viestiä niille, jotka menevät "verotuista" lukiessaan laukalle
miljardien yritystuista:
"
Verotuen koko määritellään erona normijärjestelmään. Normin määrittely on usein hankalaa ja sekä sen että tuen laskentatapa määritellään verokohtaisesti. Tarkastelu on myös hyvin kaavamaista: verotueksi määritellään kaikki poikkeamat normista, vaikka tuen luonne ei olisikaan selvä, tai poikkeaman tarkoitus voi olla esimerkiksi eri verolakien alla olevien toimijoiden kohtelun yhtenäistäminen. Lisäksi osa tuista on päällekkäisiä ja laskelmat staattisia, joten tuen suuruus ei kuvaa suoraan verotulojen lisäystä, jos tuki poistettaisiin."
Suurin verotulojen hetkellinen lisäys tulisikin, jos vientiteollisuus tilittäisi Suomen Valtiolle ALV 24% kaikesta ulkomaanviennistä, valtion kassa lihoisi 5-7,5 miljardilla. Seuraavana vuonna ei kyllä ehkä tarvitsisi, koska vientiä ei enää olisi. Siksi ei taida olla teollisuusmaata, joka verottaisi teollisuustuotteiden ja palvelutuotannon vientiä, esimerkiksi elintarvikkeille ja kaasulle sekä öljylle ovat jotkut tuottajamaat määränneet vientiveroa, usein vero on jouduttu poistamaan melko nopeasti, kun tuotanto on jäänyt tuuliajolle.
Nyt meni vähän off-topic, mutta löyhästi liittynee muuhun keskusteluun.
-SS-