Pelletti

[-SS-]

Tutkija nyt käyttää lähdeviitteenään asiasta kuultuja valmistajia, sehän on aivan OK kun sen vaan tiedostaa lukijakin. Varaavien pilkepolttimien valmistajatkin antavat hyötysuhteen yli 85%:iin asti.

Matti Kares korosti aikanaan Koneviestissä, että varaava vastavirtaperiaatteella toimiva pilkepoltin on hyötysuhteeltaan parhaita puumateriaalin lämmitykseen kehittettyjä laitteita. Nimitän muuten johdonmukaisesti nyt "pilkepoltin", jotta pellettipolttimesta ei muodostuisi kuvaa high-tech laitteesta ja pilkkeillä lämmitettävästä varaavasta uunista taas tuntumaa jostakin arkaaisesta jäänteestä.

Luulen, että epäonnistuminen uunilämmityksessä on katkeroittanut Tutkijan tässä asiassa, koska pelletti nyt on yksi täydentävä bioenergian käyttömuoto, pilkepoltinlämmitys pysyy yhtenä kenttäkelpoisena vaihtoehtona kriisiaikojen lämmönlähteeksi, niin kuin tuossa toisessa keskustelunaiheessa jo totesinkin. Ilman Ruotsin mallin mukaisia tukiaisia ei pellettilämmitys ryöpsähdä samansuuruiseen suosioon, lisäksi kyseessä tulee olemaan osittain tuontienergia, Ruotsin tapaan.

En kiistä pellettipolton nerokkuutta, ja on se varmaan helpoin ostopuun varassa olevalle.

Siitä uunista, josta Tutkija mainitsi tuolla toisessa keskustelunaiheessa, että ei saanut oikein toimimaan. Meilläkin oli semmoinen noin kuuden tonnin painoinen leivinuuni. Kolme kuutiota umpitiiltä. Isäni sanoi, että sai päivän polttaa, silti oli kamarin nurkassa kuuraa. En ollenkaan ihmettele, että kyseinen tiilikasa sai kenkää ja öljykamina tuli tilalle. Se oli sen ajan taloudellista ajattelua, isä ei myöskään meinannut millään uskoa, kun totesin uudesta pilkepolttimestani, että yhdellä pesällisellä aamuin illoin pysyy sama ala tasaisesti +23:ssa asteessa nurkasta nurkkaan -25 asteen pakkasella.

Kyse on huonepinta-alan, varaavan massan ja lämmön siirtymisen nopeudesta. Olennaista on lämmittää uunin sisäosat +600-1000 asteisiksi, jotta hiilivedyt eivät poistu palamattomina piipusta ulos.
Lisäksi, liian painava kivikasa pienessä asunnossa on yleensä aina väärään aikaan kuuma. Sitten suojan tullessa.

Olen mittaillut vähän puun kulutusta (painossa) ja verrannut sitä saman sään sähkönkulutukseen (olin pienempänä semmoinen tilastojen keräilijä, mittailin säätä ja muuta mitattavaa) Sanoisin, että sellainen käytännön hyötysuhde on ollut noin 70-80 välissä, siinä on mukana hella, siis kaikkea lämpöä ei tuotettu varaavilla pilkepolttimilla. Mielestäni se on ollut aika hyvä, nokea ei ole löytynyt , vain vaaleata lentotuhkaa rööreistä.
Ja puu on ollut kaikkea muuta kuin hienoa koivuklapia; männynoksaa, haapaa ja pihlajaa ojanperkauksista, naulaista jätepuuta tehtaalta , tuntuu siltä, että ei liiterissä ole enää tilaa laittaa ihan neitseellisestä puusta valmistettua pilkettä niin paljon kuin sitä tuolla metässäkin menee hukkaan myrsky- ja hakkuutähdepuuna.

-SS-

[Make]

Menikö tossa SS leivinuunissa savut suoraan pihalle. Perinteisellä Varsinas-Suomalaisella leivinuunilla ei ollut tarkoitus lämmittää huonetta. Sehän lämmitettiin vain parikertaa vuodessa.

[Tujakka]

Painosta en tiedä, mutta iso se on.
Polttelin päivän metrin mittaista sekapuuta pesässä, mutta
mokoma kasa ei lämminnyt ollenkaan. Siis päältä. Paistoarinalla oli kyllä kuuma.

Naapurin isäntä tiesi ettei leivinuunin pidäkkään lämmetä muualta kuin sisältä. Eli lämmittimenä kehnonpuoleinen.

Samasta syystä takka/leivinuuni systeemi ei toimi kunnolla uunina. Takan tarkoitus on luovuttaa lämpöä ulospäin eikä varastoida sitä sisäänsä.

[-SS-]

Luulen, että meni varsin suoraan. Se tiilikasa oli kellarissa ja siitä sekä palomuurin raplinkissa ollevan jäljen perusteella tuota kokoa pystyy arvioimaan. Itse olen ollut varsin pienikokoinen tuolloin, vaahtosammuttimen kokoinen.

Yhtä kaikki, useampi sopivankokoinen uuni tommosessa lähes neliönmuotoisessa hirsitalossa mahdollistaa välikeleillä joka toisen uunin polttamisen, jolloin ei tule tuskallisen kuuma , niin kuin yhdellä isolla voisi tulla. Oot varmaan itekin nähnyt, kun uunin palopesän lämpö on semmoinen, että noki palaa siitä pois, alkaa vasta lämpöä niistä puista tulla. Mikä tahansa lämpölaite palaa huonosti kylmänä.

-SS-

[Make]

Meille muurari muurasi 15 leivän leivinuunin -70 luvulla. Siihen tuli itäsuomalaistyyppinen savukierto. Holvin yläpuolelle tuli villaeriste. Siinä kun polttaa pesällisen halkoa niin on 25 neliön huone sopivanlämmin pari-kolmepäivää. Uunin päällinen ei lämpene ollenkaan, ainoastaan sivut. Joulunaikaan kun sen lämmittää ensimmäisenä päivänä leivontaa varten ni samalla lämmityksellä voi toisena päivänä paistaa laatikot ja kinkku paistuu vielä sitä seuraavana yönä.

[Eläkeläismetsuri]

Meillä päin puhutaan vastavirta leivin uunista, Savu lähtee pesän perältä 2 reittiä ylös ja tulee perän molempia yläreunoja uunin eteen ja laskeutuu destä molemmin puolin alas ja menee 2 reittiä uunin takaosaan ja yhtyy ennen kuin menee piippuun. Koko uunia ympäröi lapetiilistä tehty kuori jonka alla kiertää 1cm: villa uunin päällä muistaakseni noin 5 cm villa . Kun uuni lämmitetään ensimmäisenä päivänä paistetaan leivät ym. paistokset. Toisena päivänä mm. lihaa hauduttamalla lämpö n.150-170 astetta. Vielä kolmantenakin päivänä voi paistaa mm. joulukinkun jokas eitarvitse kuinvähän yli 100 astetta. Jos uuni pitkään lämmittämättä. On paras lämmittää uunia jo edellisenä päivänä pieni täyttö. Se parantaa paistamista ja ei kannata kerralla polttaa kuin yksi täyttö. Tämän uunin malli löytyy tiilerin luetteloista,

[tutkija]

En ole epäonnistunut uunin lämmityksessä,osaan sen kyllä.
Tuo Nunnalahden Hilma 8 leivinuuni on edelleen päivittäisessä
käytössä,ollut jo kohta 20 vuotta ja en edes epäile etteikö kestäsi
seuraavat 20 vuotta ja sitä seuraavat.
Olen ja pysyn siinä kannassa,kokemuksesta ettei uunilämmitys
ole nykyaikaa.
On lämmitysjärjestelmiä joiden kanssa ei tarvitse tussaroida päivittäin.
Sen verran on tullu oltua erilaisissa pirteissä ja moninaisissa sonniosuukunnan kokouksissa vuosikymmenien aikana.
Kun parikymmentä ukkoa ja saman verran akkoja ahtautuu tupaan
niin varaava leivinuuni ei tiedä tuon taivaallista lämpötilan
säädöstä.
Jo aivan lapselliselta alkaa vaikuttaa tuo SS:n into uunilämmitykseen.
Lämmitä sinä uunejasi ja ole tyytyväinen,anna viisaampien
keksiä parempia lämmitysjärjestelmiä.

[tutkija]

Ja vielä tuosta 80 luvun Nunnauunin suurimassaisesta Hilma 8 leivin
uunista.
Se lämpenee sylillisellä 0.5-O.7 metrin mittaisia pilkkeitä joka
puolelta eikä ole pinnaltaan koskaan polttavan kuuma.
Luovuttaa lämpöä tasaisesti läpi vuorokauden.
Mutta siihen on kannettava talvella puut joka päivä ja se
ei ymmärrä tarvittaessa pudottaa lämpötilaa eikä myöskään
lisätä lämpöä,se vain on ja säteilee.

[tutkija]

Vielä kerran että SS:kin ymmärtää jos ymmärtää.
Suorasähkö ja varaavaan puulämmitteiseen uuniin perustuvassa
lämmityksessä tasaisen 20-22 asteen lämpötilan aikaan saaminen
edellyttää että uunia lämmitetään vain sen verran ettei uunin lämmöstä
johtuen lämpötila nouse yli tuon termostaateilla asetetun lämpötilan.
Eli jossain vaiheessa vuorokaudesta sähköä kuluu ja se maksaa.
Toinen vaihtoehto on että varataan sinne uuniin niin paljon lämpöä
että sähkölämmitys ei kytkeydy päälle.
Sitten ollaan siinä huonelämpötilan vaihtelussa että jossain vaiheessa
hiki virtaa ainakin kylään tulleilla vierailla.

[tutkija]

Eikä tarvitse tilastoja selailla puulämmityksestä niitä minulla on
30 vuoden ajalta.
Kun harrastin polttopuukauppaa ja toimitin vuosikymmeniä
0.5m ja 0.33m pilkkeitä useille ja samoille asiakkaille vuodesta ja
vuosikymmenestä toiseen.
Ja myös tiedän millä keskuslämmityskattilalla ja miten ,palaa vähiten puuta
vuodessa.
Olkoon yläpaloinen puulämmitteinen kattila Jämä,Jäspi tai joku Jäppärä
siitä väliltä niin vähiten palaa puuta ja eniten lämpöä syntyy näin.
Kattilan vieressä 2000l tai yli ,hyvin lämpöeristetty vesivaraaja joka
lämmitetään talvella kerran päivässä ravakalla tulella.
Ja sitten,niissä vesikiertoisissa lämpöpattereissa on ne säädettävät
termostaattiventtiilit jotka pitävät huonelämpötilan justiinsa sellaisena
kuin asukas haluaa.

[tutkija]

Matti Kares on hakelämmityksen isä Suomessa.
Kares oli aikaansa edellä, julisti hakelämmitysoppia aikana
jolloin lekalla hajoitettiin pönttöuuneja ja kannettiin öljykamiinoita
kamariin.
Siitäkin on kokemusta,öljyä siihen olen kantanut ja tuulisina
öinä sitä kamiinan lumputusta kuunnellu,
Välillä se tupsautti sinistä savua kamarin täyteen ja karstoittui
kovasti.
Kares tuskin kanneksi pilkkeitä uuniin vaan ,puhui vesikeskuslämmityksestä
johon lämpö tuotetaan automaattisesti toimivassa hakekattilassa.
Myös toteutti ideoitaan.

[-SS-]

Juu nyt sattu arkaan paikkaan Tutkijaan, juu että tietenkin sen pitää olla muita parempi mestarilämmittäjä uuneillakin. Missään katos ei voi olla huano, leuhkia pitää. Vaikka juur osaamattomuuttaan aikaisemmissa puheenvuoroissansa julisti. "Kolaa nokea" joka päivä, polttaa "puolet puun lämmöstä harakoille", kantaa puita loputtomasti "sylikaupalla uuniin" jotta saa pidettyä vähän toistasataa neliöisen pirttinsä lämpimänä, ja lämpötila sitten lopuksi "seilaa 17-30 asteen välillä vuorokauden ajasta ja asunnon eri paikoista riippuen". Luolamiehiksi totesi pilkkeellä lämmittäjiä. Uskotaan uskotaan.

Ettäkö Tutkija osaa tämän perusteella uuneillansa lämmittää ? Ettäkö on osannut valita oikeanlaisen uunin ? Ettäkö tietää, miten lämmintä tai kylmää meillä kotona on ? Eipä kyllä näköjään osaa eikä tiedä, on vaan "50 - luvun lopulta lähtien" lyönyt jääräpäätään uuneihinsa, eikä vaan ole hyvä ollut. Turhautuminenhan ihmisen tuommoiseksi happamaksi tekee. Meikäläinen itse on tyytyväinen kun on kotona lämmin eikä aina kallistuvasta sähköstä ole juuri kukkaronvaivaa ollut. Tunnustan kaikki bioenergian käyttömuodot toimiviksi, osa on taloudellisempia, osa kannustaa omatoimisuuteen, osa on muodikkaita, osa vaatii enemmän henkilökohtaista opettelua, osa on avaimet-käteen - järjestelmiä.

Pääasia on, että hallitsee oman lämmitysjärjestelmänsä käytön parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitä tähän inttämiseen tulee, siihen tarvitaan kaksi, ja jatkan mielelläni tätä henk. kohtaisesti Tutkijan kanssa, eipä liene tätä pelletti vs. pilke -showta loputtomiin täällä jatkaa, ja siirrynkin ensimmäisenä tänne useamman totuuden maisemiin ja jätän Tutkijan maailman keskipisteeseen, ei siellä kellekään muulle edes tilaa olisi.

-SS-

[tutkija]

Ei ole sattunut yhtään mihinkään.
Sen ymmärrän että puulämmitteinen leivinuuni,hella tai kakluuni
voi olla varalämmittimenä.
Aina kannattaa varautua sotiin,ruttoon,nälänhätään ja muihin
ihmiskuntaa kohtaaviin kauheuksiin.
Tosin nykysodat käydään koneilla ja sodankäynti on kallista.
Kenelläkään ei riitä aika eikä varat sotia pitkään.
Juoksuhaudoissa tuskin nykyihminen suostuu vuosikausia puukuppeja
vuoleksimaan.
Puulämmitteisessä uunissa pystyy leivät paistamaan ja hellalla
marjat mehustamaan.
Mutta talon lämmitys on hoidettava muilla nykyaikaisilla
konsteilla.
En tunne ketään hakelämittäjää joka olisi siirtynyt takaisin pönttöuuneihin
puita kanneksimaan.

[Tujakka]

Miehet pitää miehenä ja rouvat huokailee, että kylläpä haketuli on romanttista...

Mopo keulii puulämmityskeskustelussa ja nyt sitten tässä.

Joku kehotti minua menemään keskustelemaan politiikasta muille palstoille. Lopetin politiikan puhumisen ja rupesin puhumaan muusta, mutta samat tyypit seuraa perässä jaarittelemassa keskinäisiä erimielisyyksiään joka keskustelussa.

no niin ja sitten taas hattu päähän kun höyryt on päästelty

[nii-i]

lisäsin R.A'n hienon polttimen kuvat serverilleni ja poistan ne jos kuvien haltija niin tahtoo? http://propellihattu.bounceme.net

[Tujakka]

Kävin molempien pellettipoltin versiot tsekkaamassa.

Näissä tehdasvalmisteisissa pellettisysteemeissä n. 45 asteen kulmassa oleva ruuvi annostelee papua hiljalleen muoviputken läpi polttokaukaloon.

Käsitin niin että kalteva ruuvi ottaa papua vähemmän kerralla ja näin polttokaukalossa on sopivasti palavaa kerrallaan. Muoviputki siksi että se sulaa jos tuli lähtee etenemään väärään suuntaan.

Tuossa RA:n versiossa oli minusta kompaktissa paketissa juuri tuo poltto-osa puhaltimineen. Papujen annostelu on melko suoraviivaista, mutta ilmeisesti toimii kuitenkin. Pienellä riskillä takatulesta.

Eipä näitä harrastelijavehkeitä voi valvomatta käyttääkkään, mutta varmaan toimivia ratkaisuja kumpikin.

Täytynee ryhtyä miettimään kahden idean yhdistämistä ja osien metsästystä.
Isäukon vanhasta pilkkikairasta kuljetinruuvi...

[nii-i]

sitä pilkkikairaa voit vielä tarvita johki muuhun joten säästä se ja väännä ruuvi itse latasta tms

[Tujakka]

Kateellisena kuuntelen kun tuntuu aina kaikilla olevan paikat täynnä mootoreita ja säätimiä sekä muita vempeleitä mistä masinisti vääntää vaikka mitä.

Mulla on paljon tyhjää tilaa ja joutilasta aikaa, mutta kaikki muu on hankittava kyliltä. Rahan kanssa.

[nii-i]

taidatpa tujakka olla onnellisessa asemassa ettei tauti oo vielä puhjennut krooniseksi, muija aina valittaa että eikö jostain edes vois luopua että jäähän sulle tuota romua kuitenki ja varsinkin mun romurautavarastoistani et miks pitää säilytellä ruosteisii akselinpätkiä jotka niin painavii ettei jaksa yksin liikutella ja kun ne on kaikki umpiruosteessakin....

no naiset ei ymmärrä eroa romulla ja roskalla mutta onhan mullekin käynyt mieleeni et ihmisikä ei ehkä riitäkkään kaiken hyödyntämiseen

[R.A]

nii-i: Kyllä niitä kuvia voi mun puolesta vaikka tämän vk:n pitää näytillä,
sitten ne saa mun puolestani poistaa. Eiköhän tämä pellettijuttukin ole jo siihen mennessä loppuun käsitelty

Tujakka: Sen meikäläisen poltinvirityksen tarkoituksena oli kokeilla kuinka yksinkertasella/edullisella laitteella pellettiä pystyy polttamaan.
Mitään varsinaista tarvetta meillä ei ole siirtyä pellettilämmitykseen, vaan klapilämmityksessä pysytään ainakin näillänäkymin.
Tietysti jos innostuisin tekemään sen "viimeisen version" polttimesta, niin voishan sitä vaikka 1-2 kk vuodesta lämmittää pelletillä.... no mutta katsotaan nyt...

Voin ottaa jotain mittoja polttimesta jos on tarvis. Kuvistakaan ei ihan kaikkea saa selville, ainakin toisioilma systeemi on piilossa..