Masinistit keskustelupalsta

Aloittelija kirjoitti:https://youtu.be/SvpejEQPTUY

Siinä vuoden viimeset kynnöt, mun osalta.

Komiastihan se onnistui, työ tekijäänsä neuvoo! Ite aikoinaan unhotin kyl suven aikana mitä syksyllä oppinut...

roplaaja kirjoitti:

Ferkku kirjoitti:Kynnöt myös tältä syksyltä ohi. Kun tuo 3060 joutui lasakanttiin, niin valjastin 265:n Norjalaisten eteen. Hyvin kulki, oikein yllätyin. Voima riitti nopealla ykkösellä ja tassu piti hyvin kun käytti painonsiirtoa. Nostolaitekin mukava käyttää kun ei ole mikään sähköinen turhake.

Viimeinen päiste. Aikas kloperoosta tuli tuos kohtaa kun on kuivaa savea.

Tälle yhdistelmälle nostan hattua! neljä siipee ja kuusvitonen edessä

Joo, on se yllättävän kova kone. Aikaakaan ei paljoa enempää mennyt kuin tuolla 3060:lla. Olosuhteet oli kyllä ihanteelliset.

Nyt vasta on kuiva maaperä pehmennyt sopivaksi kyntää. Hieno aurinkoinen päivä muutenkin, paitahihasillaan sai mennä. Nurmen kyntöä varten säätelin tuota Överumia hiukan lisää: Tuo aura oli mettään unohdettu, maapuolet, vantaat vaihdoin loppuunkuluneina, leikkurin laakereita oli rikki, yksi leikkurin akselitappi väärä, parit varret oli jotenkin nurin päin, tukipyörä oli väärin ruuvattu, ei ollut samassa linjassa muun auran kansa. Yksi ojastelineen pultti oli hävitetty. Siipien kulmat eli takana olevat säädettävät tukitagot olivat riipallaan, ja yksi terä teki syvempää viilua. Säädin korkeuden niillä epäkeskoilla, ja siipikulmat vähän arviolta samoiksi kuin SR aurassa, kun ei ollut tuosta V-mallista mitään manuaalia.

Savimaata tuo aura kyntää mukavasti, mutta multamaalla tarttuu siipeen ja kuorimiin. Mitä kovempi maa, sitä paremmin suoriutuu, ja on kevytvetoinen.

Tässä nurmen kynnössä käänsin sänkikuorimia vähän ylöspäin, ne vain heikonsivat jälkeä ala-asennossa. Kiekkoleikkurin vaon reunaan tekemää porrasta pienensin hiukan, ei ehkä olisi tarvinnut. Sängellä leikkaan hiukan kauempaa, jotta ei pudottele vakoon lohkareita.



Ford 7000 vetää viitosella, jopa kuutosen pienellä puolella ihan mukavasti, mutta kovavauhtinen kyntö pätkii viilua.

https://youtu.be/nX79jxVNNPo

-SS-

Hienoa jälkeä kyntää SS, mukava katsella työntekoa vanhalla fordsonnilla.
Mulla vielä odotuttaa wanhan lhp kyntö kun ojamaiden levittely kesken, ei taida tulla noin hienoa kun epätasaisuuksia ym maapattia ja juuriakin löytyi ojamaista. Sais nyt kynnettyä niin keväällä uutta itämään.

Lainaan ketjua, liittyy kuitenkin aiheeseen:

Murtopulttiautojen käyttökelpoisuus, kun maakiviä on hehtaaria kohti noin 1-2?

Hajoaako pultti käytännössä aina kaikista pienimmistäkin kolahduksista?

3x16 kääntöaura kyseessä

https://youtu.be/beKY0OFX4Jo

Tässä vuoden kyntöjen aloitus, tällä kertaa jo heinäkuussa. Rikkaruohoa kasvava laidun käännettiin, kuivaa oli enimmäkseen joten vasta hankittuja kyntökitkoja ei tarvinnut.

https://youtu.be/msLDmSpP76s
Yksi osuma tuli, laukaisulaite oli just sopivaksi säädetty. Kivi oli pieni mutta laatan mallinen ja puoliksi jäi vaon pohjalla, sai käsin poistettua.

Piti muokata, tulikin uusi viesti.

Mutta kysymys edelleen, että meneekö murtopulttikääntöauroista pultti rikki vain isommista kolinoista, vai meneekö se jo huomaamattomistakin osumista?

Nyt kun tuli syyskynnöt suoritettua (eli pari kolme tuhatta neliötä vanhaa laidunta) niin kysytääs miten kiilamainen palsta olis pitäny kyntää? Kulku kapeammasta päästä joka reilun kymmenen metriä leveä ja toisesta päästä sarka ehkä sellanen 25m leviä ja pituutta vajaa 150m. Eli kyntelin kapeesta leveään päin, toisesta reunasta, reunan mukaan noutamalla ja lopulta olin "motissa" nurkassa. Nurkasta takasin tullessa ajattelin ajaa sen toisen ojareunan eri suuntaan, mutta sittehän siihen olis jääny hirvee vako ojasta metrin päähän. Varsinkin kun ojan reuna oli jo muutenki selvästi korkeemmalla ku pelto. Eli sitte vedin sen toisenkin ojan samaan suuntaan kääntäen ku kaiken muunkin ja pakittelin kynnetyltä pois. Eli mun "kilpakyntöjälki" ei nyt sitte ole täydellistä kun siellä on ne renkaan jälet

Deippa kirjoitti: ↑Su Loka 13, 2019 7:31 pm Nyt kun tuli syyskynnöt suoritettua (eli pari kolme tuhatta neliötä vanhaa laidunta) niin kysytääs miten kiilamainen palsta olis pitäny kyntää? Kulku kapeammasta päästä joka reilun kymmenen metriä leveä ja toisesta päästä sarka ehkä sellanen 25m leviä ja pituutta vajaa 150m. Eli kyntelin kapeesta leveään päin, toisesta reunasta, reunan mukaan noutamalla ja lopulta olin "motissa" nurkassa. Nurkasta takasin tullessa ajattelin ajaa sen toisen ojareunan eri suuntaan, mutta sittehän siihen olis jääny hirvee vako ojasta metrin päähän. Varsinkin kun ojan reuna oli jo muutenki selvästi korkeemmalla ku pelto. Eli sitte vedin sen toisenkin ojan samaan suuntaan kääntäen ku kaiken muunkin ja pakittelin kynnetyltä pois. Eli mun "kilpakyntöjälki" ei nyt sitte ole täydellistä kun siellä on ne renkaan jälet

Itte oon sarka-auroilla ollut aika ahkera vesivaontekijä, ei kauhean montaa per pelto, mutta kuitenkin pellon reunat eri suuntaan ajaen. Hakemalla kyntäminen on tuskallista.

Kiilapalassa tuloo tietenkin jonkinverran peruuttamista, ei sille voi mitään. Jos kiila on kohtuukokoinen, niin vuorovuosin uloskyntäen vesivako keskelle, ja sitten toisena vuonna vesivakoon päin ja lopetukset pientareelle.
Vaikeusaste nousee pinta-alan lisääntyessä.

Matsikka kirjoitti: ↑Su Loka 13, 2019 7:52 pm

Deippa kirjoitti: ↑Su Loka 13, 2019 7:31 pm Nyt kun tuli syyskynnöt suoritettua (eli pari kolme tuhatta neliötä vanhaa laidunta) niin kysytääs miten kiilamainen palsta olis pitäny kyntää? Kulku kapeammasta päästä joka reilun kymmenen metriä leveä ja toisesta päästä sarka ehkä sellanen 25m leviä ja pituutta vajaa 150m. Eli kyntelin kapeesta leveään päin, toisesta reunasta, reunan mukaan noutamalla ja lopulta olin "motissa" nurkassa. Nurkasta takasin tullessa ajattelin ajaa sen toisen ojareunan eri suuntaan, mutta sittehän siihen olis jääny hirvee vako ojasta metrin päähän. Varsinkin kun ojan reuna oli jo muutenki selvästi korkeemmalla ku pelto. Eli sitte vedin sen toisenkin ojan samaan suuntaan kääntäen ku kaiken muunkin ja pakittelin kynnetyltä pois. Eli mun "kilpakyntöjälki" ei nyt sitte ole täydellistä kun siellä on ne renkaan jälet

Itte oon sarka-auroilla ollut aika ahkera vesivaontekijä, ei kauhean montaa per pelto, mutta kuitenkin pellon reunat eri suuntaan ajaen. Hakemalla kyntäminen on tuskallista.

Kiilapalassa tuloo tietenkin jonkinverran peruuttamista, ei sille voi mitään. Jos kiila on kohtuukokoinen, niin vuorovuosin uloskyntäen vesivako keskelle, ja sitten toisena vuonna vesivakoon päin ja lopetukset pientareelle.
Vaikeusaste nousee pinta-alan lisääntyessä.

Noin pienellä lohkolla (0,2-0,3 ha) ei mitään järkeä alkaa tekemään ylimääräisiä vakoja. Hakemallahan tuo on järkevintä ja joka toinen vuosi pakosta jää sinne nurkkaan "mottiin" eihän sille mitään voi.

Ferkku kirjoitti: ↑Su Loka 13, 2019 8:20 pm

Matsikka kirjoitti: ↑Su Loka 13, 2019 7:52 pm

Deippa kirjoitti: ↑Su Loka 13, 2019 7:31 pm Nyt kun tuli syyskynnöt suoritettua (eli pari kolme tuhatta neliötä vanhaa laidunta) niin kysytääs miten kiilamainen palsta olis pitäny kyntää? Kulku kapeammasta päästä joka reilun kymmenen metriä leveä ja toisesta päästä sarka ehkä sellanen 25m leviä ja pituutta vajaa 150m. Eli kyntelin kapeesta leveään päin, toisesta reunasta, reunan mukaan noutamalla ja lopulta olin "motissa" nurkassa. Nurkasta takasin tullessa ajattelin ajaa sen toisen ojareunan eri suuntaan, mutta sittehän siihen olis jääny hirvee vako ojasta metrin päähän. Varsinkin kun ojan reuna oli jo muutenki selvästi korkeemmalla ku pelto. Eli sitte vedin sen toisenkin ojan samaan suuntaan kääntäen ku kaiken muunkin ja pakittelin kynnetyltä pois. Eli mun "kilpakyntöjälki" ei nyt sitte ole täydellistä kun siellä on ne renkaan jälet

Itte oon sarka-auroilla ollut aika ahkera vesivaontekijä, ei kauhean montaa per pelto, mutta kuitenkin pellon reunat eri suuntaan ajaen. Hakemalla kyntäminen on tuskallista.

Kiilapalassa tuloo tietenkin jonkinverran peruuttamista, ei sille voi mitään. Jos kiila on kohtuukokoinen, niin vuorovuosin uloskyntäen vesivako keskelle, ja sitten toisena vuonna vesivakoon päin ja lopetukset pientareelle.
Vaikeusaste nousee pinta-alan lisääntyessä.

Noin pienellä lohkolla (0,2-0,3 ha) ei mitään järkeä alkaa tekemään ylimääräisiä vakoja. Hakemallahan tuo on järkevintä ja joka toinen vuosi pakosta jää sinne nurkkaan "mottiin" eihän sille mitään voi.

Itte tein aikoinaan paljon pieniä vuokratilkkuja viljellessäni aina vaot reunoille tai keskelle. Tuntui pellon muoto säilyvän hyvänä kun päisteet kynnettiin oikeisiin suuntiin niinkuin suuremmissakin pelloissa.
Vesivaon kun tekee kunnolla, niin siitä ei ole paljoa haittaa.

Matsikka kirjoitti: ↑Su Loka 13, 2019 8:38 pm

Ferkku kirjoitti: ↑Su Loka 13, 2019 8:20 pm

Matsikka kirjoitti: ↑Su Loka 13, 2019 7:52 pm

Deippa kirjoitti: ↑Su Loka 13, 2019 7:31 pm Nyt kun tuli syyskynnöt suoritettua (eli pari kolme tuhatta neliötä vanhaa laidunta) niin kysytääs miten kiilamainen palsta olis pitäny kyntää? Kulku kapeammasta päästä joka reilun kymmenen metriä leveä ja toisesta päästä sarka ehkä sellanen 25m leviä ja pituutta vajaa 150m. Eli kyntelin kapeesta leveään päin, toisesta reunasta, reunan mukaan noutamalla ja lopulta olin "motissa" nurkassa. Nurkasta takasin tullessa ajattelin ajaa sen toisen ojareunan eri suuntaan, mutta sittehän siihen olis jääny hirvee vako ojasta metrin päähän. Varsinkin kun ojan reuna oli jo muutenki selvästi korkeemmalla ku pelto. Eli sitte vedin sen toisenkin ojan samaan suuntaan kääntäen ku kaiken muunkin ja pakittelin kynnetyltä pois. Eli mun "kilpakyntöjälki" ei nyt sitte ole täydellistä kun siellä on ne renkaan jälet

Itte oon sarka-auroilla ollut aika ahkera vesivaontekijä, ei kauhean montaa per pelto, mutta kuitenkin pellon reunat eri suuntaan ajaen. Hakemalla kyntäminen on tuskallista.

Kiilapalassa tuloo tietenkin jonkinverran peruuttamista, ei sille voi mitään. Jos kiila on kohtuukokoinen, niin vuorovuosin uloskyntäen vesivako keskelle, ja sitten toisena vuonna vesivakoon päin ja lopetukset pientareelle.
Vaikeusaste nousee pinta-alan lisääntyessä.

Noin pienellä lohkolla (0,2-0,3 ha) ei mitään järkeä alkaa tekemään ylimääräisiä vakoja. Hakemallahan tuo on järkevintä ja joka toinen vuosi pakosta jää sinne nurkkaan "mottiin" eihän sille mitään voi.

Itte tein aikoinaan paljon pieniä vuokratilkkuja viljellessäni aina vaot reunoille tai keskelle. Tuntui pellon muoto säilyvän hyvänä kun päisteet kynnettiin oikeisiin suuntiin niinkuin suuremmissakin pelloissa.
Vesivaon kun tekee kunnolla, niin siitä ei ole paljoa haittaa.

Haloo, jos pelto toisesta päästä 10 m leveä, ei siinä montaa kierrosta ajella kun on reuna vastassa. Ajoit sitten varmaan päisteetkin edestakaisin, ettei tartte pakitella? Niillä pienillä paloilla joita kynnän hakemalla, jätän aina päisteet kumpaankin päähän, että pellon muoto säilyy.

Ei kai niillä renkaanjälillä kynnetyllä oo kun kosmeettinen merkitys. Monesti kun joutuu ajamaan kynnettyä pois pellolta minä samalla ajan lopetusvaon reunalla, niin vako painuu jo pikkusen pienemmäks siinä samalla mistä on hyötyä kevättöissä. Joskus jopa tarkotuksella tullu paineltua liian syvälle tullut lopetusvako pienemmäks.

MF265 kirjoitti: ↑Su Loka 13, 2019 8:46 pm Ei kai niillä renkaanjälillä kynnetyllä oo kun kosmeettinen merkitys. Monesti kun joutuu ajamaan kynnettyä pois pellolta minä samalla ajan lopetusvaon reunalla, niin vako painuu jo pikkusen pienemmäks siinä samalla mistä on hyötyä kevättöissä. Joskus jopa tarkotuksella tullu paineltua liian syvälle tullut lopetusvako pienemmäks.

Sarka-auralla voi takaisintullessa saman tien tukkia lopetusvaon tai reunavaon kun traktorissa on hytraulinen kallistussylinteri. Jos sitä ei oo jo ennen sitä tehnyt.

Meillä "oikeat" kynnöt kynnetään kääntöauroilla joten "väärään päähän" jäännin voi vältää ajamalla tyhjänä kyntämätöntä pitkin. Niin tein tänäänkin kun kynsin 1,5hehtaaria 19 vuotta kesannossa olutta peltoa. Jält tuli pääosin hyvä ja sillä palalla ei ollut ongelmia. Ongelmat alkoivat vierellä lohkolla joka on toisesta päästä mutaa/muhakkoa/turvetta mitä nimeä käyttääkään. Isä eilen kokeili rautasiipi auralla eikä onnistunut. No se ei ollut yllätys. Toisena aurana on sälesiipiaura. Ei mennyt silläkään, maa on niin tarttuvaa että sitä oli pahimalla paikalla parinsentin kerros joka säleessä. Eli paatoi kvernelandin lattajousi on yksi syypäää ongelmaan, mutta ei ainoa. Nyt katseltu muovisiipiaurojen tarjontaa nettikoneesta...

Nuo muhakot ovat ongelmallisia, ei tosin joka vuosi kosteus vaikutaa ja aika. 70/80-luvuilla jotkut pellot olivat tosi hankalia isän mukaan ja nyt ne ovat paljon parempia. Turpeen lahominen ja pohjamaan nouseminen ovat vaikuttaneet asiaan.

Tältä syksyltä jotain omia hehtaari jäljellä ja naapurin joku 5-7ha


Auratkin tuoreemmat kapineet kun edelliset nämä on jo FK 3x16 set
Murtaa nekin vähän tuota kyntövaon reunaa mutta en saanut sitä paremmaksi edes leikkuria säätämällä.
Toki eipä taida mitää merkitystä olla nurmella näkee paremmin sitten kait
Kai sitä kuorimetkin vois hyvä olla toisaalta siinä taas belsebuubi lentelee jos kannon sinne nakeliin pui

Oli taas mukava hyrskytellä kutos fordsonnilla sänkee piiloon. Heinänkyntö onnistui hyvin mutta muutamat multakohdat tukki siiven ja meni tonkimiseksi. Kaurapellon puin pitkään sänkeen ja oli virhe kun meinasi aurat mennä tukkoon kun hietamähkä alkoi tarttumaan.
Kaikesta selvitty ja kynnetty noin 15ha. Sänkee käännän pari lohkoo jätän vain pakollisen kasvipeitteiseksi.
Tuo vanha fk siipi kääntää ihan hyvin ja melko kevyt vetää mutta multa sellanen erm laji tarttuu kiinni. Mutta jos kyntöö aletaan rajoittaa en ala hankkimaan muovisiipiä.

Oon saanut Överumin ilmajäährytteiset fältit kohtuullisesti säätöihin. Muovisiivethän niissä on, mutta pelliset kuorimet takkuaa kun maa tarttuu niihin. Se näkyy toisinpaikoin kyntöjäljessä.
Kovaa mäkisaviakin on muovisiivet naksuen kynnetty, pahimmat paikat on selvitetty.

N. 25 ha olis vielä jäljellä, yhren hehtaarin uuristettavan kesantomaan jätän ens kevääksi. Olkohon vihriänä viälä talaven.

mistäs se johtuu,että nykyään näkee aina vaan harvemmin kunnon kyntöjälkeä?traktorit ja aurat on kehittynyt ja jälki vaan huononee.eikö tosiaan osata enää,vai eikö vaan viittitä yhtään säätää auroja.jotenkin koomista,kun 100tuhannen traktori ja 30tuhannen aurat ja jälki aivan perceestä.luulis että hävettää.naapuri sitte vetää kymppitonnin traktorilla ja kahentonnin auroilla ja jälki on viimmesen päälle

Yks syy on se että pitää näyttää hienolta ja olla keskieurooppalaista kääntöauraa sälesiivellä sun muuta, joka sitten soveltuu suomen rapamaille miten soveltuu. Sitten on kverneland ilmajokisella muovisiivellä jolla tulee paras jälki sen kun perään heittää ja vähän käy työntövartta säätämässä. Eikä tarvi ihmetellä kun LIIMATUT siivet tippuu ensimmäisen kiven jälkeen.