Masinistit keskustelupalsta

Kuinka ootte kyntäjät oppinehet työtapanne?
Onko joku vanhempi tekijä opettanut kärestä pitäen homman salat, kurssi, netti, lehti vai onko ihan itte keksittyä?
Ootteko opettanu jälkikasvuanne, työntekijää tai jotain muuta?

Itte oon ensin isän säätämillä vehkehillä kyntänyt tasaista suoraa peltoa mutta ihan itte oon joutnut keksimähän alootukset, lopetukset ja kiilapalojen kynnöt.
Jostakin lehtestä alootuksen ja lopetuksen luin, mutta kiilapalojen kynnöstä niis ei puhuttu mitään, lähinnä
kilpakyntömäistä ohjetta.

Ketään en oo joutunu/päässy opettamahan kun omia likkoja ei homma kiinnosta.

En voi kyntäjäksi itseäni sanoa aarin kasvimaan kynnön kokemuksella.
Kotiopit olivat hevoskyntö ja Fiskars 10". Maatalousoppilaitoksessa 1969 oli "kyntökurssit" ja -kilpailut päälle.
Nokkelana cooglaat kilpakynnön kriteerit netistä ja onhan näillä palstoilla jossakin "kynnä oikein" opaskin.

Nyt onkin helpompaa kuin 70-luvulla

Maamieskoulus ei kynnetty muutakuin teorias lumihanges, harjoittelutilalla kynnin suoraa peltoa Fiat 880:llä.

Olin itte 4. Vuotta viljelijä kun menin maamieskouluun 20 vuotiaana.

Kyllä kuviokyntö on hergua kun kaikki kulkee ja välineet on säädössään.

Paluuauroilla semmosta urakkata.
Naapuri tarjos jo kyntöhommoo. Mie että jos nuorimmainen ottas kun konekuskiksi opiskeli.
Ei ois kummonen opeteltava homma.

Ite renkiä leikin joskus 80 luvulla ja liukkaalla zetorilla yritin jonkinmoista jälkeä viskersseilla saaha.
Mite ku edesmenneellä samella homma oli ööverummeilla paljon helpompaa.
Oppimateriaalia kun tavas ja alotukset teki sen mukaan ni jälkikin ihan huippua.

Harjottelutilalla opin perusteet ja hankin Kynnä Oikein -manuaalin mitä oon soveltanut. Pikkupoikana isäni kävi tekemässä aloituksen ja lopetuksen.

Työ tekijäänsä opettaa.

8400 kirjoitti:Työ tekijäänsä opettaa.

Hyvin pitkälti näin omalta osaltanikin. Ekat viilut kääntelin poikasena joskus 80-luvun alkupuolella 1102:lla valmetilla ja puoliautomaattisella 3-siipisellä fiskarssilla. Viimeiset 10 vuotta ollu aktiivisempaa kyntöaikaa kun se parikymmentä ha syksyssään tulee käännettyä.Tekemisen kautta opetellut kyntämisen tekniikkaa ja logiikkaa mm päisteiden osalta. Suuresti helpottanut se että käytössä on olleet valmiiksi säädetyt aurat, mutta aurojen säätämisenkin saloihin alkanut perehtymään kun nuo ekat aurat kulkeutuivat lopulta takaisin taloon ns pottumaakäyttöön

Edit: niin ja toivottavasti saan muutaman vuoden päästä luovuttaa kyntövastuuta seuraavalle sukupolvelle

Kynnön laadussa 90% on aurojen säätöä ja loput sitä muuta.

Pikkupoikana kun wanhalta isännältä neuvoja kyntöön kyselin, sain vastauksen että pääasia kun tulee maa mustaksi Näillä opeilla sitä sitten lähdettiin ja opin ja erehdyksen kautta alkoi omaakin mieltä tyydyttävää jälkeä syntymään, mutta vähän piti kyllä oppikirjojakin lukea ja vielä oivaltaa säätöjen vaikutukset

EKo kirjoitti:Kynnön laadussa 90% on aurojen säätöä ja loput sitä muuta.

Hmm, joo aurojen säädöt on kyllä tärkein asia laadukkaassa kynnössä mutta sanoisin että järjen käyttö ja maltti tulee hetikohta perässä. Vähän turhan usein näkee sellaista koiranoksennuskyntöä kun vauhtia on ollut liikaa siiven ominaisuuksiin nähden, päisteet ja lopetukset tehty puolihuolimattomasti yms

http://www.virtuaali.info/opetusmaatila ... oaurat.pdf

sja kirjoitti:

EKo kirjoitti:Kynnön laadussa 90% on aurojen säätöä ja loput sitä muuta.

Hmm, joo aurojen säädöt on kyllä tärkein asia laadukkaassa kynnössä mutta sanoisin että järjen käyttö ja maltti tulee hetikohta perässä. Vähän turhan usein näkee sellaista koiranoksennuskyntöä kun vauhtia on ollut liikaa siiven ominaisuuksiin nähden, päisteet ja lopetukset tehty puolihuolimattomasti yms

Olenkohan sitten vähäjärkinen, mutta mulle piisaa että viilut on tasakorkuiset, lopetusvako mahdollisimman soukka eikä epämääräisiä paakkuja. Päisteenteko on yhtä piirakkaa aina muutenkin. Kun maa on mustaa ja viilut täysin ympäri, niin piisaa ainakin itelle. Oon enämpi kevytmuokkaajia.

Nyt päästiin asiaan.
Opin silleen että laitoin aurat fergun perään, ajoin pellolle, laskin aurat maahan, lähdin liikkeelle ja annoin aurojen upota. Jälki on tosin nyt jo paljon tasasempaa mitä ensimmäisellä kerralla. Mulla on apuna ollut tosin fergun nostolaite ja hienoilla siivillä varustetut aurat. En osaa sanoa kelpaisko mun jälki kyntötuomareille, niin vaikeelta se kyntö kuulostaa mutta minä sain ainakin ihan kyntöoppaan selaamalla ja kokeilemalla itteäni tyydyttävää jälkeä.
https://youtu.be/_4N7iecWe6Q
Tässä ekaa kertaa,
https://youtu.be/rvSO3LGEh_4
Tässä kolmatta.

Kaks siipisillä Överum Sesameilla ja Nuhvilla opettelin aikoinaan, nykyään mennään 3 siipisillä Fiskarsseilla ja Voortilla.
Hyvän jäljen tekee molemmat meidän savimailla.
Isäukko opasti aikoinaan esimerkillään että miten maa kääntyy ja aurat säädetään.

Keväällä äestäessä kiitetään tai haukutaan kyntäjä.
Tasainen kynnös on se mitä pitäisi tavoitella, ei tarvi pomppia sitten keväällä !
Kun kynnös on tasainen, on se yleensä myös hyvän näköinen.

Ja ettien että mite koskee silmään ku valmiin kynnöksen päälle ajettu poikittain pois viimesestä nurkasta.

imppu kirjoitti:Ja ettien että mite koskee silmään ku valmiin kynnöksen päälle ajettu poikittain pois viimesestä nurkasta.

Mitä se haittaa? Ei yhtikäs mitään. Muutakun naapureita ja arvostelijoita

Noniino.
Paremp tietyst sian tonkima syksyl ko kunnon kyntö kevvääl.

Jos nättii halutaan ni eikös semmosta vois tehä?
Ja voi maalajista riippuen tulla melkone sotku siitä poikkiajosta ja täyttele sitä sit kevvääl.

Kyllä työ tekijäänsä opettaa, mutta oppi ennen tekemistä auttaa nopeammin parempaan lopputulokseen. Vuosien mittaan on sattunut kaikenlaista, joita ei oikein etukäteen voisikaan opettaa.

Säätäminen on tärkeää, mutta kyllä sitä pitää ajellakkin oikeasta paikasta oikeassa järjestyksessä. Alootukset olis hyvä saara erellisten lopetusten kohtihin, ja pitääs eres muistaa oliko käännetty sisälle vai ulospäin.

Kynnöksen tasaasuus olis suotavaa, oljet peittohon, mutta kun jollekkin kelepaa kevytmuakattu......niin onko silläkää niin väliä.

Joku osaa kyntää niin jotta kun pelto on kynnetty niin traktori on sillan kohras, ei pellolle jää jäläkiäkään. Sitä on hiano kattella ja näytellä....

https://www.dropbox.com/s/zt5o0bcnt6r78 ... 0.jpg?dl=0

Ei osaa kuvaa saaha tähä mutta tasasta tuli ja sit tökkäs tuohon.
Olivat kaivaneet salaojakaivon tuohon tms..