Nostotangoissa on kummassakin säätö ja olivat niin alhaalla kuin uskalsi pitää. Ehkä olis pitänyt säätää auroja enemmän, kaartamaan oikealle päin? Fergu on kuitenkin kyntöraktori, sen kyntövaihteetkaan eivät aiheuta kuulovammaa.Osmo_ kirjoitti:Kyntösyvyyshän kuuluu olla 1/2-2/3 osaa viilunlevistä. Ja kyllähan Majorissa taitaa olla nostotangoissa korkeussäätö tai kaksi paikkaa vetovarressa. Ja raideväli ei periaatteessa meinaa mitään sarka-auroilla. Itse pidän sivurajoittimet auki, sillä jos tulee kivi vastaan niin aura väistää. Tuolla raiviolla huomasi harvinaisen hyvin sen avun. Ennen pidin soikeassa lävessä. Noh, en kynnä tota raiviota ennenkun on automaattiaurat, kivikarhotin ja kivitalikkoAloittelija kirjoitti:Äsken kynsin majorilla yhen saran loppuun. Jälki oli surkeaa, samoilla auroilla mutta fergulla kynnettynä jälki oli tasasta ja nättiä, majorin vetovarret eivät laske tarpeeksi alas joten kyntösyvyys oli paljon alhasempi, ja murtava. Pyörien väli on myös majorissa liian iso näillä auroilla kyntöön.
Aurat fiskars 213 pp
Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
-
- Viestit: 1638
- Liittynyt: Ti Heinä 04, 2017 7:33 pm
- Paikkakunta: Marttila
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Ferguson fe 35 diesel 1957
Massey-Ferguson 165 MP 1971
Volvo 740 GL B230K 1988 projekti
Saab 900i 1989
Saab 9-5 2.0t 2003
Ford Transit 100 CL 1992
Massey-Ferguson 165 MP 1971
Volvo 740 GL B230K 1988 projekti
Saab 900i 1989
Saab 9-5 2.0t 2003
Ford Transit 100 CL 1992
-
- Viestit: 10655
- Liittynyt: Su Tammi 01, 2006 5:01 pm
- Paikkakunta: Kanta-Häme
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Kiitos, hyvä ja informatiivinen video. Näkyy ergonomiakin kehittyneen melkoisesti aiemmista mallisarjoista, vaikka hyviä kehittämisideoita näyttää edelleen olevan.Matsikka kirjoitti:Aihetta lievästi sivuten:
https://youtu.be/aiRNQ92e4Kc
Valtra-Valmet-Massey-Ferguson-Mercedes-Benz
- ihmehitsari
- Viestit: 18568
- Liittynyt: Ti Joulu 26, 2006 8:56 pm
- Paikkakunta: Kainuu
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Sitähän tuommoisia maita lystikseen kyntää.Matsikka kirjoitti:Aihetta lievästi sivuten:
https://youtu.be/aiRNQ92e4Kc
Ja koneetki kun on oikeissa mitoissaan niin homma joutuu
säästellen sippiin
-
- Viestit: 9772
- Liittynyt: La Marras 24, 2007 1:44 pm
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Aika multavaa näkyy olevan, rautasiivellä ei tulisi häävikään jälki.ihmehitsari kirjoitti:Sitähän tuommoisia maita lystikseen kyntää.Matsikka kirjoitti:Aihetta lievästi sivuten:
https://youtu.be/aiRNQ92e4Kc
Ja koneetki kun on oikeissa mitoissaan niin homma joutuu
- Matsikka
- Viestit: 16180
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2005 11:21 pm
- Paikkakunta: Ylistaro
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Tuo niippa on tommosta nevamaan tapaista, ei mun lempparimaata tuokaan.8400 kirjoitti:Aika multavaa näkyy olevan, rautasiivellä ei tulisi häävikään jälki.ihmehitsari kirjoitti:Sitähän tuommoisia maita lystikseen kyntää.Matsikka kirjoitti:Aihetta lievästi sivuten:
https://youtu.be/aiRNQ92e4Kc
Ja koneetki kun on oikeissa mitoissaan niin homma joutuu
Savimaan ja tuollaasen rapamaan välillä on paljon mukavempiakin maalajia.
Muovisiivet on kyllä hyvät, kuorimetkin pitäis vaihtaa muovisiksi.
M-F 165 MP -68
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
-
- Viestit: 5102
- Liittynyt: To Joulu 22, 2005 9:51 pm
- Paikkakunta: suupohoja
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Mä otin myös viime syksynä vanhan EU-paperin jossa lohkolistaus, ja kirjoitin vain kunkin lohkon kohdalle R tai S, eli käännetty reunoille tai sisään. Se siunaus mun lohkoissa on, että kaikissa on suorat sivut. siis ei ihan kaikki, mutta joku sivu ainaki. Ja kaikki toimet teen pisimmän suoran sivun mukaan. Kun on kylvörivit suorat, on helppo ruiskuttaa, ja myös puinti samaa linjaa. Nyt on kyntö helppo aloittaa suoraan rivejä seuraten kunhan sen loivan notkon on löytänyt. Lopetusvako siis jätetään viivasuoraksi aina.Matsikka kirjoitti:Tuo pitää paikkansa.hankkijamies kirjoitti:Oikeestaan kaksi oleellisinta asiaa mitä on tullut liki 50v kyntäneeltä vaarilta opittua on se että vuorovuosin kyntö eripäin ettei pelto siirry ja lopetuksien ja alotuksien samaan paikkaan saaminen
Omilla pelloilla joutuu yleensä aloitukset mittanauhalla hakeen kun ei yleensä silmämääräisesti saa osumaan.
Kynnettyä on tullut takatuupparilla ja nelikolla auroista Fiskarsit,Kvernelandit ja Överumit.
Eroa sinänsä en oo huomannut samoten niinkun vetokoneissakaan.
Takavedollakin pääsee moneen paikkaan ja sieltä poiskin kun on tarpeeksi nostovaraa nostolaitteissa ja nopeat refleksit
Kun oikein teköö kunnolliset vesivaot ja vielä tukkii ne keväällä, niin syksyllä niiren paikkaa ei oo heleppo löytää.
Meillä kun on ollu kymmeniä lohkoja kynnettävänä, niin ei mun muisti kyllä oo niiten kans toiminu.
Mulla on ollu vuosien mittahan monta ruutuvihkoa johon oon merkinny vuosittain vesivaonpaikat ja mihinkäpäin on kulloonki käännetty. Oli kyllä tosi hyvä apu, ei tarvinnu nousta pois kopista kun sai kattua vihoosta. Auta-armias jos vihko on ollu syksyllä katees......niinkin on joskus päässy käymähän.
Harppoomalla on aika hyvä mitata alootuskohtia, ja puiren, kivien ja muiren maamerkkien kans.
Justihin meillä oli yhyren taloon emännyys käymäs ja tuli kyntämisestä puhe....totesin että meirän piti ostaa paluuaurat kun vesivaon kohta katos kun ne hajottivat naapuripellolla ollehen viljankuivaajan
Matsikka kirjoitti, että isäukkonsa ei käyttänyt 165:n tunnustelijaa kynnössä. Meikäläisen taas sanoi joskus että 265:lla ei ainakaan tullut fälttööstä mitään jos ei käyttänyt. Siinä oli 3x16 kvernet ilman tukipyörää ja maat osittain melko savisia.
- Matsikka
- Viestit: 16180
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2005 11:21 pm
- Paikkakunta: Ylistaro
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
165:lla on kynnetty vain vanhoilla Hydrein (Kverneland) 3x13” auroilla joissa oli tukipyörä keskivaiheilla, tukipyörän ansiosta kyntö onnistui ilman vetovastussäätöä.Ferkku kirjoitti:Matsikka kirjoitti, että isäukkonsa ei käyttänyt 165:n tunnustelijaa kynnössä. Meikäläisen taas sanoi joskus että 265:lla ei ainakaan tullut fälttööstä mitään jos ei käyttänyt. Siinä oli 3x16 kvernet ilman tukipyörää ja maat osittain melko savisia.
Kerran laitoin siihen uudemmat 3x16 tuumaiset, mutta ei isä niillä onnistunut....piti vaihtaa vanhat takaisin
Yritin sanoa että näytän kuinka homma onnistuu.....mutta ei apu kelvannut
Natikalla kynnin niillä uuremmilla, niissähän oli tukipyörä takana. Onnistui hyvin. Joskus oljet takkus tukipyörän ja viimeisen ojaksen väliin, kun nosti tukipyörän ylähän niin ei takunnu ja Natikan nostolaitteella kyntö onnistui hyvin.
Sama ei onnistunut kummankaan Valmetin nostolaitteella eres tyyryttävästi.
M-F 165 MP -68
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
-
- Viestit: 9772
- Liittynyt: La Marras 24, 2007 1:44 pm
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Vetovastussäätö ei ainakaan valmetin autocontrollissa toimi. Tai siis kun tasapainoisen traktorin vetovoima ylittää leikiten aurojen tarvisteman vetovoiman, niin ei tuolla ole mitään virkaa.
- Matsikka
- Viestit: 16180
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2005 11:21 pm
- Paikkakunta: Ylistaro
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Kun mun 705:lle tehtihin moottoriremppaa, niin kynnin Valamet 6400:lla esittelykonehella. Sen nostolaite tuntui toimivan iliman paimentamista toisinkuin vallun mekaaniset hallintasysteemit.8400 kirjoitti:Vetovastussäätö ei ainakaan valmetin autocontrollissa toimi. Tai siis kun tasapainoisen traktorin vetovoima ylittää leikiten aurojen tarvisteman vetovoiman, niin ei tuolla ole mitään virkaa.
M-F 165 MP -68
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
-
- Viestit: 2871
- Liittynyt: Ma Elo 21, 2006 11:18 pm
- Paikkakunta: Tervajoki Pohojammaalla
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Nytten on menty ketjun aloituksen asiassa. Viikonloppuna vanhin poika joka Ilmajoen Maatalousoppilaitoksessa opiskelee ilmoitteli jo ennemmin että et sitten kynnä kaikkia maita että hänkin pääsee kääntöauroilla kyntämistä harrastamaan. Hänellä oli jo perjantai koulusta vapaapäivä joten aamusta Valmet 705-4:sen pukille ja Fiskarssin 3-siipisillä ilmajäähdytteisillä (kääntöauroilla) opettelemaan.
Yllättävän vähän sitä tarvitsi neuvoa että homma alkoi toimimaan. Tosin meikä ennemmin jo parinkymmenen hehtaarin aikaan olin saanut säädöt kohdalleen. Kun homma alkoi sujumaan niin kloppi sai yli puolen kilometrin mittaista lohkoa laittamaan nurin.
Itse otin pikkuvallun (604-4) ja kaksisiipiset automaattiaurat joilla muutamien kymmenien aarien kivisiä lohkojen nurkkia pistin kumoon. Kun nuo ilmajäähdytteiset ovat murtopultilla joten niillä ei kivikkoon kiinnosta mennä.
Yllättävän vähän sitä tarvitsi neuvoa että homma alkoi toimimaan. Tosin meikä ennemmin jo parinkymmenen hehtaarin aikaan olin saanut säädöt kohdalleen. Kun homma alkoi sujumaan niin kloppi sai yli puolen kilometrin mittaista lohkoa laittamaan nurin.
Itse otin pikkuvallun (604-4) ja kaksisiipiset automaattiaurat joilla muutamien kymmenien aarien kivisiä lohkojen nurkkia pistin kumoon. Kun nuo ilmajäähdytteiset ovat murtopultilla joten niillä ei kivikkoon kiinnosta mennä.
Valmet 604-4 -83 Valmet 705-4 87 Nh M160 -98 Ei savua ilman kokeilua...
Konekansa.fi
Konekansa.fi
-
- Viestit: 9772
- Liittynyt: La Marras 24, 2007 1:44 pm
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Öö, minä ja koukukaverit alettiin joskus 5-6. luokalla päästää maata toisinpäin
-
- Viestit: 1539
- Liittynyt: La Tammi 12, 2013 8:54 am
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
kyllä isä on alkuun opettanu,miten homma menee.siitä sitten itte kehittyny ja parannellu taitojaan pikkuhiljaa.pyrin kyllä mahdollisimman hyvään jälkeen aina.
-
- Viestit: 15608
- Liittynyt: Su Joulu 18, 2005 7:57 pm
- Paikkakunta: LOHJA, MUURLA
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Täällä on keväisin niin kuivaa, että jos niitä vakoja rupeaa tasoittelemaan pehmeämmällä maalla, jää sitten kaksi metriä orastumatta. Nämä suorakylvökoneet, joissa on erilliset kylvöyksiköt ja syvyydensäätöpyörät, ne kyllä painuvat sinne uraan, mutta esim. Tume laahavannaskone kyllä aika löysänä jouset ovat uran pohjalla. Kun ei varista sinne vaon pohjalle mitään, voi ajaa kylvökoneella vaikka keskeltä, nin vain 3 riviä jää orastumatta muut saavat normaalin kiinteän itämispohjan allensa.Matsikka kirjoitti: Kun oikein teköö kunnolliset vesivaot ja vielä tukkii ne keväällä,
Sitten aloitus on helppoa ajaa oikean pyörän vakoon ja takaisin oikean pyörän sen vaossa olevan viilun päältä, jolloin semmoinen matala viilu kaatuu sen toisen päälle. Niin ei tule korkeata harjaakaan.
-SS-
- Matsikka
- Viestit: 16180
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2005 11:21 pm
- Paikkakunta: Ylistaro
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Viime keväänä tääläkin jäi itämättä jos vakoja keväällä tukki, ei kuitenkaan yleensä.-SS- kirjoitti:Täällä on keväisin niin kuivaa, että jos niitä vakoja rupeaa tasoittelemaan pehmeämmällä maalla, jää sitten kaksi metriä orastumatta. Nämä suorakylvökoneet, joissa on erilliset kylvöyksikötm, ne kyllä painuvat sinne uraan, mutta esim. Tume laahavannaskone kyllä aika löysänä jouset ovat uran pohjalla. Kun ei varista sinne vaon pohjalle mitään, voi ajaa kylvökoneella vaikka keskeltä, nin vain 3 riviä jää orastumatta muut saavat normaalin kiinteän itämispohjan allensa.Matsikka kirjoitti: Kun oikein teköö kunnolliset vesivaot ja vielä tukkii ne keväällä,
Sitten aloitus on helppoa ajaa oikean pyörän vakoon ja takaisin oikean pyörän sen vaossa olevan viilun päältä, jolloin semmoinen matala viilu kaatuu sen toisen päälle. Niin ei tule kupruakaan.
-SS-
Pitääs vaivautua syksyllä kiertelemään perälevyn kans päiste-ja reunavakoja tukkia ja vähän nurkkiin työnnellä maata mitä fältit sieltä on pois vetänyt. Joskus sitä on tullut tehtyäkin....ei tarvittisi sitten keväällä .
M-F 165 MP -68
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
-
- Viestit: 457
- Liittynyt: Su Touko 18, 2008 10:52 pm
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Ensimmäisen kerran tuli muistaakseni kynnettyä perunamaata seitsemän vanhana. Kalustona oli Valmet 702 ja pitkäsiipiset puoliautomaatti Fiskarssit ilman tukipyörää. Perunamaan pienuudesta johtuen ei aloituksia tarvinnut miettiä. Kyntäminen kiinnosti pienenä suuresti ja siihen oli kova polte. Sinapin ruskeassa Valmetissa oli hyvä apumiehen istuin eli työkalulaatikon kansi kuskin penkin takana. Sitä voinee pitää omana kyntökouluna, kun tuli siinä tunti jos toinenkin istuttua peltohommissa autelleen enon kyntämistä katsellessa.
Olin varmaan kolmannella luokalla, kun meille ostettiin täysautomaatti Kvernelandit. Kyntäminen muuttui vieläkin mukavammaksi hommaksi sen jälkeen. Kivisillä pelloilla laukaisulaite pelasi tosi hyvin ja muutenkin jälki parani. Hakoisilla soilla tuokaan ei ollut ihmeitä tekevä värkki.
Noista ajoista eteenpäin tuli muistaakseni valtaosa kyntöhommista tehtyä. Näin jälkeenpäin ajateltuna olihan se hommaa, kun traktorin upottua suopeltoon, ala-asteikäinen poika hinasi käsin kuitupuupölliä muutaman sadan metrin päästä traktorin renkaaseen ketjulla köytettäväksi. Hengissä kuitenkin selvittiin ja jotain opittiinkin.
Kyntöjälkeen tuli suhtauduttua melko vakavasti. Metrimittaa ja aloituskohtien mittaamiseen käytettyä omatekoista harppia tuli mukana kuskattua. Yllättävän hyvää jälkeä sitä sai aikaan ja taisi edesmennyt naapuri pitää sitä kylän parhaimpana, mutta kertoneeko tuo enemmän muista kyntäjistä. Aloitukset ja lopetukset olisi kyllä pitänyt opetella vielä paremmin.
Pärjäilin silloin hyvin Valmetin nostolaitteella eikä näin jälkeenpäinkään ole tullut mieleen muuta. Mutta varmaan jos vetovehje olisi ollut mitoitettu naftimmin auroihin nähden ja maa olisi ollut tiukempaa, niin ehkä asiaa olisi tullut puntaroitua toisella tapaa.
Kohta kahteenkymmeneen vuoteen ei ole tullut kynnettyä, kun ei ole enää maata viljelty, mutta voi olla jos tässä vielä vuoden parin sisään huvikseen muutaman hehtaarin kyntäisi.
Olin varmaan kolmannella luokalla, kun meille ostettiin täysautomaatti Kvernelandit. Kyntäminen muuttui vieläkin mukavammaksi hommaksi sen jälkeen. Kivisillä pelloilla laukaisulaite pelasi tosi hyvin ja muutenkin jälki parani. Hakoisilla soilla tuokaan ei ollut ihmeitä tekevä värkki.
Noista ajoista eteenpäin tuli muistaakseni valtaosa kyntöhommista tehtyä. Näin jälkeenpäin ajateltuna olihan se hommaa, kun traktorin upottua suopeltoon, ala-asteikäinen poika hinasi käsin kuitupuupölliä muutaman sadan metrin päästä traktorin renkaaseen ketjulla köytettäväksi. Hengissä kuitenkin selvittiin ja jotain opittiinkin.
Kyntöjälkeen tuli suhtauduttua melko vakavasti. Metrimittaa ja aloituskohtien mittaamiseen käytettyä omatekoista harppia tuli mukana kuskattua. Yllättävän hyvää jälkeä sitä sai aikaan ja taisi edesmennyt naapuri pitää sitä kylän parhaimpana, mutta kertoneeko tuo enemmän muista kyntäjistä. Aloitukset ja lopetukset olisi kyllä pitänyt opetella vielä paremmin.
Pärjäilin silloin hyvin Valmetin nostolaitteella eikä näin jälkeenpäinkään ole tullut mieleen muuta. Mutta varmaan jos vetovehje olisi ollut mitoitettu naftimmin auroihin nähden ja maa olisi ollut tiukempaa, niin ehkä asiaa olisi tullut puntaroitua toisella tapaa.
Kohta kahteenkymmeneen vuoteen ei ole tullut kynnettyä, kun ei ole enää maata viljelty, mutta voi olla jos tässä vielä vuoden parin sisään huvikseen muutaman hehtaarin kyntäisi.
-
- Viestit: 1502
- Liittynyt: Ti Helmi 05, 2008 10:34 am
- Paikkakunta: Juuka
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Koetin piilotella polvenkorkuista apilikkoa. Pari kertaa joutui nostamaan, kun alkoi "mälli" muodostumaan, mutta ihmeen hyvin meni muuten läpi. Pikkusen jää vihreätä näkymään, mutta kun on melko puhdasta apilikkoa niin ei haitanne
https://www.youtube.com/watch?v=GydwSp7HzhQ
https://www.youtube.com/watch?v=GydwSp7HzhQ
-
- Viestit: 188
- Liittynyt: Su Kesä 19, 2016 7:01 pm
- Paikkakunta: Kymenlaakso
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Ja kynnettömällä??jassukata kirjoitti:135 MP Massikalla ihan itte sai opetella kivisiä peltoja kyntämään ja huomaamaan mitä on äkkipysäys jäykillä kaksisiipisillä Hydreineillä.
Nykyisin kynnän vaan sitä yhtä ja samaa vakoa.... ( i )
-
- Viestit: 542
- Liittynyt: Ke Tammi 16, 2013 9:24 am
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Kertokaapa tyhmälle mitä on alotukset ja lopetukset josta täällä koko ajan jauhetaan
- Matsikka
- Viestit: 16180
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2005 11:21 pm
- Paikkakunta: Ylistaro
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
Aloitukset on ensimmäinen vako mitä peltoon vedetään ja lopetus on viimeinen.henr1 kirjoitti:Kertokaapa tyhmälle mitä on alotukset ja lopetukset josta täällä koko ajan jauhetaan
Tavallisilla sarka-auroilla vesivako/lopetusvako kuuluu asiaan.
Kun maa käännetään ulospäin, lopuksi pellon (keskelle) jää vako josta maa on käännetty kumpaankin suuntaan. Seuraavana vuonna tehdään aloitusvako niin että maa kääntyy kummaltakin suunnalta vakoon päin ja reunoille tulee vaot.
Pelto yleensä käännetään vuorovuosin sisään ja ulospäin.
Leveässä lohkossa voi olla monta vesivakoa.
M-F 165 MP -68
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
M-F 399 TURBO 12/12 -96
M-F 4255 24/24 -01
Sampo 680 -86
YouTube: Luttisaari http://bot.fi/24g3
-
- Viestit: 542
- Liittynyt: Ke Tammi 16, 2013 9:24 am
- Viesti:
Re: Kyntäminen, opettelu ja opettaminen
No entäs mikä aloituksessa/lopetuksessa voi mennä pieleen ja miksi aloitus pitää mitata kun täällä jotku puhui alotuksen mittaamisesta harpilla tai mittanauhalla?
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot], Google [Bot], Sami88 ja 56 vierailijaa