Projekti: Valtran DPS-ohjainkortti

[AriT]

Tässä voisi tietenkin kysyä kuinka kauan ajoneuvoelektroniikan yleensäkään pitäisi olettaa kestävän? Minusta 20 vuotta on jo kohtalaisen hyvä saavutus. Suurin osa minulla pyörineistä korteista on -90 luvulta, tämä irrallinen piirikortti taisi tulla käyttöön -94 tai -95. Suurin osa toiminee ongelmitta edelleenkin eli 25 v on tullut monen kohdalla täyteen.

Tosiasia on, että mikään elektroniikka ei ole ikuista. Puolijohteetkin "kuluvat" ja vioittuvat silloin tällöin. Muisteissa olevat bitit kääntyvät ja ennen kaikkea jännitelähteissä käytetyt elektrolyyttikondensaattorit kuivuvat. Tyypillinen elinikä hyvälatuiselle elkolle on käyttölämpötilasta ja komponentin laaduta riippuen luokkaa 10 000 tuntia, tämä tulee helposti traktorissa täyteen. Kohonnut lämpötila sitten vielä lyhentää elinikää radikaalisti: nyrkkisääntönä on, että jokainen +5C nousu lämpötilassa puolittaa eliniän.

Ilmiö on monella varmaankin tuttu kotielektroniikasta. Näitä kuumina käyvien diboksien konkkavikoja on järjetön määrä puhumattakaan tietokoneiden emolevyistä. Näissä valmistaja on (ilmeisesti tarkoituksellisesti) käyttänyt heikkolaatuisia konkkia, jotka kyllä kestävät takuuajan, mutta ei sen jälkeen kovinkaan montaa vuotta. Eli tehdään tarkoituksella lyhytikäistä kertakäyttökamaa.

Valtran kohdalla onneksi ei ole näin vaan kyllä tosiasiassa elektroniikan suunnitteluun ja komponenttien laatuun on panostettu valmistusajankohta huomioiden kiitettävästi. Kyllä tämä DPS-ohjainkortinkin uusin versio on eri tasolla kuin on -95 tehdyt versiot. Vikoja vaan ei pysty kohtuukustannuksilla estämään, niitä vaan tulee lisää komponenttien vanhetessa. Mutu on, että DPS-kortin kohdalla vikaprosentti on pieni, mutta kun traktoreita on tässäkin maassa aika suuri määrä, niin väkisin kortteja rikkoutuu silloin tällöin. Laskin muuten tuossa laskuistani 2014 jälkeen korjaamani kortit: niitä on yhteensä 16 kpl, joista 2 kpl korjaus ei ole onnistunut vaurioituneen prosessorin takia.

[Jammu]

Ajoneuvoelektroniikan pitäisi kestää vähintään yhtä hyvin kuin teollisuuselektroniikan.

Töissä on 3kpl teollisuusPC:itä vuodelta 1995 ja toimivat edelleen, päällä 24/7

30 vuotta alkaa olla riittävä. Yleensä poweerivikoja tulee ja mainittuja konkkavikoja. Ajoneuvoissa veden ja lian aiheuttamia vikoja. Hyvin sijoitettu ja lakattu piirikortti ei välttämättä tarvitse kuin sadesuojan ellei ilmassa ole syövyttäviä kaasuja. Usein toki hartsiin valamista käytetään mikä suojaa mm tärinältä ja korjaamiselta.

Muistien käytön pitäisi olla sellaista ettei se saa kulua, se on suunnittelijan tietoinen valinta tai ohjelmointivirhe jos niin käy.

Elektrolyyttikondensaattoreissa on tosiaan mistä valita ja kunnolliset on jo arvokkaita. Jonkin verran suunnittelulla voi välttää konkkien käyttöä. Lämpötila ja rippelivirta vaikuttaa kestoon.

Tiettävästi ainakin televisioissa on tietoisesti valittu ainakin ennen poweri kondensaattorit siten että laite kestää takuuajan yli. Muistaakseni teekkarit tämän testas joskus aikoinaan, kesti 8000 tuntia pitää päällä. Omaan digiboksiin laitoin laatukonkan, pelannut parisen vuotta jo... Paloturvasyistä laitteet ei ole koskaan standby:llä.

[Hervast]

No tuo Valtran autocontrol ja powershiftin boksien paikka ei ole huono, mut toisaalta ei ideaalikaan. Onhan ne boksit kotelon suojassa, mut toisaalta voa nopeuden valintahahlosta pääsee vesi suht esteettä sinne koteloon jos sivu- tai takaklasi sattuu olemaan rikki. Ja niitä rikkoutuu.

Delta powershift tuli markkinoille muistaakseni juurikin 1995 ja koneet on siitä lähtien nähneet monta kesää ja talvea. Korjausoppaassa on hyvin selitetty tuon sähköpuolen toiminta, eihän se mahdottoman monimutkainen ole noissa ekoissa versioissa, kun kytkennästä puuttuu uudempien suojauksia kuten pyörimisnopeustietoja ym.

Omassa koneessa (hitech 2) on hieman häikkää kytkinpoljinanturin, ulkolämpötilanäytön ja käynnistyspiirin kanssa. Ja samat oireet 8350stä kotoisin olevan lainaboksin kanssa. Seuraavaksi pitänee alkaa mittailemaan piuhoja ja liittimiä.

[JKAVS]

jos oikein ymmärsin uusi kortti olisi 500 e ja siihen vanhaan se vioittunut huonosti saatavilla oleva piirikikkare 80-150e
kauanko menee kun juottaa sen 150e osan siihen ja toimiiko se sitten niin ei tarvi alkaa miettiä mitään uusia juttuja
meneekä 50 e töihin? silloin se olisi 200e homma versus se 500 e

Se ei ole niin yksinkertaista, kuten blogissa sanottiinkin. Vaikka uuden prosessorin jostain saisikin, niin se on silti ohjelmoitava. Vanhasta prosessorista ei saa ohjelmaa ulos, eikä sitä saa uuteen prosessoriin sisälle, koska tarvittavat välineet ovat nykyään hävinneet.

[olliki]

60-luvun stereoita ja matkaradioita on vaikka kuinka paljon toimintakuntoisina ja niissä elkotkin pelaavat vielä täysin toimintakuntoisina. Niissä ei ole onneksi hakkureita, eikä kinuskien elkoja, jotka asiat kaiketi ovat mahdollistaneet laitteitten pitkän iän. On vanha tieto, että elkojen määrä elektroniikassa on kääntäen verrannollinen suunnittelijan ammattitaitoon.

[juha]

Tosiasia on, että mikään elektroniikka ei ole ikuista. Puolijohteetkin "kuluvat" ja vioittuvat silloin tällöin.

"väliaikaisen" shuntin säädön tein joskus 30-vuotta sitten. Verkkojännite rajoitetaan konkan kautta, tasasuunnataan ja zenerillä rajoitetaan jännite sopivaksi. 555 kääntää shunttia termostaarin haluamaan suuntaan releellä joka minuutti. Hyvin on toiminut koko ajan tippatantaaleineen, eikä relekään vielä hajonnut...




Nyt laitoin tämän eläkkeelle ja tilalle tuli Arduino seuraavaksi 30-vuodeksi

[Jammu]

jos oikein ymmärsin uusi kortti olisi 500 e ja siihen vanhaan se vioittunut huonosti saatavilla oleva piirikikkare 80-150e
kauanko menee kun juottaa sen 150e osan siihen ja toimiiko se sitten niin ei tarvi alkaa miettiä mitään uusia juttuja
meneekä 50 e töihin? silloin se olisi 200e homma versus se 500 e

Se ei ole niin yksinkertaista, kuten blogissa sanottiinkin. Vaikka uuden prosessorin jostain saisikin, niin se on silti ohjelmoitava. Vanhasta prosessorista ei saa ohjelmaa ulos, eikä sitä saa uuteen prosessoriin sisälle, koska tarvittavat välineet ovat nykyään hävinneet.

Myös lähes poikkeuksetta aina piireissä saattaa olla kopiosuojaus, kuten mikrokontrollerien ohjelmamuisteissa jolloin suora kopiointi ei onnistu.

[AriT]

jos oikein ymmärsin uusi kortti olisi 500 e ja siihen vanhaan se vioittunut huonosti saatavilla oleva piirikikkare 80-150e
kauanko menee kun juottaa sen 150e osan siihen ja toimiiko se sitten niin ei tarvi alkaa miettiä mitään uusia juttuja
meneekä 50 e töihin? silloin se olisi 200e homma versus se 500 e

Se ei ole niin yksinkertaista, kuten blogissa sanottiinkin. Vaikka uuden prosessorin jostain saisikin, niin se on silti ohjelmoitava. Vanhasta prosessorista ei saa ohjelmaa ulos, eikä sitä saa uuteen prosessoriin sisälle, koska tarvittavat välineet ovat nykyään hävinneet.

Tuli näköjään kirjoitettua puppua noiden vanhojen prossujen hinnoista eli ST62T15:n saa näköjään ebay:sta reilusti alle kympillä. Prossua ei tarvitsisi juotella, koska se on holkkikannassa piirilevyllä eli komponentin vaihto ei olisi ongelma. Ohjelmankin saisi toimivasta prossusta kopioitua JOS sopivat ohjelmointityökalut (rauta+softa) OLISI käytössä. Jos joku tarjoaa kohtuuhintaan tälläistä ST626X-ohjelmointipurkkia ohjelmineen ja siihen liitettävää kehitysalustaa, ostan heti. Ohjelman vaatima vanha DOS-konekin varmaan jostain nurkasta löytyisi...

[unique]

Olisikohan tästä apua? Jos nyt tuosta chromen kääntämästä tekstistä ymmärsin niin tuo saattaisi hoitaa homman.
http://www.elektronika.ne555.bitmar.net ... amator.htm

[Jammu]

Kyllä Googlella tulee pari yleis ohjelmointi laitetta joilla on tuki noille St :n piirille.

[AriT]

Kyllä Googlella tulee pari yleis ohjelmointi laitetta joilla on tuki noille St :n piirille.

Joopa, joo. Kun katsoo hintoja, niin eipä minun lompsasta ainakaan nyt tähän tarkoitukseen löydy vaadittavaa $600-900 + rahti + verot + tullit...

[simis]

blogia lukiessa ihmettelin paria kohtaa;
miksi uusi prossu piti olla 28 pinninen kun vähempikin olisi riittänyt?
Ulkoisen kiteen käyttäminen ei ole järkevää kun tässä tapauksessa pärjää megan sisäisellä RC piirilläkin.
Kai laitoit ohjelmointiliittimen tohon vai ohjelmoitko erillisellä purkilla?

Mutta hyvä haarasteprojekti josta on jopa hyötyä.

[AriT]

blogia lukiessa ihmettelin paria kohtaa;
miksi uusi prossu piti olla 28 pinninen kun vähempikin olisi riittänyt?
Ulkoisen kiteen käyttäminen ei ole järkevää kun tässä tapauksessa pärjää megan sisäisellä RC piirilläkin.
Kai laitoit ohjelmointiliittimen tohon vai ohjelmoitko erillisellä purkilla?

Mutta hyvä haarasteprojekti josta on jopa hyötyä.

Hyviä huomioita!

Ei tuon 28-pinnisen kotelon valintaan ole mitään muuta syytä kuin se, että noita chippejä sattuu olemaan kourallinen laatikossa. I/O-portteja tarvitaan vähintään 13 kpl, joten ihan pikkukoteloloilla ei tule toimeen. Ajattelin jättää muutaman IO:n vielä varalle, joita voi sitten jatkossa käytän johonkin muuhun.

Ulkoisen kiteen liitännän laitoin levylle varmuuden vuoksi, koska kide on käytetävissä. Käytänkö sitä vai sisäistä oskillaattoria selviää sitten myöhemmin. Tarkkaa kelloahan tässä ei tarvita, mutta joskus nuo sisäiset oskillaattorit ovat herkempiä lämpötilan ja jännitteen vaihteluille kuin ulkoinen kide. Tosin siitäkään ei varmaan mitään haittaa tämän kaltaisessa sovelluksessa tule olemaan. Valtrakin näyttää kortin uudemmissa versioissa käyttävän sisäistä RC-oskillaattoria, todennäköisesti minäkin kallistun siihen suuntaan.

Ohjelmointi- tai JTAG-liitin oli mielessä, mutta en sitä levylle laittanut, sille ei ole yksinkertaisesti tilaa. Kehitysalustoista kirjoittelen myöhemmin, mutta käytössä niitä on minulla kaksi: AVR Dragonilla saan tehtyä flässäyksen ja perusdebuggauksen ja sitten on toinen kehityslevy, jonka pystyy irtojohdoilla yhdistämään DSP-kortin prossun kantaan. Tällä simppelillä levyllä on perustarpeet prossun pyörittämiseen sekä debuggaus-liitäntä.

Blogini on tarkoitettu lähinnä alan harrastajille ja toisaalta kun myös opetan sivutoimisesti sulautettuja järjestelmiä amk:ssa, niin tarinoista on toivottavasti hyötyä myös opiskelijoille opintojen alkuvaiheessa.

[Jammu]

Just tein PICillä yksinkertaisen releohjauksen jota komennetaan sarjaliikenteellä, sisäisellä oskillaattorilla, jokunen muukin homma tullut tehtyä, tuossahan ei ole kriittistä kuin baudinopeusgeneraattori... Kide on moneen hommaan hyvä mutta voi olla epäluotettavuuslähdekin, kerran yhdellä kortilla vuoti konkka ja kiteen tienoo kastui, lakkasi pelaamasta kun ei ollut prossulla oskillaattoria. Karuissa oloissa oleva kortti voi pysähtyä samalla tavalla...

[Jammu]

https://www.criadix.fi/tuotteet.html

Toisaalta aina ei tarvitse mennä kiinaan - yksinkertaisia levyjä saa melko edullisesti kotimaastakin ja nopeasti. Criadixia käytettiin joskus kun muutaman kaverin kanssa tehtiin eräs laite. Myös kollega teettänyt euro1 koon kaksipuoleisia kortteja tuolla yhteen sulautettuun kehitelmäänsä eikä hinta ole ollut järjetön. Toki ekaan levyyn tulee aloituskulut.

Samaa mieltä olen tuosta arduinon käytöstä - kehitysalusta on eri asia kuin prossu. Projektit pitää lähteä siitä mitä on tavoite tehdä, sen jälkeen valita prossu ja muut osat - kehitystä voi tehdä kehitysalustalla ja sen jälkeen "portata" lopulliselle prossulle.

[AriT]

https://www.criadix.fi/tuotteet.html

Toisaalta aina ei tarvitse mennä kiinaan - yksinkertaisia levyjä saa melko edullisesti kotimaastakin ja nopeasti.

Pyysinpä tarjouksen 10 kpl:lle, mutta pienimpään tuotannossa olevaan korttikokoon mahtuu n. 20 kpl eli:
"1 kpl työaihio (~20kpl kortteja) 125,00€. Merkintäpainos + 20,00€. Filmit ja aloituskustannukset 115,00€."

Eli kappalehinnaksi tulisi (125+20+115)/20 = 260/20 = 13,00 e/kpl. Kun tarve on näillä näkymin alle puolet tuosta, niin kappalehinta vielä tuplaantuu. Nopea toimitusaika on tietenkin usein tärkeätä, tässä minun tapauksessa ei. Onko hinta sitten edullinen vai ei riippuu tietenkin ostajan kukkarosta...

Tästä linkistä voi muuten katsella miltä piirilevy näyttää 3D:nä (hiiren vasen=pyöritä, oikea=siirrä, scroll=zoom). Pintamerkinnät ovat lopullisessa painoksessa erilaiset kuin tuon mallinnuksen käyttämissä oletuksissa.

[AriT]

https://www.criadix.fi/tuotteet.html

Toisaalta aina ei tarvitse mennä kiinaan - yksinkertaisia levyjä saa melko edullisesti kotimaastakin ja nopeasti.

Pyysinpä tarjouksen 10 kpl:lle, mutta pienimpään tuotannossa olevaan korttikokoon mahtuu n. 20 kpl eli:
"1 kpl työaihio (~20kpl kortteja) 125,00€. Merkintäpainos + 20,00€. Filmit ja aloituskustannukset 115,00€."

Eli kappalehinnaksi tulisi (125+20+115)/20 = 260/20 = 13,00 e/kpl. Kun tarve on näillä näkymin alle puolet tuosta, niin kappalehinta vielä tuplaantuu. Nopea toimitusaika on tietenkin usein tärkeätä, tässä minun tapauksessa ei. Onko hinta sitten edullinen vai ei riippuu tietenkin ostajan kukkarosta...

Tästä linkistä voi muuten katsella miltä piirilevy näyttää 3D:nä (hiiren vasen=pyöritä, oikea=siirrä, scroll=zoom). Pintamerkinnät ovat lopullisessa painoksessa erilaiset kuin tuon mallinnuksen käyttämissä oletuksissa.

Ja hinnat ovat ALV 0% eli eka 20 kpl satsi maksaisi 260 e + ALV = 322,40 e

[Jammu]

Okei, tuo on hyvä tieto, en arvannut panna hintaa kun ei ollut tuoreessa muistissa. Taisi olla vain tuo aloituskustannus mistä puhuttiin,

Yksittäisen kortin hinnan tosiaan määrää tuo paljonko yhteen näkkäriin mahtuu - halpatoimittajien homma perustuu siihen että voivat yhdelle näkkärille koota usean tilaajan kortteja.

Kollega sanoit että Criadixilla myös neuvovat jonkin verran eli protolevy ei jonkin pikkuvirheen kautta mene välttämättä sudeksi, sitä en tiedä onko vastaavaa tsekkiä ulkomaantoimijoilla vaiko ruuttaavatko suoraan vaan tiedostot cammiin. Meillä oli ainakin jotakin origomurheita joskus silloin aikoinaan ekaa levyä tehtäessä...

[AriT]

Kollega sanoit että Criadixilla myös neuvovat jonkin verran eli protolevy ei jonkin pikkuvirheen kautta mene välttämättä sudeksi, sitä en tiedä onko vastaavaa tsekkiä ulkomaantoimijoilla vaiko ruuttaavatko suoraan vaan tiedostot cammiin. Meillä oli ainakin jotakin origomurheita joskus silloin aikoinaan ekaa levyä tehtäessä...

Tuo on hyvää ja rahanarvoista palvelua, josta on usein kannattavaa maksaa levyjen korkeampana hintana. Myös tiedonvaihto ja keskustelu on helpompaa varsinkin aloittelijalle kotimaisen toimijan kanssa. Ulkomaiset (halpa)valmistajat tekevät yleensä juuri sitä mitä tilaat oli toimitetussa aineistossa sitten virheitä tai ei.

Kirjoittelin blogisivulleni vähän tarinaa mitä hankaluuksia esim. näissä piirilevyjen kiinatilauksissa usein on ja kuinka kannattaa tarkistaa CAM-tiedot ennen niiden toimittamista piirilevyvalmistajalle.

[simis]

Mie käytän https://www.pcbcart.com/ tätä. Ihan ammattilaisia ovat tuolla. Jos on ollu häikkää niin korjaavat joko itse tai kertovat missä vika. Milliset mitat kelpaa noille. Levyt tulee kivasti engineering samplena tai giftinä, säästää hiukkasen kun ei jää tulliin.

Jos teen ite gerberit niin yleensä teen niistä pdf:t jolloin voi helpommin tarkastella kerroksia. Niistähän tulee ihan 1:1 gerbereiden kanssa kun valkaa tulostuksen pdf:ksi gerberin sijaan.