Onko tuttu?

[Osmo_]

Kyllähän hyrrällä myös heittotarkkuus paras ja myös tuntuma vieheeseen kelauksessa jonka ansiosta muutaman kalan enemmän saanee, myös se että ei kierrä siimaa missään tilanteessa on etu.

Jos ohjuri vähänkään takkuaa tai siima on löysässä, hyrräkela solmii sen tehokkaasti. Avokela on ihan jees yleislaite. Ittellä on joku Stormin halppishyrrä vetouistelussa. Siimavalinta vaikuttaa kelan toimintaan paljon. 0,16mm kuitusiima kestää tuplat siittä, minkä samanvahvunen muovisiima (10kg vs 4,5kg). Ite käytän 0,28 kuitusiimaa, mikä kestää 22kg. Samaan tulokseen muovisiimalla tarvis olla 0,40-0,45mm ja sillä ongelmaksi muodostuu kelan purkaantuminen.

[pöllö]

Osmolle Colibriin vastaus, eli Colibrissa lippa on oli noin 10-15mm`riä rungon sivussa. Lippa oli helppo vaihtaa eri värisiksi. Runko punainen "luotimainen". Olikohan siinä vielä mustat silmät. Itsellä kuparivärinen toimi parhaiten.

[Osmo_]

Osmolle Colibriin vastaus, eli Colibrissa lippa on oli noin 10-15mm`riä rungon sivussa. Lippa oli helppo vaihtaa eri värisiksi. Runko punainen "luotimainen". Olikohan siinä vielä mustat silmät. Itsellä kuparivärinen toimi parhaiten.

Olisko sulla kuvaa? Äkkiä hahmottelisin se Lotto -lipan kaltaiseksi.

[Manuel]

Kyllähän hyrrällä myös heittotarkkuus paras ja myös tuntuma vieheeseen kelauksessa jonka ansiosta muutaman kalan enemmän saanee, myös se että ei kierrä siimaa missään tilanteessa on etu.

Jos ohjuri vähänkään takkuaa tai siima on löysässä, hyrräkela solmii sen tehokkaasti. Avokela on ihan jees yleislaite. Ittellä on joku Stormin halppishyrrä vetouistelussa. Siimavalinta vaikuttaa kelan toimintaan paljon. 0,16mm kuitusiima kestää tuplat siittä, minkä samanvahvunen muovisiima (10kg vs 4,5kg). Ite käytän 0,28 kuitusiimaa, mikä kestää 22kg. Samaan tulokseen muovisiimalla tarvis olla 0,40-0,45mm ja sillä ongelmaksi muodostuu kelan purkaantuminen.

Tuolla kuitusiimalla ei ole muistia, mikä hyvä myös avokelalle. Myös kaikille muille. Hyrrään saa tarpeeksi siimaa mhtumaan kun käyttää kuitusiimaa. Hyrrää arvosteltava aina sen mukaan kuinka kevyttä voi heittää. 5000C ei kärsinyt mennä paljon alle 15 g 1500C'llä lentää 3 grammainenkin. Siksi suoskkini. Mitään huippupituuksia ei kannata odottaa 3 g uistimella.

Kun heittelee tuolla pikku Ambassadeurilla 2500C/1500C.(Ei siis noilla muovirunkoisilla) Säädettävä jarrut oikein, koska hyrrässä se energia on latautunut sekä uistimeen että pyörivään puolaan. Ei se puola sitä tajua jos uistin osuu vauhdilla veteen vaan työntää siimaa ulos ja sotku tulee tai jos tarttuu takana oleviin puihin. Lisäksi aina sisään kelatessa jarrutettaava siimaa niin että kulkee vasemman käden peukalon ja etusormen välistä. Tämä aivan olennaista käytettäessä hyrrää. Siima ei jää löysälle ja kelautuu tasaisesti puolalle. Kun tämän tekee oikein eikä ole öljynnyt keskipakoisjarrun rumpua tai paloja ei tule mitään takkuja. Rumpu puhdistetään acetoniin kastetulla Topz puikolla ja palat acetonissa.

Ensimmäinen ohje, heitä sivultai jos uistin näyttää osuvan vauhdilla veteen niin puola pysäytettävä peukalolla heti. Pidä huolta ettei uistin pääse myöskään tarraamaan puihin takana heitettäessä..

Opettele säätämään jarrut. Keskipakoisjarru yleensä suht oikein, kunhan ei revi tolkuttomasti painavalla uistimella. Se hallitsee heiton ensi metrit. Jos jarrurumpuun tai paloihin on päässyt öljyä, on ne huphdistettava acetonilla. Akselijarru loppuosan. Akseliarrun perus säätö on niin että kun puola on vapautettu uistin ei valu alas, Vasta pienellä vavan nykäyksellä tulee uistin valuu n 20 cm. Puolan pitää pysähtyä kun uistin osuu veteen. Myötätuuleen heitettäessä voi pitää vähän löysemmällä, vastatuuleen heitettäessä tiukemmalla.

Kun on oppinut säätämään oikein voi alkaa hakemaan löysempia asetuksia. Kun pitää peukaloa lähellä puolaa tuntee heti kun siima alkaa nousemaan puolalla.

Jos haluaa pitkiä heittoja syytä alkaa virittelenään kelaa.

Vaihdetaan Tournnament puola joka on kevyempi ja keskiosa paksumpi. Hankitaan esim. Zplexin Tournament vapa.Näin ei vielä päästä ennätyspituuksiin, mutta lisää tulee pituutta heittoon. Varsinaisista kilpakeloista on esim. poistettu siiman jakaja. ja käytetään erikoissiimoja. Alussa voi olla pätkä paljon vahvempaa siimaa joka kestää sen kilpavavan alkuriuhtaisun. Juuri sen vuoksi että pikku Ambassadeurilla voi heittää keveitä lippoja käytän sitä.

[TONNISATANEN]

Abu Ambassadeur 6500 on se mitä tulee hyrräkeloista eniten käytettyä.

[Manuel]

Abu Ambassadeur 6500 on se mitä tulee hyrräkeloista eniten käytettyä.

6500 on ihan hyvä kela, mutta ei heitä keveitä uistimia. Lienee minimi päälle 15 g. Jos laittaa 2500Chen kuitusiimsn tekee se kaiken paremmin, mutta pystyy heuttämään 4-5 g uistumia. Mikä 1100 on en tunne. Epäilen että noita Abu Garcia keloja. Ainakin 1000 oli täysi romu.

6000C on sama kuin 5000C ja 4500C. vain puolan leveys kaikissa eri. Koska kuitusiimaa mahtuu aivan riitävästi on 1500C ehdoton suosikki. Se C lopussa tarkoittaa kuulalaakeroitua kelaa.

[Osmo_]

Kyllähän hyrrällä myös heittotarkkuus paras ja myös tuntuma vieheeseen kelauksessa jonka ansiosta muutaman kalan enemmän saanee, myös se että ei kierrä siimaa missään tilanteessa on etu.

Jos ohjuri vähänkään takkuaa tai siima on löysässä, hyrräkela solmii sen tehokkaasti. Avokela on ihan jees yleislaite. Ittellä on joku Stormin halppishyrrä vetouistelussa. Siimavalinta vaikuttaa kelan toimintaan paljon. 0,16mm kuitusiima kestää tuplat siittä, minkä samanvahvunen muovisiima (10kg vs 4,5kg). Ite käytän 0,28 kuitusiimaa, mikä kestää 22kg. Samaan tulokseen muovisiimalla tarvis olla 0,40-0,45mm ja sillä ongelmaksi muodostuu kelan purkaantuminen.

Tuolla kuitusiimalla ei ole muistia, mikä hyvä avokelalle. Myös kaikille muille. Hyrrään saa tarpeeksi siimaa mhtumaan kun käyttää kuitusiimaa. Hyrrää arvosteltava aina sen mukaan kuinka kevyttä voi heittää. 5 tonnisella ei kärsinyt mennä paljon alle 15 g 1500C'llä lentää 3 grammainenkin. Siksi suoskkini. Mitään huippupituuksia ei kannata odottaa 3 g uistimella.

Kun heittelee tuolla pikku Ambassadeurilla 2500C/1500C.(Ei siis noilla muovirunkoisilla) Säädettävä jarrut oikein, koska hyrrässä se energia on latautunut sekä uistimeen että pyörivään puolaan. Ei se puola sitä tajua jos uistin osuu vauhdilla veteen vaan työntää siimaa ulos ja sotku tulee tai jos tarttuu takana oleviin puihin. Lisäksi aina sisään kelatessa jarrutettaava siimaa niin että kulkee vasemman käden peukalon ja etusormen välistä. Tämä aivan olennaista käytettäessä hyrrää. Siima ei jää löysälle ja kelautuu tasaisesti puolalle. Kun tämän tekee oikein eikä ole öljynnyt keskipakoisjarrun rumpua tai paloja ei tule mitään takkuja. Rumpu puhdistetään acetoniin kastetulla Topz puikolla ja palat acetonissa.

Ensimmäinen ohje heitä sivulta kunnes opit hallitsemaan peukalosi. Jos uistin osuu vauhdilla veteen niin puola pysäytettävä peukalolla ennen. Pidä huolta ettei uistin pääse tarraamaan puihin.

Opettele säätämään jarrut. Keskipakoisjarru yleensä suht oikein, kunhan ei revi tolkuttomasti painavalla uistimella. Se hallitsee heiton ensi metrit. Kitkajarru loppuosan. Kitkajarrun perus säätö on niin että kun puola on vapautettu uistin ei valu alas, Vasta pienellä vavan heilautuksella tulee n 20 cm. Myötätuuleen heitettäessä voi pitää vähän löysemmällä, vastatuuleen heitettäessä tiukemmalla.

Kun on oppinut säätämään oikein voi alkaa hakemaan löysempia asetuksia. Kun pitää peukaloa lähellä puolaa tuntee heti kun siima alkaa nousemaan puolalla.

Jos haluaa pitkiä heittoja syytä alkaa virittelenään kelaa.

Vaihdetaan Tournnament puola joka on kevyempi ja keskiosa paksumpi. Hankitaan esim. Zplexin Tournament vapa.Näin ei vielä päästä ennätyspituuksiin, mutta lisää tulee pituutta heittoon. Varsinaisista kilpakeloista on esim. poistettu siiman jakaja. ja käytetään erikoissiimoja. Alussa voi olla pätkä paljon vahvempaa siimaa joka kestää sen kilpavavan alkuriuhtaisun. Juuri sen vuoksi että pikku Ambassadeurilla voi heittää keveitä lippoja käytän sitä.

Tartteekin pitää korvan takana. Mut jokatapauksesa en heittele hyrrällä. Avokela on sitä varten. Tiputan uistimen hiljakseen laidan yli ja jarru auki. Sopivan matkan jälkeen jarru kiinni ja oikeen kireyden testaus. Perämoottorista kaasu korvakuulolta sopivaksi ja menox. Uistin on yleensä 150m pääsä ja kaasua sen verta et just käy tasaseen.

[Manuel]

Umpikelapaljon avokelaa helpompi. Sen kanssa vain otettava kala pumppaamalla. Oli avokelakin DAM 30 mutta annoin sen tyttärelle. Avokelalla heitto ei enää ole hallinnassa, umpikelalla pystyy vain pysäyttämään. Osaavalle hyrrä monipuolisempi. Itse heittelen vain tuolla pikkuhyrrällä. Joku 6500 ei juuri heittele keveitä, siinä mielessä avokela parempi. Koska joskus kalakin tarttuu heittelen heittelen hyrrällä, enkä tule koskaan vaihtamaan.

Voi hyrrästäkin laskea siimaa ulos. Jarru vain löysälle ja kiinni kun riittävästi ulkona. ambassadeur 2500C'ssä riittää siimaa.

On se vähän alennustila kelalle jos joutuu vain vetokelaksi.

[DexMasZet]

Toteutimpa yhden haaveen, nyt on järree vetovapa ja abu-garcia 7000i kela. Mistähän tuohon löytyisi käyttöohje kirja, vai osaako joku masinisti tulkita tuon käytön? Hyrräkelalla en ole oikeastaan ikinä heitellyt, eikä myyjäkään älynnyt värkin toiminnasta mitään.
Sen verta videoita kahtelin, että kela ylöspäin ja peukalolla lukitaan rumpu heitossa ja sen jälkeen. Jarru on se tähti hässäkkä ja rummulle omajarru siinä päädyssä, joka säädetään ens alkuun täysin auki?

Kommee peli se on noihin haspeleihin verrattuna, vielä kun ossois käyttää.

[PuuhaPate]

Yrittelinpä tossa vappaapäivänä vispata appiukolta perinnöksi jääneellä vanahalla perhovavalla. Miten se voiki olla niin vaikijaa?
Jos ois perho ollu paikollaan olisin saanu itteni saaliiksi usijamman kerran!
Ei mikkään kovin mairitteleva saalis sanosin.
Oppiikohan DexMasZet heitteleen hyrrällä ennen ku mää perholla?

[DexMasZet]

Järvelle en ilenny harjottelemaan, mutta kuten silloin joskus haspelilla alotellessa, mutteri painoksi ja pellolle.
Toistaiseksi lentää itellä haspelilla paljon kauemmaksi, mutta koko ajan se mutteri pitemmälle lentää. Lähinnä kelan jarruttelu peukalolla temppuilee, tahtoo välillä olla siimat sotkoksella...
Saapikos kammen käännettyä tuommoisessa kelassa toiselle puolelle?

On se pitäny yksinkertanen kampe saaha moni mutkaseksi tehtyä...

[Manuel]

Järvelle en ilenny harjottelemaan, mutta kuten silloin joskus haspelilla alotellessa, mutteri painoksi ja pellolle.
Toistaiseksi lentää itellä haspelilla paljon kauemmaksi, mutta koko ajan se mutteri pitemmälle lentää. Lähinnä kelan jarruttelu peukalolla temppuilee, tahtoo välillä olla siimat sotkoksella...
Saapikos kammen käännettyä tuommoisessa kelassa toiselle puolelle?

On se pitäny yksinkertanen kampe saaha moni mutkaseksi tehtyä...

7000 on omaan tarkoitukseensa erinomainen kela. Se on lohikela ja tarkoitett 30-60 g uistimelle. Heittää sillä vielä 23 g uistintakin. menee siis haukikelanakin, mutta syytä olla oikea vapa. Minulla ABU Atlantic 443S. Parhaimmillaan kun on 20 kg lohi kiinni. Voi sitä käyttää Tenollakin lohikelana. Joko heittelee rannalta tai vetokelana jolloin ei uistimen painolla juuri ole väliä. Siihen mahtuu 200 m 0,50 monofilia. Kuitusiimaa mahtuu tosi paljon.

Vaatii hyrräkelan vavan. Traderan huutokaupoista niitä saa. Suorakahvainen vapa tosi ikävä sen kanssa.

Voi olla monimutkaine mutta valmistetaan edelleen. On Lennart Borgströmin suunnittelema ja siksi lähes ikuinen. Onko 7000 vai 7000C ? Syytä miettiä käyttääkö hauki vai lohikelana. Vapa sen mukaan. Oikean vavan vaatii.Käyttöohje on tosi huone mutta tässä toimiva.
Heitto sivulta loivasti nousevana. Kun näin on oppinut hallitsemaan heittosuunnan voi yrittää heittää pään ylikin. Jarrut säädettävä oikein. Keskipakoisjarrussa ei saa olla yhtään öljyä. Rumpu paljastuu kun irroittaa oikeanpuoleisen päädyn. Ittoitettava varovasti niin että se on ylöspäin ja pidettävä puolasta ettei nouse mukana ettei ne pienet painot huku. 4 kpl. Jos putoavat lattialle voi kestää ennenkun löytyvät. Rumpu putsataan Topzilla ja acetonilla. Korkkiin vähän acetonia ja palat sinne. On ymmärrettävä että heitossa latautuu voima sekä uistimeen että pyörivään puolaan. Jos uistin osuu vauhdilla veteen tai muusta syystä pysähtyy äkisti ei puola sitä ymmärrä naan sylkee siimaa ja sotku on valmis.
Kaikkia varaosia siihen saa. Jalkaosassa on numerosarja joka pitää antaa että saa oikeat osat. Vaikka vain osa osista erilaisia. Varaosia on hyvä olla mukana. Tarvitaan keskipakoisjarrun painot ja varapuola siiman kanssa jos sekoittaa siiman tosi pahasti. Voi tapahtua aloittelijalle. Useimmiten selviää siiman lyhennyksellä, mutta ei heitä hyvin vajaalla puolalla. Siimaa sen verran että noin 1,5 mm syvemmällä kuin puolan reuna.
Kitkajarru. säädetään niin että ei uistin valu silloin alaspäin puola vapautettuna. kun heilauttaa vähän vapaa valuu se n. 20 cm. Pään yli hettoa en itse käytä ollenkaan. Antaa muutaman metrin pituutta lisää tai sotkun ellei osaa. Myötätuuleen heittäessä voi vähän löysätä jarrua ja vastatuuleen kiristää lisää. Sen kitkajarrun tehtävä on pysäyttää puola kun uistin putoaa veteen.Kun säätö on paikalla kierrän asteikon näyttämään nelosta.
Sisäänkelaus niin että pitää vasemmalla kädellä vavasta kelan etupuolelta ja jarruttaa kevyesti siima peukalon ja etusornen välissä, sisäänkelattaessa ettei siima kelaudu löysälle. Ellei ymmärrä sitä kelaa tulee sotkuja. Kalan kanssa ei tarvitse jarruttaa siimasra.

[DexMasZet]

Abu-Garcia 7000i on malli, eli joku uudempi kampe. Vapa on ilmeisesti haspeli vapa, abu Striper ja 2m pitkä.
Kaipa tuo vetouistelussa menee, vaikka tahtoo vieläkin olla heitto hakusassa...

[Manuel]

Abu-Garcia 7000i on malli, eli joku uudempi kampe. Vapa on ilmeisesti haspeli vapa, abu Striper ja 2m pitkä.
Kaipa tuo vetouistelussa menee, vaikka tahtoo vieläkin olla heitto hakusassa...

Taitaa olla tarkoiettukin vetokelaksi.

Jos etsit heittokelaa niin mitä kalastat la minkä kokoisia pitäisi saada ylös ?

[Manuel]

Kyllähän hyrrällä myös heittotarkkuus paras ja myös tuntuma vieheeseen kelauksessa jonka ansiosta muutaman kalan enemmän saanee, myös se että ei kierrä siimaa missään tilanteessa on etu.

Jos ohjuri vähänkään takkuaa tai siima on löysässä, hyrräkela solmii sen tehokkaasti. Avokela on ihan jees yleislaite. Ittellä on joku Stormin halppishyrrä vetouistelussa. Siimavalinta vaikuttaa kelan toimintaan paljon. 0,16mm kuitusiima kestää tuplat siittä, minkä samanvahvunen muovisiima (10kg vs 4,5kg). Ite käytän 0,28 kuitusiimaa, mikä kestää 22kg. Samaan tulokseen muovisiimalla tarvis olla 0,40-0,45mm ja sillä ongelmaksi muodostuu kelan purkaantuminen.

Jos siima on löysässä, on kelattu väärin sisään. Vaikka olen heitellyt tuhansua tai kymmeniä tuhansia kertoja, ei koskaan sattunut minelle noilla hyrrillä.

Oikea sisäänkelaustapa on että vasemmalla kädellä otetaan ote kelan etupuolella olevasta vavan korkkiosasta keski, nimettömällä ja pikkusormella. Sisään kelattaessa siima kulkee peukalon ja etusormen välistä, näin se kelautuu oikein ilman mitään löysiä. Eikä vaadi sen kummempaa puristusta.

Toinen asia mikä tulee kirjoituksista mieleen ABU'n synkron käyttö umpikelassa. Jos vähän isompi kala niin oltava sen verran malttia että pakittaa kammella. ettei siima katkea. Sillä vavan kärki sen kalan väsyttää. ei hillitön vastaanpistäminen. Umpikelassa siima tekee niin monta mutkaa kelassa että sisäänkelausvoima on aika mitätön jarruun verrattuna. Se kammen pakitus löysää heti jarrua pakituksen määrästä riippuen. Näin estetään siiman katkeaminen. Siiman sisäänotto ei tapahdu varsinaisesti kelaamalla vaan pumppaamalla, eli vedetään vavalla ja kun on saatu kalaa lähemmäksi löysätään vapaa ja samalla nopeasti kelataan löystynyttä siimaa sisään sama uudelleen, kunnes saadaan haaviin tai koukun ulottiville.

Autosynkro eroaa niin että ei tarvitse pakittaa kammella. Riittää kun irroittaa otteen kammesta. Se vähentää itse jarrua eli kampi kääntyy itsestää sen verran taaksepäin ettei siima katkea. Itse kalan ylösotto tapahtuu samalla tavalla kuin tavallisella synkrolla.

Abun keloissa muistettava että Lennart Borgström myi Abun1978. Aika pian alkoivat seuraukset näkymään. Piti vain olla halpaa valmistaa. Kaikki sen jälkeen tapahtuneet muutokset on tehty valmistuksen halventamiseksi. Suurin osa tuotannosta siirtyi kaukoitään. Alkoi täydellisen roskan valmistus. Kaikki innovatiivisyys, osaaminen ja laatu katosi. Mitään Abu Garcian suunnitelemaa tavaraa en osta.

[Manuel]

Abu-Garcia 7000i on malli, eli joku uudempi kampe. Vapa on ilmeisesti haspeli vapa, abu Striper ja 2m pitkä.
Kaipa tuo vetouistelussa menee, vaikka tahtoo vieläkin olla heitto hakusassa...

Kun se mitä kalastat jäi selvittämättä. niin ytitän haarukoida.
Ambassadeur 7000C on hyvä lohikela. Sinne mahtuu 200 m 0,50 mmmonofilia.
5000C'hen mahtuu kuitusiimaa niin paljon että kävisi lohikelaksikin.
2500C'hen mahtuu kuitusiimaa niin paljon että hyvin riittää isolle hauelle, taimenelle ja mutta ei isolle lohelle.
1500C tammukoista ja harjuksesta lähtien taimeneen.

7000C heittää jopa 18 g uistinta. 23 g lentää jo hyvin. Tarkooitettu 30-60 G uistimelle
5000C heittää 15-30 g. Ei siis ole hyvä Lapin joille. Ei käy harjukselle tai tammukalle.
2500C käy kuitusiimalla harjuksesta taimeneen. Heittää jo 4-5 g uistinta. Tarpeeksi pehmeä jarru harjukselle.
1500C paras näistä Lapin joille, heittää 3-15 g uistinta. Jarru sama kuin 2500C

Hinta 7000C'lle hinnaston mukaan.
5000C'n saa edullisesti Traderasta
2500C on ollut myynnisä silloin tällöin Traderassa. Hinta pyörii käytetylle 100-150 €
1500C äärimmäisen harvoin myynnissä, koska ne myytiin vain Japaniin ja Tyynenmeren alueelle. Kerran olen nähnyt yhden Traderassa. Hintapyynnöt aika korkeat. Koska jotkut keräilijät ovat ostaneet jonkun maailmalla kovalla hinnalla kuvittelevat Tradera ja ABU että kalastajat maksaisivat mitä vain. Ebaysta saa jitain +100 € samoin kuin 2500C'tä. Japanin hinnat kalliita.

Vain puolan leveys erottaa 6000, 5000 ja 4500 sarjan Samoin 2500 ja 1500 sarjan. C tarkoittaa kuulalaakeroitua. A ja B liukulaakeroitua. 2600 1600 ja 5600 tarkoittavat Garcua ajan hilavitkutin malleja jota ei kannata ostaa..Samoin tekee kuitusiima 6000 ja 5000 sarjan vanhanaikaiseksi vaikka toimivat hyvin, kevyet uistimet eivät vain lennä.. Häniävät 2500 ja 1500 sarjalle.

Kaikkai osia saa noihin ja ovat lähes ikuisia keloja. Nämä ovat vielä Borgströmin suunnittelemia. Uskaltaa ostaa käytettynäkin.

2500C'llä tehty18 g pituusheiton mailmanennätyksiä. Yli 120 metriä mutta ne eivät olleet vakiokeloja ja aivan eri luokan vavat.

Nämä mallit vaativat oman vapansa, Suora haspelvapa todella ikävä. Traderasta edullisesti. Joka kerran hankkii 1500/2500 sarjan kelan tuskin kelpuuttaa koskaan mitään muuta. Oikeat heitto-ohjeet tarvitaan ja ABU'ltakin tulee vääriä ohjeita.. Siimasotkut tarkoittavat 100% varmuudella ettei käyttäjä osaa, joko säätää, heittää tai kelata sisään oikein. 10 minuuttua enempää ei minulta mene opettaa jonkun heittämään.

Honkkarin kelat hajoavatyleensä samana kesänä. Minun vanhin kelani ostettu 1972,. Silloin maksoi esittelykela varaosat ja vapa noin 250 mk. Kaikki neljä toimivat kuin uutena (1500C on uusi ja vain koekäytetty.)

[Yrjö]

Ollaan pikkuisen eksytty ohi alkuperäisestä aiheesta. Mutta kun kuitenkin keloista kirjoitetaan niin hehkutan täällä uusimpia hankintojani. Tuli tilattua 2kpl. tommoisia.
http://www.ebay.com/itm/131896468326?_t ... EBIDX%3AIT
Tieten suurin osa porukasta on sitä mieltä että paskaa ostin. Mutta katotaan miten äijän käy.
Ihan tavallisia järvi sinttejä on saalis yleensä. Jos savustus ahvenia pyytelis keveillä vehkeillä. Tulis sitten myös syötyä saalis tuoreeltaan.
Ainakaan konkurssi ei pelota.
Lisäys: pistin vielä toiset 2kpl lisää tilaukseen. Nyt pitäis olla kelaa loppu iäksi.

[HL-Zetor]

Tuohan on Aito BMW 150.

[Manuel]

Siellä missä kalastelen on 60 km lähimpään tiehen pitää kelan toimia tai tai yli 120 km matka on pilalla. Sinne ei kannata mennä minkään kaukoidän kelan kanssa. Yleensä särkyvät ensimmäisenä kesänä jos niitä käytetään. Se tarkoittaa etten edes osta mitään kelaa jossa lukee Abu Garcia enkä mitään siellä idässä valmistettua.

Turha pilata niin raskasta keikkaa kehnoilla välineillä. Kaikki omat kelat vanhan Abun malleja. Samoin vavat. Eivät katkea kalastamalla. Kaikki ovat -60 tai -70 luvun malleja. Tarpeelliset varaosat mukana eli hyrrän keskipakois jarrun paloja ja varapuola siimalla ja vavalle renkaiden korjaussarja. Yksi jarrun paino kulunut loppuun ja kaverin vavasta irtosi kärkirengas. Kaveri palautti sen myöhemmin. Vapa mikä lie meni matkan jälkeen roskiin.

Kaikkia varaosia saa näihiin vanhoihinkin. Eräs kavereista kalastaa 2500C'llä ja 5000C'llä On lähettänyt pari kertaa huoltoon Ruotsiin vaikka ei niissä mitään vikaa ollut. Muutenkin kaikki sen välineet kunnossa. Kun tuo Ambassadeur 1500C tuli niin tilasin sille varapuolan ja 6 kpl keskipakoisjarrun painoja. Käyvät myös 2500C'hen.

Jos omistaa jonkun vanhan ABUn kelan kannattaa huoltaa sen. Kestävät 10-50 kertaa pitempään kuin kaukoidän vermeet vaikka kuinka olisivat kullanvärisiä. Kun kirjoittaa kuukeiin kelan mallin löytyy niitä lähes aina Traderalta niin ei tule alvia tai tullia.

Joku pitää haspelista, joku umpilelasta tai hyrrästä. Jos vähän kertoo mitä etsii niin tiedän mallit.

Abullla löytyy myös 500 sarja joka on jonkinlainen välimuoto haspelin ja umpikelan. Noita vanhoja uskaltaa ostaa koska kestävät ja osia saa. Jollakin oli Abumatic 120. Sellaisellakin olen kalastanut Tosi helppo ja idiottivarma kela. Ollut monen lapsen ensimmäinen kela. Eikä juuri tarvitse huoltoa. Jos ostan käytetyn kelan huollan sen heti. Silloin tiedän että toimii seuraavat 20 v ainakin. Paljon parempi kauppa kuin uudet.

[Manuel]

Kyllähän hyrrällä myös heittotarkkuus paras ja myös tuntuma vieheeseen kelauksessa jonka ansiosta muutaman kalan enemmän saanee, myös se että ei kierrä siimaa missään tilanteessa on etu.

Kyllähän hyrrällä myös heittotarkkuus paras ja myös tuntuma vieheeseen kelauksessa jonka ansiosta muutaman kalan enemmän saanee, myös se että ei kierrä siimaa missään tilanteessa on etu.

Tenolla oli umpikelafani kalastamassa lohta ja se lohi nappasi uistimeen. Vajaa puolituntia painiskeli sen kanssa. Lohi päättikin ampua kohti. Kun siima löystyi olikin kelan etupuolella harakanpesä. Ei tarvitsisi kertoa että lohi meni. Ei se mikään 20 kiloinen ollut, mutta hyvinkin yli 10 kiloa.