Lämmityskattilam hankinta

[SamiT]

2000 litran varaajan lämmittelyyn puukattilan hankinta ilmeisesti edessä. Täytynee olla noin 30-40 kw että lämpiää kohtuuajassa? Olisi mukava kuulla käyttökokemuksia ja suosituksia kattilan tehosta. Onhan näitä tasioita käsitelty jo monesti aiemminkin, mutta voi olla turhan kallis kokeilu jos tulee hankittua vääränlaiset vehkeet.

[R.A]

Tuo teholuokka on ihan sopiva 2 m3 varaajan lämmitykseen.
Meillä on yläpaloinen jämä 141 (nykyisin primo) lämmittämässä 1.8 m3 pyttyä. Työlästä se lämmitys tuolla jämällä on. Tiuhaan tahtiin saa lisäillä puita, jos meinaa varaajan saada lämpimäksi

Eli suosittelen ihan alapaloista kattilaa, se on melko helppohoitoinen ja kaikkiruokainen
Ala-talkkarin padat edullisimmasta päästä ja esim. arimaxi ja laka "hienompia" versiota mutta myös kalliimpia....

[Vieras]

Omakohtaista



Alapalo on ehkä hieman työläämpi sytytettävä kuin yläpalo. Alapalo energiapihimpi.

Kun minulla on järjestelmässä n. 2500 ltr. vesi n. 20 asteessa, ja sen nostaa kokonaisuudessaan 80 asteeseen arimax 30 kattilalla, siinä menee sekaklapia osapuilleen 0,24 pinometriä.

Lämmitykseen menee 1,5-2 tuntia puun lisäyksineen, ja kun vielä käy käsin sulkemassa vetoluukun.

Jos on kiireinen, niin voihan laittaa jatkoa varastopesään, ja vetoluukkuun sähköautomaatti. Silloin ei lämmitys kestä kuin arinan puhdistuksen, latauksen ja sytytyksen ajan. Polttoöljyä kun roiskasee pohjalle, niin syttyy vielä nopeasti.

Eli minulla 180 ltr varastopesä täyteen, ja sitten lisäyksessä vielä puolilleen. Saattaa olla että nousee varaaja jo yläsyrjästä 90 asteeseenkin. Se kun paljon riippuu puusta.

Saattaa tuntua paljolta, mutta kun on päässyt varaaja kylmäksi, on rakennuksessa hiukan energiavelkaa, joka on kuitattava. Vaikea arvioida taas silloin, kun huoneisto ei ota varaajan lämmityksen aikana yhtään, ja vaikkapa varaajan yläpäästä on vielä puoli metriä kuumana. Se on arvioitava, ja puun laatu vaikuttaa tietysti myös.


Ainoa harminaihe tuossa on se, että olisi pitänyt ottaa 3000 litran varaaja, tai vieläkin isompi. Olisi saanut surutta polttaa, ilman pelkoa kiehumisesta. Samoin olen hiukan harmitellut etten ottanut stokeriaukollista.


Nyt on öljypolttimen aukko molemmilla sivuilla. Toisella puolen olisi saanut olla stokeriaukko. Jos vaikka joskus olisi innostunut kokeilemaan stokeria. Papanapolttimen saa kiinni poltinaukkoonkin.

[Jantikka]

Mulla on Arimax 35 alapalokattila ollut tämän talven käytössä, sen nimellisteho on 40 kW. Se lämmittää 3000 litran varaajaa. Arimaxin pesällinen on noin 160 litraa, eli normaali pakkasilla riittää vajaa pesällinen varaajan lämmöntarpeeseen. Nyt kun on -30C niin pitää polttaa täysi pesällinen ja pikkuisen lisätäkin. Puut ovat tänä talvena kakkoslaatuoluokan losoja. (Lämmitettävä pinta-ala 200 neliötä)

Aikaisemmin polttelin puita vanhalla Jämä yläpalokattilalla, 24 kW ja 2000 litran varaaja. Puita piti tosiaan olla yhtenään lisäämässä!

Arimax on helppohoitoinen (luultavasti muutkin alapalokattilat), pesän pohjalle syttöjä (öljyinen räsy) ja tarvittava annos puita päälle, sytytys tuhkaluukun kautta vanhoilla sanomalehdillä ja luukut kiinni. Pesällisen polton aikana ei kattilaan tarvitse kajota.

Vetosäädin pitää huolen että pesässä on kunnon tulet, mutta ei päästä kattilaa kuumenemaan liikaa (varolaite alkaa jähdyttämään kattilaa 90 asteessa).

Kattilan latauspumpun termostaatti hoitaa sen että varaajaan menee vain yli 75 asteista vettä. Itse latauspumppu starttaa ja pysähtyy kattilan termostaatin ohjaamana.

Nuohousväli on pitkä, koska varsinainen palaminen tapahtuu keraamisessa jälkipolttopesässä, (kuulemma) yli 900 asteen lämpotilassa, sen seurauksena kattila pysyy hyvin puhtaana. Nuohouskaan ei vie kuin muutaman minuutin kun sen aika on käsillä. Normaalisti savukaasut ovat 250 - 290 astetta, jos menee 300 asteeseen, niin olen nuohonnut.

Mitäs huonoa siinä on.... puut pitää latoa kohtuullisen hyvin pesään ettei se holvaa, sekään ei lopeta palamista mutta kattila toimii tällöin paljon pienemmällä teholla.

Vertailin eri kattilamalleja tuossa teholuokassa, Ala-talkkari olisi ollut halvempi, mutta siihen piti olla 33 cm puut, tähän Arimaxiin menee 50 senttiset. Muut merkit/mallit olivat kalliimpia, tisn varmaan hienompiakin.

Edellisestä voisi päätellä että olen tyytyväinen valintaan...

[pilvilinna]

No minulla on Jämä Nature niin kuin olen noissa muissa jutuissa jo kertonutkin.Käänteispalonen,valmistajan mukaan hyötysuhde yli 80%,varmaan jos kaikki on kohdallaan,40kW,lämmittää 3000 l:n pyttyä.
Savukaasu imuri joka ohjaa palamista,ei tuu savut pannuhuoneeseen,eikä
ole piipun pituus vaatimusta,50 cm puut joiden laadulla ei tunnu olevan paljo
väliä kunhan ei oo mitään heinäseipään nappuloita.Viimeisen pesän täytön jälkeen ei tartte käydä pannuhuoneessa.Ei vie älyttömästi puita.
Tuota vähän ihmettelen kun ATH sanoo että lämpiää 2500 litraa 20 asteesta
80 asteeseen 1,5-2 tunnissa.Paljonkos siinä tärvitaan tehoa että lämpö nousee 60 astetta kahdessa tunnissa,kun sitä on kuitenkin 2500 litraa?

[AV]

2500 litran vesimäärässä on 60 asteen lämpöerolla kilovatteja
noin 175 kwh , että jopa se alapalo arimaxi onkin tehokas kattila!
Puumäärä 240 litraa antaa pihkapuulla 55% hyötysuhteella 177 kwh
MottiNetti laskurilla laskettuna.

[Vieras]

Pilkunviilausta.


No joo. ehkäpä se Arimaxin varastopesä
ei ole 180 litraa niin kuin olen luullut. Se on ehkä tuo 160 litraa. Silloin se tekisi 0.2 pinomottia.

Mottinetin puutavara on myyntikelpoista. Poltan itse kaikenlaatuista sekaisin, joten ei varmaan päästä luokitellun puun tasolle energiamäärässä.

Tehoa tuntuisi kyllä olevan kiitettävästi.

[pilvilinna]

Ei oo mitään pilkun viilausta jos kerrot miten se tapahtuu puolessatoista tunnissa se lämmön nousu? Sehän on satakilovattinen vähintään se kattila.

[Vieras]

87,5 kw

Luetaan niin kuin piru raamattua:-)

Se taitaa olla tuo Arimax 35, pitää tarkistaa.

Minä nyt tiedä vaikka menisi se 2,5 tuntiakin joskus, En ollut kirjoittamassa alan oppikirjaa. Eiköhän siellä ollut tuo n. monasti. pitää katsoa. Ja syytön minä siihen olen, jos vesi lämpeää nopeasti. Siitä pitää valittaa tehtaalle.

Sen tiedän tuohon lisätä, että 100 hehdon viljakärryllinen puuta riittää näillä pakkasilla pari viikkoa. On neljässä kerroksessa tiloja, ja eristys niin ja näin.

Ajankohtaista.

Se pitää muuten paikkansa, että kylmyys änkeää sisään, kun ilma nopeasti lauhtuu, niin kuin nyt. Patterit ovat kuumenneet sellaisiksi ettei kättä siedä pitää, mutta sisälämpö pysyy vakiona.

Kumma juttu.

[pilvilinna]

Eihän se kenenkään syy ole jos vesi lämpiää nopeasti.Tässä oli vaan kaveri hankkimassa kattilaa ja sitä ja muitakin varmaan kiinnostais tietää miten
kattilalla jonka tehoks ilmoitetaan 20-40 kW,saadaan tommoset lämmön nousut ,edes lähellekkään,, aikaseks. Valmistaja ilmoittaa kattilan sopivan
100-250m2 taloon kun eivät oleta kenenkään asuvan pannuhuoneessa kokoajan. Jos asiat on näin kun kerroit niin minäkin vien tuon pari vuotta
vanhan pannun heti ulos ja vaihdan tommoseen Arimaksiin.

[Vieras]

Markkinoiden parhaitahan tuo on. Sillä perusteella se tuli taloon. Suurin osa markkinoilla olevista kattiloista on vitsejä. Tuli
niihin muutama vuosi sitten perehdyttyä.

Oli ennen semmoinen alapalo Jämä samalla periaatteella, mutta kyllä tuo Arimax on toista luokkaa. Jämässä taisi kyllä olla paljon isompi pesä, kun kerran putkimies mahtui tulipesän sisään hitsaamaan.

[Eläkeläismetsuri]

Polttoaineen laadulla on suuri merkitys tuossa kattilan tehossa. Pieniä ja kuivia koivuja tai märkää muuta puuta. Antaa samasta kattilasta kokonaan eri tulokset.

[Vieras]

Näin on.

Puulla ja puulla voi olla 3 x ero, kun sen polttaa lämmöksi.



Tuo mottinetin energialaskuri syö perunoita.

Haapakin on merkattu paremmaksi polttoarvoltaan kuin kuusi ja samanveroiseksi kuin mänty.

Ei pidä paikkaansa. Ja muutenkin lukemat tuntuvat olevan tikkataululla heitettyjä.


Joskus olen miettinyt, että sama kilomäärä puuta, olivat lajiltaan mitä tahansa, antavat suunnilleen saman verran lämpöä. Eli polttoaineena ostettaessa jos maksaa kiloista, eikä litroista, se olisi oikeudenmukaisempaa ostajalle, ja selvempää myyjälle. Kosteudessa pitäisi olla jokin laskennallinen, tai raja-arvo.

Sama varmasti koskee kaikkea poltettavaa biomassaa.



Tuosta ilmoitetusta tehosta tuli mieleen juttu, kun äijät 20 luvulla sahasivat höyryllä 9 metristä täyskanttista 8 tuumasta, ökytalon navetan värkeiksi, niin lämmittäjä ajoi pesään rutikuivaa sahanpintaa ja vanhoja kattopäreitä.

Saatiin kilovatit tuplattua:-)

Oho. Sorry vaan ketjun aloittajalle, tais mennä ohi aiheesta. Lopetan nämä jorinat.

[AV]

Kyllähän se alapalokattila on hyvä ja vaivaton käyttää ,mutta en
itse laitaisi asunon yhteyteen vaan eri rakenukseen ,johtuen
päällä olevasta luukusta ja sen aiheutamasta savu ja noki
pöllähdyksistä puita laittaessa. www.tulipiippu.com on mielenkiintoinen
pelletti /kaura kattila jossa on valmiina viikon varastopesä täys kom-
pakti rakenne muistaakseni ulkomitat 140 *70*140cm. :esitely
on osiossa peltoenergia.

[pilvilinna]

Se on vähän niin että kuinka näitä lukee,mottinetti: Koivu =1254
Haapa=979 Mänty=1004 Kuusi =975 ,nämä lukemat sieltä löytyy ja ovat
Kwh/pm3.Onhan Amerikassakin on porukka joka uskoo että maapallo on
pannukakku.

[Ripa]

Eiköhän se niin ole näissä kattila asioissakin että hyvä ja "ku halavalla sain" ei tahdo yleensä kohdata.Aina näissä joutuu jostain joustamaan.Sellaista yleiskattilaa ei olekaan joka sopisi joka tilanteeseen.
Ensinnä tietysti lämmitettävät neliöt/kuutiot,pannuhuoneen koko(millainen "ydinreaktori"sinne mahtuu),varaajan vaatima tila ja vielä tuo piipun korkeuskin sanelee omat ehtonsa kattilatyypin valintaan.

[Pellervo]

Olen harjoitellut Tallinasta haetulla tsekkiläisellä valukattilalla, teho muistaakseni 22 kW, varaaja on vain 1200 litraa.
Kolmella pesällisellä nousee jostakin 30 asteesta 80 asteeseen, pyrkii palamaan liikaakin kytemällä eli mekaaninen termostaatti sulkee ilmaläppää. Eli onko putkitus ahdas kun on tuuma ja varttia, latauksen pumpun jo vaihdoin isommaksi.
Puun kulutus on hyvin kohtuullinen ja sytytys helppoa, savukaasujen lämpötila kohdallaan niin kuin pitää.
Suunnittelen lisätä vesimäärää toisella varaajalla, ehkä 1500 litraisella, sekin kai pitää hakea hintasyistä Tallinasta (köyhäilyä).
Minkäänlaista automaatiota ei ole joten polku pysyy ulkokautta auki kellarin ovelle.

[pilvilinna]

Alkaako se kattila oleen lähellä kiehumista kun se ilmoja sulkee,vai olisko sitä termaria vara kääntää niin ettei sulkis ilmaläppää

[Pellervo]

Kyllä se ilmaa sulkee vasta kun kattilan lämpö nousee 80 asteeseen, yksinkertainen mekaaninen termostaatti toimii kyllä hyvin.
Sitten jos varaaja sekin nousee 80:een ja kattila yli, niin kiehumisensuoja alkaa toimia ja laskee kuumaa vettä viemäriin ja ottaa kylmää tilalle verkosta automaattisesti. Eli lämmittäjän pitää miettiä montako klapia heittää pesään loppuvaiheessa. Huolettomampaa olisi kun olisi isompi varaaja.

[AV]

Minkä hintasia Tallinasa kattilat ja varajat on? Ei sen ilmaläpän tarvihte
varajakäytössä vielä 80 asteessa sulkeutua varsinkaan jos paineelinen
järjestelmä ,turha sitä tulta on kituutaa ,koska palamishyötysuhde
romahtaa. Jos kattilan teho 22 kwh niin tuntuis 1200 litran varaaja
sopivalta ,vertaa lämitysaika. Minkälaiset vehkeet ne vedenlisäys-
automaatti oikein on ? oli meinaan uutta minulle.