Manuel kirjoitti:Tuon syllinterin suhteen käy niinkuin espanjalaisten tuulimyllynkin. Taas on potenssit hukassa. Pinta-ala kasvaa säteen toisella potenssilla eikä neljännellä.
Puurot ja vellit pahasti sekaisin. Paljon halvempaa pumpata vettä voimalaitoksen padon yli. Ei tarvita mitään sylinteriä tehdä ja voimalaitoskin valmiina.
85% hyötysuhde on todella utopiaa.. Ketjussa tulee vastaa pumppausmoottoreiden hyötysuhde, pumppujen hyötysuhde ja sen generaattorin ja turbiinin hyötysuhde.
Jos kaikissa rakennuksissa olisi lämmönvaraajat toimisi muuten mutta hankala tehdä jälkikäteen. Energiaa voi varastoida veteen 60 KWH per kuutiometri
Luokittelen homman media-ankaksi.
Tällä hetkellä energiayhtiöt hankkivat hyvin koska tuotantokustannukset halvat eli saaatava voitto tuntuva. Tuulienergiaa sabotoidaan koska se järsii yhtiöiden voittoja. Vihriäiset etunenässä haittaamassa tuulienergian kannattavuutta.
Manuel keulii itsekin.
Uutisessa mainittu sälöttävän energian laskutapa on selvästi määritelty.
Kun lieriön sädettä kasvatetaan, kasvtetaan korkeutta samassa suhteessa.
Eli kivilieriö on tekstin mukaan aina yhtä korkea kuin on sen halkaisija 2r.
Ja lieriötä nostetaan vedellä noin puolen korkeutensa verran, eli jos lieriön
korkeus on 2r , maksimi siirtomatka olisi r.
Ensin sen kivilieriön massa,
m = tiheys x pohjan ala x korkeus, eli; ρπr ² x 2r (1)
Sijoitetaan potentiaalienergian kaavaan eli
matkan r verran ylösnostetun ylösnostetun lieriön
potentiaalienergia W = mgr (2)
Kun sijoitetaan (1) -> (2), saadaan varastoidun potentiaalienergian määräksi W = 2ρπr^4
Hyötysuhteen yltiöoptimistisuudesta olen samaa mieltä. Mutta kivilieriön
tiheys on siis 2,6 kertainen veden tiheyteen verrattuna, joten pumpattavaa
vettä tarvitsee työntää säiliöön vain noin kolmasosa saman energian
keräämiseksi, patoaltaaseen verrattuna, joten voisi ajatella, että
pumppuhäviöt alenisivat.
-SS-
