Masinistit keskustelupalsta

Tarkoitus olis vaihtaa ikääntynyt öljykattila puulämmitykseen, mutta otanko klapikattilan vai stokerin? Siinäpä pulma, kyseessä on maatilan asuinrakenus, omaa puuta on riittävästi omassa metsässä. Muita rakennuksia ei ole tarvetta lämmittää.


Usein kuulee väitettävän että hakkeella ei kannata lämmittää pelkkää asuinrakennusta, ihmettelen tätä väitettä, ainakaan mitkään tekniset syyt eivät pitäisi olla esteenä, ainoastaan hakelogistiset syyt voivat tulla kyseeseen jos väitetään että ei ole mielekästä lämmittää pelkkää asuinrakennusta hakkeella.

Eli monissa omakotitaloissa teknisiin tiloihin ei mahdi isoa stokerin siiloa,usein puolen kuution siilo on suurin mikä mahtuu, ja se tekee hakkeella lämmittämisen työlääksi, ja jos kyseessä on taajaman omakotitaloalueella sijaitseva talo pienellä tontilla, niin haketta ei saa varastoitua mihinkään. No itselleni mahtuu kuution kokoinen stokerisiilo omakotitalon alakertaan, lisäksi ulkorakennuksissa on riittävästi tilaa vaikka 100 m3 hakkeen varastointiin, vaikka oma laskennallinen tarve on noin 50 m3 /vuodessa haketta.

Lisäksi kellaritiloihini sopii 1-2 kutiota haketta stokerin lähelle odottaaan, joten sekin omalta kohdaltani olisi hakkeen käsittelyn työläyttä vähentävä seikka.

Klapilämmitys olis jonkin verran työläämpi kuin hake, mutta toisaalta paljon huolettomampi, klapisysteemissä on vähän "liikkuvia osia, pieni vikaantumisalttius. tarvitsee vain lämmittää varaaja kuumaksi, ja sitten ei tarvi miettiä lämmitystä ennen seuraavaa varaajan lämmityskertaa.

Hakkeessa arveluttaa laitteiston toimintavarmuus, siitä minulla on paljon negatiivisia ennakkoluuloja, eikä ilman perustetta, ajatelkaapa itsekin, hakelaitteistossa on enemmän liikuvia osia kuin klapi-varaaja-systeemissä, joten siinä on enemmän siis myös vika-altiita kohtia, ja myös laitteiston säätäminen arveluttaa, osaanko tehdä sitä oikein, jotta palaminen olisi tehokasta, klapilämmitys sen sijaan on varsin yksinkertaista, puut uuniin ja tulen sytytys ja puiden mahdollinen lisäminen, ja kun varaaja on kuuma. voi lämmittämisen taas huoletta unohtaa.

Ja kun on hakelaitteisto, niin miten pitkäksi aikaa uskaltaa talon jättää tyhjilleen ,onko hakesysteemeissä minkälainen varajäjestelmä? jos tulee häiriö, niin lähteekö kattilassa oleva sähkövastus päälle, jotta ei talo kylmene?

Paljon siis on mietittävää, valitako varmatoiminen, luotettava ja huoleton mutta työläs klapilämmitys, vai vähemmän työläs mutta epävarma hakelämmitys.

Kannattaa huomioida kovalla pakkasella pattereiden vaatima lämpö eli jos pienet patterit (kuten meilla) kovalla pakkasella joutuu lämmittämään kun varaaja laskee alle 60 astetta. Klapikattila (tarvittaessa varaaja) ja stokeri niin voi lämmittää kummalla haluaa, riippuu tietysti tiloista yms. Ja mites se klapi systeemi sitten pelaa jos on pitempään poissa ??

Mää lämmitän klapilla ja jos en kerkee tai pysty lämmittään klapiilla, voin laittaa öljylle tai sähkölle ettei tupa mene kylmäksi poissaollessa. Tosin sähköö ei ole kytketty mutta vastus on.

En suostuisi klapeilla lämmittämään.

Suunnitelmia ja vaihtoehtoja miettiessä klapien lisääminen on melko helppoa ja vaivatonta puuhaa,niinhän se onkin jos siinä pihapiirissä/lähipiirissä ratustelee päivät.Tavalliselle töissäkulkijalle en moista ristiä kyllä suosittelisi.Kyllä se sen verran sitoo.En kyllä ole kovin hyvin perillä minkälaisia täyttöjä näihin nykykattiloihin saa "panostettua" jos päivän tarve menee yhdellä reissulla niin asia muuttuu jo aivan toiseksi.Noihin "kannattaako" laskelmiin olen aina suhtautunut varauksella,jos ainoana perusteena käytetään euromäärää mikä oikeasti sieltä lompsasta katoaa niin monikin laskelma pyllähtää nurinkurin.

Itse olen arponut tässä jo tovin mikä olisi viisas puupohjainen lämmitysmuoto meille omakotitaloon. Pelletti se ei ole arvaamattoman tulevaisuuden hintakehityksen takia, se on joko klapit tai hake.

Hakkeen tekoon ei ole vehkeitä eikä kannata hankkia, klapien tekoon on vehkeet.

Mutta miten automatisoisi kalpien polton? Kaikenlaisia varastokattiloita on olemassa, mutta se ei takaa pitkää huoltoväliä. Mieltä kutkuttaa ajatus automatisoidusta systeemistä jossa klapit kulkee itse kattilaan. Kai semmoisenkin joku on tehnyt?

Mulla henkkoht alkaa otsasuoni sykkiä kun joku puhuu jostakin kannattavuuslaskelmista. Laskelmillahan voi valikoivasti aina todistella itselleen valinneensa oikein. Nollan satsauksella saa tulokseksi nollan ja kulut on silloin nolla. Parermpi tehdä ylimalkainen arvio onko homma terveellä pohjalla, viitsiikö tehdä nminkä verran itse, voiko jotakin perustella omavaraisuudella, minimoiko vai maksimoiko oman työn osuuden...

Hakkuria ei tarvi itse, urakoitsija tekee nopeasti hakkeet, eikä maksa paljoa, hinta pyörii jossain 4-5 euron paikeilla kuutio (sis. alv.)

Onko millaista varaaja? Talon koko ja ikä, eli lämmöntarve?

Kaipa sen klapin polton voisi hoitaa stokeri tyyliin valitettavasti tehot siinä vaihessa MWatteja ei kWatteja tai sitten kehitellä joku varastopesä jossa sytytys ?? Pelletti kuitenkin kohtuu edullinen pienen mittakaavan sovelluksissa ja prosentit tietty 20 % ei ole euroina kuin 200 jos kulut 1000 mutta jos vaikka 100 000 niin sitten jo 20 000 kaikki on suhteellista. Klapikattila ja varaaja niin sopivasti järjeltynä käytössä stokerilla hake+pelletti, klapit, sähkö, öljy, tuulivoima, aurinkokennot, ilmavesilämpöpumppu ja maalämpö tai sitten joku edellisten hybridi mikä ei sekään välttämättä pöllömpi.

-

Veljellä on nyt ollut hake pari vuotta ja harmittelee, kun ei laittanut jo 10-vuotta sitten, niin hyvä on ollut.

Itselläni on klapi lämmitys ja kyllä siinä joutuu 20 minuutin välein puita laittamaan.
2-3 tuntia kun ahkeroi on 2 kuution varaaja kuuma.
Hakkeessa riittä kun 1-2 kertaa siilon laittaa täyteen. Varaajakin saa olla paljon pienenpi.

Jotenkin hake tuntuu turvallisemmalta, kun palaa pikku liekillä. Savukaasut on matalampia ja hyötysuhde varmaankin parempi, koska kattilan tulipintaa on enemmän, kun ei ole täynnä klapeja...

Hakkeen tekeminen on myös klapeja nopeampaa. Hakkeet kuivataan kylmäpuhalluksella myös verkkopohjaisilla vaihtolavoilla.

Hakettaminen, kuivaus, varastointi ja hakkeen siirto poltoon. Ne kun sujuu, niin homma on bueno.

^ Mikä kattila sinulla on? Kaikki kotimaiset ei lukemani perusteella ole parhaita vaan alan parasta osaamista löytyy Tanskasta ja Saksasta esimerkiksi. Onhan se hake meillekin vaihtoehto. Jo nyt öljysysteemiin olen ajatellut laittaa sähköparoonin joka tappauksessa ja kesäkautta ajatellen olisi myös aurinkokeräimet, tai tarkemmin 8kk vuodessa saisi niistäkin jotakin ulos. Olihan tänäänkin jo auringossa potkua, olohuoneen seinässä sisällä lämpömittariin paistoi aurinko, lukema oli +36, kun huoneessa oikeasti oli +20C

Edelleenkin, pellettiä en laittaisi, öljykin on yhtä fiksua, pelletin raaka-aineen saatavuus vähenee sitä mukaa mitä mekaaninen puunjalostus Suomessa. Pelletin hinnan määrää käytännössä Vapo sillä pienten tuottajien ei kannata alihintaan myydä ulos vaan Vapo on valmis ostamaan kaiken kotimaisen tuotannon ja myymään vaikka Ruotsiin. Pelletin kysyntä nousee, hinta nousee. Pelletin hyviä puolia on ekologisuus, suuri energiasisältö ja tasalaatuisuus.

Hakelämmityksessä jää yksi lämmitysvaihe pois kun ei tarvitse hikoilla puiden karsinnassa. Karsimaton kokopuuhake palaa siinä kuin karsitun puun hake.

tapsa kirjoitti:Onko millaista varaaja? Talon koko ja ikä, eli lämmöntarve?

Jos multa kysyt, niin ei ole varaajaa, 50-luvun talo, neliöitä n. 180 m2, ja kellarikerroksesa puolilämpimänä pidettviä tiloja n. 30 m2 . Energiankulutus noin 30 000 kwh /vuosi

Jammu kirjoitti: Edelleenkin, pellettiä en laittaisi, öljykin on yhtä fiksua, pelletin raaka-aineen saatavuus vähenee sitä mukaa mitä mekaaninen puunjalostus Suomessa. Pelletin hinnan määrää käytännössä Vapo sillä pienten tuottajien ei kannata alihintaan myydä ulos vaan Vapo on valmis ostamaan kaiken kotimaisen tuotannon ja myymään vaikka Ruotsiin. Pelletin kysyntä nousee, hinta nousee. Pelletin hyviä puolia on ekologisuus, suuri energiasisältö ja tasalaatuisuus.

Eipä se öljykään tule Suomesta niin miksi se pelletti pitäs täältä ostää, Biowatti valittaa kun eivät saa raaka-ainetta venäläisen pelletin hinnalla, lisäksi tarkoitin tuon pelletin stokeriin jos ei jostain syystä halua haketta, stokerille kelpaa kumpikin.

Kotona oli hakelämmitys ja siihen en viitsisi alkaa. Sammumiset pakkasella vihonviimeistä hommaa. Samoin pöly, Yltäpäällä vaatteet pölyssä ja saat rykiä ja kokoa, kun käyt säiliön täyttämässä.
Kun kaikki pelaa ja joku muu täyttää säiliön, niin silloin hyvä.
Hake vaatii myös ison katetun varaston. Lumi ja jää hakkeen seassa sammuttaa aina kattilan. Hakkeen oltava tasalaatuista.

Jos nyt rakentaisin, niin lämmitys klapeilla.
Klapisavotta talvella ja keväällä on nättiä hommaa, sama polttoaine käy leivinuuniin, saunaan ja ylimääräiset voi myydä kalliilla naapurin sähkölämmittäjälle talvella.
Sähkövastus varaajaan kaveriksi, niin voi olla poissa kotoa huoleti.
Maalämmöt ja ilmalämpöpumput kannattaa unohtaa.

Lucas kirjoitti: Mulla on nyt ollut jokusen vuoden hakelämmitys. Pannuhuoneessa on saavitäytöllä 240 litran säiliöllä varustettu poltin. 2 kertaa vuorokaudessa tarvitsee käydä täyttämässä, parin kympin pakkasilla kolme kertaa.
En ikimaailmassa alkaisi enää savustaa naapureita klapilämmityksellä. Klapien teko ja pinoaminen on vihoviimeistä hommaa, ja se jää hakkeen kanssa kokonaan pois.

Miten kuivatat hakkeen ?
Ihan omana henk. koht. mielipiteenäni, niin kaksi kertaa päivässä saavitäyttö on kohtuuton mutta makuasia kuitenkin.

Hoopo kirjoitti:Kotona oli hakelämmitys ja siihen en viitsisi alkaa. Sammumiset pakkasella vihonviimeistä hommaa. Samoin pöly, Yltäpäällä vaatteet pölyssä ja saat rykiä ja kokoa, kun käyt säiliön täyttämässä.
Kun kaikki pelaa ja joku muu täyttää säiliön, niin silloin hyvä.
Hake vaatii myös ison katetun varaston. Lumi ja jää hakkeen seassa sammuttaa aina kattilan. Hakkeen oltava tasalaatuista.

Jos nyt rakentaisin, niin lämmitys klapeilla.
Klapisavotta talvella ja keväällä on nättiä hommaa, sama polttoaine käy leivinuuniin, saunaan ja ylimääräiset voi myydä kalliilla naapurin sähkölämmittäjälle talvella.
Sähkövastus varaajaan kaveriksi, niin voi olla poissa kotoa huoleti.
Maalämmöt ja ilmalämpöpumput kannattaa unohtaa.

Kuinkas ne sammimiset tapahtuu pakkasilla? Ennemmin sammuilee ja reistaa silloin kun tarvetta on vähän ja stokeri jatkuvasti taukokäynnillä.

Hengityssuojaimia kantsii pitää, mut sitten ei tarvi rykiä.
Ei meidän hake kovin tasalaatuista ole, mutta kyllä stokeri pelaa.

Jos ei ole haketta, niin palaturve tai pelletti menee stokerilla myös.

Meillä on stokeri päällä vain talvella, kun sitä lämmintä tarvitaan tosissaan, väliaijalla on sähköä ja ilmalämpöpumppua. Ilmalämpöpumppu pitää olla kesän takia jäähdyttämässä muutenkin, niin samalla se lämmittää välikelilläkin.

Roskapuutkin saa poltettua kun nyppää stokerin pois pesästä.

Meillä on ollut stokeri yli 25 vuotta, nyt haikailisin maalämmön perään. Klapeilla meidän mörskää ei viittisi lämmittää.

juha kirjoitti: Itselläni on klapi lämmitys ja kyllä siinä joutuu 20 minuutin välein puita laittamaan.
2-3 tuntia kun ahkeroi on 2 kuution varaaja kuuma.
Hakkeessa riittä kun 1-2 kertaa siilon laittaa täyteen. Varaajakin saa olla paljon pienenpi.

Pienellä vanhalla yläpalokattilalla se on juurikin tuota eli ihan älytöntä mutta homma muuttuu toiseksi nykyaikaisella alapalokattilalla jonka yhdellä latingilla (2,5-3 h ) lämmittää sen 2 m³ varaajan +90 ° eikä tartte saavilla hakkeita pöllytellä.

[-