Masinistit keskustelupalsta

Tässä kesän mittaan on ollut lehdessä juttua useampaan otteeseen, että umpi ja sakokaivojen tyhjennykset pitäisi kunnallistaa, eli Lounais-Suomen jätehuolto järjestäisi keskitetysti tyhjennykset. Perusteena tälle on, että tällä hetkellä likavesiä häviää tankkerillinen vuodessa luontoon.
Perusteena tälle on kemiöstä saadut kokemukset, jossa kunnallistamisen jälkeen kerättävän lietteen määrä kasvoi huomattavasti.

Sakokaivot pitää tyhjentää kerran vuodessa.

No varmasti kaikki ei ollut tyhjentänyt kaivoa kerran vuodessa, jos ei ole ollut tarvetta. Joki virkailija haastattelussa sanoi, että nyt monella on kaivot täynnä ja tavaraa valuu yli luontoon

Tuntuu, että tämä on populismia parhaimmillaan, ihminen joka ei ymmärrä miten sakokaivo toimii ja lukee tällaista, kauhistelee asiaa. Uskooko em. virkailija asian todella olevan näin, vai onko kyseessä propaganda työnantajan asian ajamiseksi, en tiedä. Toivoisin jälkimmäistä.

Sakokaivoista kuuluukin tulla yli. Meneekö se sitten ojaan, imeytyskenttään tms, riippuu sitten järjestelmästä.

Varmasti jossain joku vielä levittää tavaransa pellolle, mutta uskon, että on melko marginaalinen ilmiö.

Mika 82 kirjoitti: Varmasti jossain joku vielä levittää tavaransa pellolle, mutta uskon, että on melko marginaalinen ilmiö.

Eikös sen oikea paikka pellossa olekin? Kun oikein miettii tätä toimintaa, merien tilaa vain pahennetaan pumppaamalla sinne lisää sontaa.

Ennen vanhaan kakka laitettiin peltoon, kemialliset lannoitteet oli vain laboratoriossa ja itämeri voi hyvin. Nykyään kakka pitää pumpata "puhdistettuna" mereen, peltoon laittaa kemikaaleja jos jonkinlaisia ja itämeri on muuttunut tunkioksi. Sattumaako? Tuskin.

Eikös joku idiootti oikeen tutki asiaa että juu kyllä on hyvää lannoitetta..

Meillä kun on kompostoivat pytyt niin huonoa ei mene vesistöön, emäntä käyttää kukkapenkkien lannotteena

Mika 82 kirjoitti:Tässä kesän mittaan on ollut lehdessä juttua useampaan otteeseen, että umpi ja sakokaivojen tyhjennykset pitäisi kunnallistaa, ....

Varmasti jossain joku vielä levittää tavaransa pellolle, mutta uskon, että on melko marginaalinen ilmiö.

Pitäisi myös kunnallistaa 100,000 hirvien pökäleitten keruu, ettei jäisi pelloille ja mitä niitä nyt on...

Mikä ero lienee ihmispaskan ja sian/lehmänpaskan välillä??? Meidän kahden ihmisen tuotteet johdetaan kolmen sakokaivon läpi imetyskenttään. Joen toisella puolella n. 5ha pelto. tuorerehua kasvaa. Kolme kertaa kesässä pellolle ajetaan useita kärryllisiä lietelantaa suurella vaunulla. varmaan 20 tonnia per kärry. En ole pystyny laskemaan montako kuormaa koska silmiä on alkanu kirveltään ja hengitys salpautumaan jo parin kolmen kuorman jälkeen... Onhan pellossa jonkunlainen suojavyöhyke ettei kurveissa paska lennä suoraan jokeen. Pelto on salaojitettu joten jokeen se lietevesi ennenpitkää kuienkin menee. Meidan puoleta ei saa mennä tippaakaan.
Itämeren suojalusta vouhoteaan. Hapetonta vettä pohjat täys ja levät kukkii. Maataloutta ja ihmisiä syytetään...
Millähän se selitetään että oliko se noin 300-400 vuotta sitten itämeri oli vielä huonommas jamas ko nyt... Pohjasedimenttejä kairailemalla tutkijat ovat moisen todenneet. Siitä vaan on yleisesti vaiettu ko se sovi tutkijoiden yleiseen mielipiteeseen.
Oliskohan niin että suolapulssien vähyys on päästänyt itämeren huonoon kuntoon . Suolapulssien vähyys ei taas ihmisestä johdu. Joku tietysti sanoo että ilmastonmuutos johtuu. Johtuikohan se muinainen meren huono kunto ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta????

take kirjoitti:

Mika 82 kirjoitti: Varmasti jossain joku vielä levittää tavaransa pellolle, mutta uskon, että on melko marginaalinen ilmiö.

Eikös sen oikea paikka pellossa olekin? Kun oikein miettii tätä toimintaa, merien tilaa vain pahennetaan pumppaamalla sinne lisää sontaa.

Ennen vanhaan kakka laitettiin peltoon, kemialliset lannoitteet oli vain laboratoriossa ja itämeri voi hyvin. Nykyään kakka pitää pumpata "puhdistettuna" mereen, peltoon laittaa kemikaaleja jos jonkinlaisia ja itämeri on muuttunut tunkioksi. Sattumaako? Tuskin.

Ei se minunkaan mielestä isoa haittaa tee pellolla. Mutta sillä verukkeella kai ne tuota kunnallistamista ajavat. Taisin olla ala-aste ikäinen, kun ukko lykkäsi käteen peltiämpärin, johon naulattu muutaman metrin puuvarsi. Dextan takakauhaan 200l tynnyri ja kaivo tyhjäksi. Kai lapsityövoima säästi muutaman kymmenen markkaa.

Paska homma

kokastelija kirjoitti:Mikä ero lienee ihmispaskan ja sian/lehmänpaskan välillä???

MTK, Keskustapuolue?

kokastelija kirjoitti:Mikä ero lienee ihmispaskan ja sian/lehmänpaskan välillä???

Historiallinen. Ennen taudit levisivät huonon hygienian eli ihmisen rään ja paskan välityksellä. Räkä ei kauas levinnyt, mutta paska heitettiin ikkunasta kadulle jne.. Kolera saattoi olla pahin, mutta vajaaravitsemuksen aikaan ripuli kuin ripuli saattoi tappaa. Hevosesta ja lehmästä tarttuu harvoin tappava tauti ihmiseen. Oli siis tärkeää hoitaa ihmispaska ongelma kuntoon.
Ennen ei myöskään ollut niin tuhottomasti eläinten paskaa muualla kuin suurkaupungeissa. Maanviljelyalueella se ei ollut ongelma. Onhan eläinten lannan käyttöön kiinnitetty huomiota ja käytännöt, ja varsinkin määräykset, ovat muuttuneet paljon viimeisen 25 vuoden aikana. Mielellän niitä tiukennettaisiin edelleenkin, mutta järkevät keinot alkaa olla vähissä ennenkuin kehitys ennättää taas kehittyä.

Sitten on se merkittävin tekijä että kun kaupungeissa ihmisen lantaa pestään ja puhdistetaan, niin tottakai sama pitää koskea tasavertaisesti kaikkia. Ei muut saa päästä sen vähemmällä. Tämä toimintamalli on jotain sukua kateudelle.

Se on kyllä kumma että kun kirkonkylien vesi ja jätevesihuollon investoinnit rahoitetaan lähes täysin verovaroin eli minäkin maksan niistä, niin minun vastaaviin en saa verovaroin muuta apua kuin virkamiehen, joka yhteisillä verovaroilla käskee minun omilla rahoillani rakentamaan turhat vehkeet. Järveen on matkaa 8 km ja Itämereen vielä enemmän.

kokastelija kirjoitti:Mikä ero lienee ihmispaskan ja sian/lehmänpaskan välillä??? Meidän kahden ihmisen tuotteet johdetaan kolmen sakokaivon läpi imetyskenttään. Joen toisella puolella n. 5ha pelto. tuorerehua kasvaa. Kolme kertaa kesässä pellolle ajetaan useita kärryllisiä lietelantaa suurella vaunulla. varmaan 20 tonnia per kärry. En ole pystyny laskemaan montako kuormaa koska silmiä on alkanu kirveltään ja hengitys salpautumaan jo parin kolmen kuorman jälkeen... Onhan pellossa jonkunlainen suojavyöhyke ettei kurveissa paska lennä suoraan jokeen. Pelto on salaojitettu joten jokeen se lietevesi ennenpitkää kuienkin menee. Meidan puoleta ei saa mennä tippaakaan.
Itämeren suojalusta vouhoteaan. Hapetonta vettä pohjat täys ja levät kukkii. Maataloutta ja ihmisiä syytetään...
Millähän se selitetään että oliko se noin 300-400 vuotta sitten itämeri oli vielä huonommas jamas ko nyt... Pohjasedimenttejä kairailemalla tutkijat ovat moisen todenneet. Siitä vaan on yleisesti vaiettu ko se sovi tutkijoiden yleiseen mielipiteeseen.
Oliskohan niin että suolapulssien vähyys on päästänyt itämeren huonoon kuntoon . Suolapulssien vähyys ei taas ihmisestä johdu. Joku tietysti sanoo että ilmastonmuutos johtuu. Johtuikohan se muinainen meren huono kunto ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta????

Meillä on vähän samanlainen tilanne, mutta vielä lähempänä eli noin kymmenen metrin päässä imeytyskentän reunasta on pelto jolle ajetaan lietettä pari kertaa vuodessa.
Mielestäni tällaisessa tapauksessa olisi aika vaikea perustella asioita ympäristönäkökulmilla mitenkään.
Olisi mielenkiintoista kuultavaa miten joku asiantuntijaviranomainen vääntäisi tällaisista tapauksista joita on varmasti paljon tässä maassa.

Tohonku lisää vielä Valio, Mtk,kepu. jotka näivettää maatalouden täällä .Eihä paskaa saa ajaa 10m päähän naapurin seinästä tai kenenkään.

kokastelija kirjoitti:Mikä ero lienee ihmispaskan ja sian/lehmänpaskan välillä???

Ihmispaska on ongelmajätettä ja lehmänpaska on luonnonmukainen lannoite.

Miten me voimme auttaa: Itämeren tilannetta kun vedet virtaa Vienanmereen.

Itämeri ja Itämeri, syy on tietysti jossain muussa kuin suomalaisissa?
Entä Suomen tuhannet järvet, jotka rehevöityvät rehevöitymistään. Kenen vika se on?
Varmaakin mökkiläisen ja haja-asutusalueella asuvan takia, jotka kakkivat ja pissivät huimat 1,5 kg fosforia vuodessa per nuppi.

Onhan pellossa jonkunlainen suojavyöhyke ettei kurveissa paska lennä suoraan jokeen. Pelto on salaojitettu joten jokeen se lietevesi ennenpitkää kuienkin menee. Meidan puoleta ei saa mennä tippaakaan.

Teillä sitten umpisäiliö? Kasvitkaan ei sitten käytä pellolle levitteyjä lannotteita hyödyksi, kun se liete piilo-ojan kautta suoraa jokee menee?

100 metrin sisällä vesistöistä on käytännössä sen 1.5 kg/vuosi per nuppi fosforia käytettävä umpisäiliötä. Eikä typpeä käytännössä tule lainkaan.

Kuinka lähelle vesistöä saa peltoa lannoittaa tai kuinka lähellä vesistöä saa pitää tuotantoeläimiä?

Ei siitä ole kuin vuosi tai kaksi kun TV:ssä näyttivät jotakin perinnebiotooppia kohdetta, jossa oli hienoa k7n lehmät laidunsi rantaviivan kahtapuolen. Jos se on luonnonsuojelua, niin se on hyvä juttu. Jos ei ole niin rikot luonnonsuojelulakia.

Olisi tarkoitus rakentaa kolmen kiinteistön yhteinen systeemi. Maasuodattamo ajatuksissa, pitää nyt hieman lappuja täytellä ja kysellä kunnanvirastosta, mitä ovat mieltä. Minulla on varmasti alle sata metriä vesistöön, noista kahdesta muusta en ole aivan varma, ovat siinä ja siinä. Ja taloudellisesta tilanteesta johtuen mahdollisimman paljon itse tehden/ soveltaen. Vanhasta lasikuituisesta 3m3 öljysäiliöstä tulee yksi sakokaivo jne..

Mika 82 kirjoitti:Olisi tarkoitus rakentaa kolmen kiinteistön yhteinen systeemi. Maasuodattamo ajatuksissa, pitää nyt hieman lappuja täytellä ja kysellä kunnanvirastosta, mitä ovat mieltä. Minulla on varmasti alle sata metriä vesistöön, noista kahdesta muusta en ole aivan varma, ovat siinä ja siinä. Ja taloudellisesta tilanteesta johtuen mahdollisimman paljon itse tehden/ soveltaen. Vanhasta lasikuituisesta 3m3 öljysäiliöstä tulee yksi sakokaivo jne..

Tarvitset öljysäiliön valmistajalta todistuksen siitä että se soveltuu jätevesikäyttöön. Näin viranomainen ainakin meilläpäin totesi kun kyselin että käykö vanha teräksinen öljysäiliö umpisäiliöksi jätevesille.

paku74 kirjoitti:

Mika 82 kirjoitti:Olisi tarkoitus rakentaa kolmen kiinteistön yhteinen systeemi. Maasuodattamo ajatuksissa, pitää nyt hieman lappuja täytellä ja kysellä kunnanvirastosta, mitä ovat mieltä. Minulla on varmasti alle sata metriä vesistöön, noista kahdesta muusta en ole aivan varma, ovat siinä ja siinä. Ja taloudellisesta tilanteesta johtuen mahdollisimman paljon itse tehden/ soveltaen. Vanhasta lasikuituisesta 3m3 öljysäiliöstä tulee yksi sakokaivo jne..

Tarvitset öljysäiliön valmistajalta todistuksen siitä että se soveltuu jätevesikäyttöön. Näin viranomainen ainakin meilläpäin totesi kun kyselin että käykö vanha teräksinen öljysäiliö umpisäiliöksi jätevesille.

No hyvä tietää, että tuota en ainakaan kysy Ilmoitan vain, että yhden sakokaivon koko on 3 kuutiota, materiaali lasikuitu. Muutenkaan en nyt niin fanaattisesti suhtaudu asiaan. Yhden torpan tästä kylältä tiedän, jossa -90 myönnetty rakennuslupa laajennukselle, eikä lopputarkastusta ole vielä suoritettu...
Tehdään nyt kuitenkin jotain, koska jokatapauksessa olisin ainakin omalle systeemille jotain tehnyt.