Neuvoja oikeinkirjoitukseen

[Hervast]

Tuossa on se ero. Kun sanoja on 5000 tai 50 niin helposti olettaisi että helpompi on kirjoittaa vähempi. Ei ole etenkään lauluksi.
Tuolla esimerkillä halusin osoittaa että on joku lähtökohta jota aletaan työstämään. Prosessi voi kestää vuosiakin.

Nettikirjoituksista paistaa läpi tunnekuohut ja välillä tuntuu että itsensä piiskataan suoranaiseen raivoon. Halutaan olla oikeassa. Sellainen pieni etäisyyden ottaminen voisi olla hyväksi. Jopa ymmärretyksi tulemisen kannalta. Kokeilkaa vaikka. Kirjoittakaa joku juttu ja lukekaa se huomenna. Saattaa tulla efekti että tuon voisi sanoa ehkä toisin ja omia juttujaan alkaa enempi analysoimaan. Kysyy itseltään että mitä minä haluan sanoa ja miten saan sanomani tai viestini perille. Huutamalla vai nätisti?
Minua ei haittaa murre, ei kirjoitusvirheet vaan jos ajatusta ei tavoita niin kyllä se on hanhen selkään kaadettua vettä.
Mutta kielipoliisiksi en rupea.

Yhdenlainen lahjakkuuden muoto tuo kirjallinen ilmaisutaitokin. Sitä pystyy toki harjoittelemalla parantamaan, mutta jos kyvyt on niinkuin itsellä, niin tuskin harjoittelemallakaan saa aikaiseksi mitään kovin tyydyttävää tekstiä. Osaan kyllä nauttia hyvin kirjoitetusta kielestä ja salaa kadehdin taitavia kirjoittajia. Arvostan myös kääntäjien työtä, kai sekin helpottuu kokemuksen myötä, mut tuskin se mitään helppoa työtä silti on ?

[tumes]

Totta. Kirjoittamalla oppii enkä itse koe että valmiiksi tulisi koskaan. Liian laiska.
Kääntäjien työ ei ole helppoa ja tuntuu että kääntäjillä ei tekninen sanasto ole aina kovin hallussa. On huvittanut toisinaan. Ymmärrän kyllä että kiireen kanssa tekevät ja deadlinet paukkuu. Mutta huvittavia ovat samoin kuin kasaamis- tai käyttöohjeet jotka on tehty käännösohjelmilla.
Käännöksistä tulee mieleen kansantaiteilija J. Leskinen ja Paperitähdet. Originaali biisi on Celluloid heroes ja kun kuulin biisin joskus 1978-79 niin olin vaikuttunut. Kun myöhemmin avautui se että suomennos menee yksi yhteen alkuperäisen kanssa ja tunnelma on säilynyt niin Juicen nerokkuus alkoi avautumaan. Pitänee hehkuttaa.
Juice oppi lukemaan 4-vuotiaana ja alkoi opettamaan äidinkielenopettajaansa jo koulussa. Lahjakkuus siis. Biisejä kirjoitteli kymmenisen vuotta ennenkuin mitään julkaistiin. Oli lahjoja mutta on ollut kovaa työtäkin ko. artistin kohdalla. Luki kaiken käsiinsä saaman ja oletan että sillä luotiin vahva pohja verbaaliuden lisäksi.
Oikeinkirjoitus on sinänsä hyvä tavoite mutta tavoitteellisempana pitäisin tulla ymmärretyksi. Vaan biisitekstien kanssa meitä väärinymmärtäjiä ja - kuulijoita riittää, jopa kirjaksi asti. Vai mitä, Mikko Kuustonen: "Enkelit lentää mun muniin"...

[Jäärä]

Yhdenlainen lahjakkuuden muoto tuo kirjallinen ilmaisutaitokin. Sitä pystyy toki harjoittelemalla parantamaan, mutta jos kyvyt on niinkuin itsellä, niin tuskin harjoittelemallakaan saa aikaiseksi mitään kovin tyydyttävää tekstiä. Osaan kyllä nauttia hyvin kirjoitetusta kielestä ja salaa kadehdin taitavia kirjoittajia. Arvostan myös kääntäjien työtä, kai sekin helpottuu kokemuksen myötä, mut tuskin se mitään helppoa työtä silti on ?

Kirjallinen ilmaisutaito on sekä lahjakkuutta että harjoitusta edellyttävä taito. Ensiksi täytyy hankkia hyvä sanavarasto, mikä lähtee jo siitä, että lapselle puhutaan ja luetaan paljon. Kun lapsi oppii itse lukemaan, niin kirjallisuutta lukemalla sanavarasto karttuu läpi koko elämän. Samalla tietysti kirjoittamistakin tulee alkaa harjoitella ja jatkaa sitä sitten aikuisiälläkin.

Kieliopin ja oikeakielisyyden asioiden opettelu antaa sitten lisäeväitä ja -varmuutta kirjoittamiselle. Itse olen ollut sen verran sääntöorientoitunut ja asioista kiinnostunut, että kieliopin sekä oikeakielisyyden sääntöjen oppiminen ja muistaminen on ollut helppoa.Tosin kaikki eivät tällaisia ole, mutta kyllä jokainen pystyy perusasiat oppimaan.

Kun nykyään kaikki kirjoitetaan jonkin tietolaitteen muistiin, niin tekstin viimeistelyyn ei sen luomisvaiheessa kannata suuria panostaa. Myöhemmin tekstiä voi sitten viilata haluamaansa valmiusasteeseen. Tekstintarkistimet ja synonyymisanastot helpottavat merkittävästi tekstin viilausta, mutta eivät nekään virheettömiä ole. Tekstin juonen jatkuvuudesta ja loogisuudesta pitää vielä valitettavasti jokaisen huolehtia aivan itse, tosin jäsentimet auttavat tässäkin.

Tosin esittämäni saattaa olla historiaa, sillä nykyisin näyttää paljolti siltä, että liikkuva kuva on muuttumassa lähes ainoaksi viestimistavaksi eikä kirjoitustaidolla ole tulevaisuudessa juuri merkitystä. Saa sitten nähdä.

[Hervast]

Se on kyllä sääli jos kirjoitustaito tästä vielä huononee. Yksi huononnus, jonka vaikutukset näkyvät jo nyt nuorison kyvyissä, on kaunokirjoituksen opetuksen lopettaminen. En itsekään osaa kirjoittaa kaunokirjoituksella kauniisti, mutta on se varmaankin jollain tavalla parantanut käden koordinaatiota siirtää paperille sellaista jota aivot kehittävät.

Ja tosiaan Juice oli nerokas sanankäyttäjä, myös keskusteluissa tuli terävää palautetta.

[PuuhaPate]

En itsekään osaa kirjoittaa kaunokirjoituksella kauniisti,..

Älä huoli, en minäkään, vaikka sitä koulussa kauheesti piti harjoitellakkin.

[olliki]

Joskus osasin, mutta harjoituksen puute ja raskaat työt ovat saaneet aikaan sen, ettei käsi kunnolla tottele ja tulos on sellaista töherrystä ettei siitä saa itsekään selvää enää seuraavana päivänä.

[hoosuu]

No onko se sitten ihan sama missä pilkku on, tai ei ole ollenkaan?
Mitä mieltä olette?

Suomen ollessa venäjänvallan alla rikolliselle tuli päätös: Armoa ei, Siperiaan. Luettuaan sen itse muutti pilkun paikan; Armoa, ei siperiaan.
Melkoinen merkitys pilkulla

[PuuhaPate]

hoosuu! Piste unohtui lopusta.

[Kari Remes]

Ns. tavallisten ihmisten pikkuvirheet eivät saa kulmakarvoja nousemaan.
Puhekielessä on yleistä että subjekti on monikossa ja predikaatti yksikössä.
"Nämä on" tai "nuo tekee".
Jonkun ministerin tai muun kaikenmaailman dosentin yritys naamioitua sivistyneeksi hivenen huvittaa.
Tapana usein muotoilu tyyliin "ryhmä ovat" "tai joukko tekevät".
Kerran kuulin jonkun ministerin käyttävän muotoa "ryhmä tekee".
Yskähti ja korjasi äkkiä muotoon "ryhmä tekevät".
Ei ollut sentään opetusministeri.
Valtionvarainministerin soisin kyllä erottavan yksikön ja monikon.

[Aakku]

ihmettelin jo kansakoulussa, miksi suomen kieltä pitää opettaa latinankielisin termein. Ainakin luulen että ne termit on jotain latinaa.
Ihmettelen kyllä vieläkin, miten sellaisia loruja piti tankata päähän.

[imppu]

Just niiku kaima sanoo, miks pitää suomea opetella kaikenmaailman tiivitaavien tai tiivisteiten kautta.
Kun vähemmälläkin pärjää:

https://youtu.be/9EWMlCusxjQ

[olliki]

ihmettelin jo kansakoulussa, miksi suomen kieltä pitää opettaa latinankielisin termein. Ainakin luulen että ne termit on jotain latinaa.
Ihmettelen kyllä vieläkin, miten sellaisia loruja piti tankata päähän.

Minulla oli onni saada keskikoulussa erittäin vaativa ja ankara suomenkielen opettaja, joka pakotti oppimaan mm. sijamuodot ja lauseen jäsennyksen. Silloin purnasin (itsekseni) sitä "hyödytöntä" tankkausta, mutta kun oli pakko, niin oli pakko! "Tulette tarvitsemaan näitä, kun joskus opiskelette vieraita kieliä" - oli usein kuultu tokaisu. En ymmärtänyt mitä hyötyä on suomen kieliopista vierasta kieltä oppiessa, mutta nyt ymmärrän. Ja paljon mieluummin käytän edelleen sijamuodoista vieraskielisiä nimiä, kuin suomalaisia kömpelöitä käännöksiä. Esimerkiksi sisäpaikallissijat; inessiivi, elatiivi, illatiivi - suomeksi: sisäolento, sisäeronto, sisätulento.

[Jäärä]

ihmettelin jo kansakoulussa, miksi suomen kieltä pitää opettaa latinankielisin termein. Ainakin luulen että ne termit on jotain latinaa.
Ihmettelen kyllä vieläkin, miten sellaisia loruja piti tankata päähän.

Minulla oli onni saada keskikoulussa erittäin vaativa ja ankara suomenkielen opettaja, joka pakotti oppimaan mm. sijamuodot ja lauseen jäsennyksen. Silloin purnasin (itsekseni) sitä "hyödytöntä" tankkausta, mutta kun oli pakko, niin oli pakko! "Tulette tarvitsemaan näitä, kun joskus opiskelette vieraita kieliä" - oli usein kuultu tokaisu. En ymmärtänyt mitä hyötyä on suomen kieliopista vierasta kieltä oppiessa, mutta nyt ymmärrän. Ja paljon mieluummin käytän edelleen sijamuodoista vieraskielisiä nimiä, kuin suomalaisia kömpelöitä käännöksiä. Esimerkiksi sisäpaikallissijat; inessiivi, elatiivi, illatiivi - suomeksi: sisäolento, sisäeronto, sisätulento.

Haluaisin nähdä senkin tyypin, joka opettelee saksan kieliopin ilman latinalaisten termien ennakkotuntemusta. Saksassa kun on monisääntöinen kielioppi, jota kieli kylläkin hyvin noudattaa. Englannin kielioppi on valtava määrä ulkoa opeteltavia poikkeuksia, ruotsin taas jossakin näiden kahden välissä. Nuorena kirjoitettuna kielenä suomen kieliopissa on harvoja poikkeuksia, ja meille suomea äidinkielenään puhuville kieliopista opetetaan vain tärkeimmät asiat, mm. äänteenmukaus on jätetetty kokonaan pois.

Kieliopilla alkaa olla kielessä kuin kielessä merkitystä siinä vaiheessa, kun pitää tuottaa viimeisteltyä asiaproosaa. Puheviestinnässä tai somessa kieliopilla ei taas ole niin suurta merkitystä, yleensä riittää, että tulee ymmärretyksi. Tietysti oikeakielisyys tuottaa täälläkin fiksumman vaikutelman.

[-SS-]

Ruppee mennee tämä masinisti palsta ihan v..uksi näije kieli polliisien takia.
Eikö näille lyseon käyneille oo mitään omaa keskustelu palstaa missä saisivat tärkeillä pätemistään?

Kyllä niitä riittää melkein jokaiseen keskustelu foorumiin. Onko se sitten sivistyneisyyden merkki! Ja ainakin saa pompottaa meitä taitamattomampia tekstin tuottajia!

Ehdotan, että jos on viestiketju otsikolla "Neuvoja oikeinkirjoitukseen", niin sitä EIVÄT LUE ne, joita sellainen kirjoittelu harmittaa.

Ongelma on siinä. että ne, jotka neuvoja auliisti jakavat, eivät tietenkään halua neuvoa toisiaan, vaan heikompia kirjoittajia, kirjallisesti alempiarvoiseksi mitätöitävää kansanosaa. Ennen nämä kansansivistäjät puhuivat ruotsia.

Tutkimus tukee jonkin verran mielikuvaa, jonka sivullinen saa oikeinkirjoitukseen ja pilkkuvirheisiin puuttujasta: oheinen artikkeli on Tekniikan Maailmassa julkaistu, en siis väitä olevani samaa mieltä lehden toimittajien kanssa. Alkää siis ampuko viestintuojaa.

Kielioppivirheistä huomauttelevista ihmisistä paljastui yhteinen piirre: he ovat mänttejä

Alkuperäinen tutkimus:

Boland JE, Queen R (2016) If You’re House Is Still Available, Send Me an Email: Personality Influences Reactions to Written Errors in Email Messages. PLoS ONE 11(3): e0149885. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0149885

-SS-

[tumes]

Pankkikriisiä edeltävänä aikana eivät olleet kieliopilliset virheet merkittävässä asemassa lainahakemusten suhteen. Jossakin Pohjanmaalla heimoveljet tekivät näjet hakemuksen ruutupaperille. Siinä oli 40 sanaa ja 40 virhettä. Laina myönnettiin. No tämä oli sitä aikaa ja yksittäinen esimerkki vaan kielipoliiseja voisi verrata ns. jazzpoliiseihin. Kysymykset kuuluu et oliko kuule kertsissä se eka tomin isku 2 millisekuntia myöhässä tai sun kitaran D-kieli on viritetty 441 herziin, muut oli 440hz.
Ei sillä etteikö saisi olla oikein mutta se viilaaminen karkaa lapasesta. Jollekin Michael Jacksonin levylle tehtiin yhdestä biisistä öpaut 130 ottoa ja toinen otto päätyi levylle. Aikas kuvaavaa.

[ylioyja]

Ruppee mennee tämä masinisti palsta ihan v..uksi näije kieli polliisien takia.
Eikö näille lyseon käyneille oo mitään omaa keskustelu palstaa missä saisivat tärkeillä pätemistään?

Kyllä niitä riittää melkein jokaiseen keskustelu foorumiin. Onko se sitten sivistyneisyyden merkki! Ja ainakin saa pompottaa meitä taitamattomampia tekstin tuottajia!

Ehdotan, että jos on viestiketju otsikolla "Neuvoja oikeinkirjoitukseen", niin sitä EIVÄT LUE ne, joita sellainen kirjoittelu harmittaa.

Ongelma on siinä. että ne, jotka neuvoja auliisti jakavat, eivät tietenkään halua neuvoa toisiaan, vaan heikompia kirjoittajia, kirjallisesti alempiarvoiseksi mitätöitävää kansanosaa. Ennen nämä kansansivistäjät puhuivat ruotsia.

Tutkimus tukee jonkin verran mielikuvaa, jonka sivullinen saa oikeinkirjoitukseen ja pilkkuvirheisiin puuttujasta: oheinen artikkeli on Tekniikan Maailmassa julkaistu, en siis väitä olevani samaa mieltä lehden toimittajien kanssa. Alkää siis ampuko viestintuojaa.

Kielioppivirheistä huomauttelevista ihmisistä paljastui yhteinen piirre: he ovat mänttejä

Alkuperäinen tutkimus:

Boland JE, Queen R (2016) If You’re House Is Still Available, Send Me an Email: Personality Influences Reactions to Written Errors in Email Messages. PLoS ONE 11(3): e0149885. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0149885

-SS-

Hyväksyn SS :n pohdinnan siinä tapauksessa, että kieliasiat otetaan aiheeksi toisen henkilön kirjoitusta arvostellen, mutta kai erikseen kielikeskusteluun aloitetussa ketjussa saa keskustella kielestä?

[Jäärä]

Ongelma on siinä. että ne, jotka neuvoja auliisti jakavat, eivät tietenkään halua neuvoa toisiaan, vaan heikompia kirjoittajia, kirjallisesti alempiarvoiseksi mitätöitävää kansanosaa. Ennen nämä kansansivistäjät puhuivat ruotsia.

-SS-

Et kuitenkaan ottanut huomioon sitä, että ilman tuota halveksimaasi kansanosaa meillä ei olisi sen kummemmin kirjoitettavaa suomen kieltä kuin sen luku- tai kirjoitustaitoakaan. Ensin luotiin kieli, sitten (pakko)opetettiin luku- ja kirjoitustaito.

En kyllä ymmärrä, miksi jonkin asian osaamisen lisääminen tuottaa ongelman. Ja yleinen osaaminen lisääntyy siten, että ne, jotka osaavat, opettavat niitä, jotka eivät osaa.

[seppo1]

Jäärä kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miksi jonkin asian osaamisen lisääminen tuottaa ongelman. Ja yleinen osaaminen lisääntyy siten, että ne, jotka osaavat, opettavat niitä, jotka eivät osaa.

Monet haluavat oppia lisää, mutta eivät välttämättä pidä siitä, että heitä opetetaan. Opettaminen on taitolaji.

[opastaja.]

tätä vitjaa lukiessa olen melkein tuntenut piikkejä minunkin suuntaani
jos tuntemukseni on oikein
panen tähän näille piikittelijöille että jos sillä rauhoittuisivat
ADEGEFGHIJKLMNOPRSTUVÄÖ ................. ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
siitä sopii ottaa täydennystä

asiaan sen verran että moni kirjottelee löysää tekstiä ilman asiaa tai luulee tärkeääkin sanovansa vaikka on kuin papukaija ja vaikka kielioppi on kohdallaan
joku taas yrittää säästää sanoja ja antaa kuulijalle eväitä oman miettimisen pohjaksi
mutta ei lörpötä niinkun esimerkiksi minä tässä nyt

[Jäärä]

Monet haluavat oppia lisää, mutta eivät välttämättä pidä siitä, että heitä opetetaan. Opettaminen on taitolaji.

Miten tämä oikeakielisyys on masinisteille arempi paikka kuin esimerkiksi hydrauliventtiilin tai vaihdelaatikon kuntoonlaitossa annettu opastus? Tosin näytetään niissäkin asioissa vedettävän herneitä hengityselimiin.

Itselläni on hyvin runsaasti asioita, jotka tunnustan jonkun muun osaavan paljon minua paremmin. Ja tiedän kokemuksesta, että hyvin kapeallakin alueella todellisen osaamisen ylläpito vaatii melkoista ponnistusta, oli ala mikä tahansa. Näin ainakin aloilla, jossa tapahtuu nopeaa kehitystä.

Tiedän senkin, että kaikki eivät pidä siitä, ettei kysymykseen anna suoraa vastausta, vaan esimerkiksi lähteen, mistä asian voi itse opetella. Kuitenkin "on parempi opettaa ihminen kalastamaan kuin antaa hänelle kala".

Mutta savolais-sudeettisavolaisen verenperintöni takia kaikki, mitä sanon, jää kokonaan vastaanottajan vastuulle, joten varokaa vastaisuudessakin.