Juu, ei ol vanhast minkään, kos olavilinnaaki täyty jo paikat ...Jammu kirjoitti: ↑Ma Elo 19, 2019 5:48 pm Vanha ja pystyssä pysynyt ei ole mikään tae mistään https://yle.fi/uutiset/3-10924163
Hirsikoulu - avain onneen?
-
- Viestit: 3674
- Liittynyt: Pe Tammi 29, 2010 8:10 am
- Paikkakunta: Nousiainen
- Viesti:
Re: Hirsikoulu - avain onneen?
Ko tyhjäst alotta, ja pysy omillas, ni ei tul kukkan persuksil potkima...
- ihmehitsari
- Viestit: 18565
- Liittynyt: Ti Joulu 26, 2006 8:56 pm
- Paikkakunta: Kainuu
- Viesti:
Re: Hirsikoulu - avain onneen?
Kyllä se onnen avain on, hirsikoulukin. Kaksi ehtoa kuitenkin näkisin ennekuin täysimääräisestä onnesta voi puhua. A) asiantuntevat ja visupäiset opettajat ja B) oppimisykyiset sekä visupäiset oppilaat.
Puitteet opimisille ovat olleet milloin minkäkinlaisia, savupirtistä liimahirteen mutta viisaus ei mielestäni yksistään korreloi rakennusteknologiaa. Taloudelliset näkemykset - resurssit, eri aikakausien intohimot kulkevat viisauden vierellä. Raha määrittelee, muoti maustaa ja ihmiset määkivät.
Puitteet opimisille ovat olleet milloin minkäkinlaisia, savupirtistä liimahirteen mutta viisaus ei mielestäni yksistään korreloi rakennusteknologiaa. Taloudelliset näkemykset - resurssit, eri aikakausien intohimot kulkevat viisauden vierellä. Raha määrittelee, muoti maustaa ja ihmiset määkivät.
säästellen sippiin
-
- Viestit: 1435
- Liittynyt: Pe Joulu 28, 2018 12:00 am
Re: Hirsikoulu - avain onneen?
Ei meinaa aueta? Vaikeita nämä hengittämiset ,jää levy jumiin. Vaikka kuinka koittaa selittää niin pyörii silti tyhjää..Punaparta kirjoitti: ↑Ma Elo 19, 2019 5:11 pm
En nyt löytänyt ketjusta sitä viestiä, mihin tai kenelle tuo lainattu on vastaus, mut esitän silti siitä pari huomiota.
Ei sitä hengittävyyttä unohtaa tartte, kunhan ymmärretään et mitä se tarkottaa. Siksi tuo hygroskooppisuus on parempi termi. Olisikin mielenkiintoista saada edes jotain perusteluja tuolle heitolle, että puu ei ole hygroskooppista.
Lamellihirrenkin ominaisuuksiin kuuluu hygroskooppisuus, yleensä näistä massiivipalkeista kolmannes on ensimmäisen liimasauman sisäpuolella ja riittää tasaamaan huoneilman kosteutta vuorokausivaihtelujen mukaan.
Liekö näiden purkausten takana sittenkin enämpi semmonen väärinymmärrys, et se vanha hengittävyys-termi liittyis jotenkin tai enämpikin ilmanvaihtoon? Ei muuten liity. Ei nyt eikä koskaan ennenkään.
Haluatko selittää mitä hyötyä hengittämisestä eli hygroskooppisuudesta on? Miksi ko.rakennetta pitäisi suosia? Eli
esim. miten väitetty kosteuden tasaus realisoituu sisäilman laatuun tai asuinmukavuuteen. Helppo hengittää on se yleisin slougan...
Haluatko myös selittää miten esim. lamellihirsi tai mikä tahansa ns.hengittävä rakenmusmateriaali hengittää sen jälkeen kun se on pintakäsitelty jollakin pinnan sulkevalla pinnoitustuotteella. Öljyllä, lateksilla, muovitapetilla ym..
Ei nyt viitsitä lähteä noihin lamellin ilmanvaihto ominaisuuksiin. Ei kiinnosta niin pitkälle koska se on pöhköä teoriaa koneellisen ilmanvaihdon korvikkeena. Enkä siis puhu diffuusiosta tai rakennusvaipan ilmavuodoista. Tai siis pitäisi ehkä puhua hallitsemattomista sellaisista mutta jätetään koko aihe pois varmuuden vuoksi.
-
- Viestit: 3674
- Liittynyt: Pe Tammi 29, 2010 8:10 am
- Paikkakunta: Nousiainen
- Viesti:
Re: Hirsikoulu - avain onneen?
Ei aukee, ei. Sen verran sekalaista tajunnanvirtaa sulla vailla päätä taikka häntää. Ralennusfysiikka kun tarttis ihan tiatoa, eikä kuukleamanner kirjoitti: ↑La Elo 24, 2019 2:49 pmEi meinaa aueta? Vaikeita nämä hengittämiset ,jää levy jumiin. Vaikka kuinka koittaa selittää niin pyörii silti tyhjää..Punaparta kirjoitti: ↑Ma Elo 19, 2019 5:11 pm
En nyt löytänyt ketjusta sitä viestiä, mihin tai kenelle tuo lainattu on vastaus, mut esitän silti siitä pari huomiota.
Ei sitä hengittävyyttä unohtaa tartte, kunhan ymmärretään et mitä se tarkottaa. Siksi tuo hygroskooppisuus on parempi termi. Olisikin mielenkiintoista saada edes jotain perusteluja tuolle heitolle, että puu ei ole hygroskooppista.
Lamellihirrenkin ominaisuuksiin kuuluu hygroskooppisuus, yleensä näistä massiivipalkeista kolmannes on ensimmäisen liimasauman sisäpuolella ja riittää tasaamaan huoneilman kosteutta vuorokausivaihtelujen mukaan.
Liekö näiden purkausten takana sittenkin enämpi semmonen väärinymmärrys, et se vanha hengittävyys-termi liittyis jotenkin tai enämpikin ilmanvaihtoon? Ei muuten liity. Ei nyt eikä koskaan ennenkään.
Haluatko selittää mitä hyötyä hengittämisestä eli hygroskooppisuudesta on? Miksi ko.rakennetta pitäisi suosia? Eli
esim. miten väitetty kosteuden tasaus realisoituu sisäilman laatuun tai asuinmukavuuteen. Helppo hengittää on se yleisin slougan...
Haluatko myös selittää miten esim. lamellihirsi tai mikä tahansa ns.hengittävä rakenmusmateriaali hengittää sen jälkeen kun se on pintakäsitelty jollakin pinnan sulkevalla pinnoitustuotteella. Öljyllä, lateksilla, muovitapetilla ym..
Ei nyt viitsitä lähteä noihin lamellin ilmanvaihto ominaisuuksiin. Ei kiinnosta niin pitkälle koska se on pöhköä teoriaa koneellisen ilmanvaihdon korvikkeena. Enkä siis puhu diffuusiosta tai rakennusvaipan ilmavuodoista. Tai siis pitäisi ehkä puhua hallitsemattomista sellaisista mutta jätetään koko aihe pois varmuuden vuoksi.
Ko tyhjäst alotta, ja pysy omillas, ni ei tul kukkan persuksil potkima...
-
- Viestit: 1435
- Liittynyt: Pe Joulu 28, 2018 12:00 am
Re: Hirsikoulu - avain onneen?
Eväät loppu. Nyt jo?
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: 450DT, Bing [Bot], Google [Bot], Jusi, ylioyja ja 36 vierailijaa